[Olen siirtynyt Maaningalle kesää viettämään, kotikylän koskesta laadin taannoin esittelyn, taisi olla koskella järjestettyjen tukkilaiskisojen mainoslehtiseen. Olkoon se päivän teksti. Lähivuosina kosken seutu tulee muuttumaan paljon, mikäli suunniteltu matkailukeskus toteutuu. Kuva kunnan sivuilta]
Viannankoski virtasi valtoimenaan kunnes vuonna 1946 säännöstelypadon rakennustyöt aloitettiin. Vapaudestaan koski ei luopunut helpolla: keväällä -47 veden voima tuhosi lähes valmiin padon. Uusi pato valmistui seuraavana vuonna.
Aikaisemmin kosken virtausta käytettiin hyväksi. 1400-luvulla Olavinlinnan rakennustöiden aikaan kruunu otti kosken kalastusoikeudet itselleen, Viannan siioilla, hauilla ja lohilla ruokittiin sotilaita. Vuonna 1543 koskesta vastasi kalastaja Paavali. 1600-luvulla valtio ei enää tarvinnut omia kalastamoja varuskuntien ruokkimiseksi. Kalastusoikeudet olivat vuokralla vuodesta 1626 aina 1990-luvulle saakka.
Koskivoimaa käytettiin hyväksi monissa myllyissä 1750-luvulta lähtien. Puurusten mylly oli ensimmäinen, se oli rakennettu vuonna 1751. 1700-luvulla kosken rannoilla oli myös Korhosten, Mykkästen ja luutnantti Tawastin myllyt. Nykyaikaan säilytetty mantereen mylly oli alkujaan yhteisomistuksessa ollut tullimylly, jonka ahkionlahtelainen kauppias Tahvo Tolonen 1800-luvun lopulla lunasti kokonaan itselleen. Mantereen mylly on ollut Räihän suvun omistuksessa reilut sata vuotta ja viime vuosina sitä on korjattu uudelleen käyttökuntoon.
Viannansaaressa on toiminut myös teollisuuslaitoksia. Lumppupaperia valmistettiin 1800-luvun puolivälissä seitsemän miehen voimin 1200 hopearuplan arvosta vuodessa. 1900-luvun puolella alueella sahattiin lautoja ja tuotettiin sähköä paikalliseen tarpeeseen.
1750-luvulla Viantaan suunniteltiin kaupunkia. Tukholmassa valtiopäivillä oli tehty päätös kaupungin perustamisesta Pohjois-Savoon, ja sijoittamisesta käytiin pitkä keskustelu. Lopulta kaupunki perustettiin 1782 Kuopioon. Viannan puolesta puhui kuopiolainen Henrik Argillander.
Vesireittiä kosken ohi on kohennettu läpi vuosisatojen. Ensimmäiset kosken perkaukset tehtiin 1600-luvulla. 1700-luvulla kosken ohi tehtiin kaivanto ja tätä kaivantoa parannettiin nykyiseksi sulkukanavaksi 1847-1852. Viannan venekanava jäi pois käytöstä 1874 kun Ahkionlahden kanava valmistui. Vilkkainta liikenne Viannan kanavassa oli vuonna 1866, jolloin sulutettiin 438 venettä. Tukkeja uitettiin kosken kautta niin kauan kuin se oli vapaa. Uiton kukoistusaika oli 1920- ja 1930-luvuilla.
Viannankoski on osa valtakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyä Maaninkajärven kulttuurimaisema-aluetta.
***
Lisäys 29.7.
Kuvia alueelta merkinnässä Viannan vanha kanava.
Lisäys 24.10.
Kartta vanhan kanavan kanavavahdin alueesta.
Kuopion kaupungin perustamisvuodesta sananen: nykyisin kaupunki pitää perustamisvuonnaan vuotta 1775, jolloin Kustaa III antoi käskyn perustamisesta.
VastaaPoistaEsitteeseen tekstiä kirjoittaessani perustamisvuonna pidettiin mainittua vuotta 1782, kuopiolaisena peruskoululaisena kaupungin 200-vuotisjuhlia vietin 1982.
En tiedä milloin käytäntöä on muutettu, molemmille vuosille kyllä perusteet löytyvät. Vasta 1782 kaupunki oikeasti syntyi ja alkoi toimia ja elää.
Kuopion perustamisvuosi voisi olla myös 1652, jolloin Pietari Brahe perusti kaupungin, laaditutti sille asemakaavan, osoitti verotulot ja nimitti raatimiehet ja pormestarin.
Kituliaasti, mutta kuitenkin kuopiolaiset maalaiskaupunkielämää viettivät. Savon kaupunginpaikan 1700-luvun pohdinnoissa Kuopion eduksi laskettiin se, että paikka oli jo kaupunki, vaikkakin juridisesta asemastaan luopunut.