maanantai 1. joulukuuta 2008

Appelsiiniviipaleita australialaisille


Lauantaina korkeassa 90-vuoden iässä kuoli tanskalainen arkkitehti Jørn Utzon. Hänen tunnetuin luomuksensa on Sydneyn oopperatalo, tuo satamaan sijoitettu valkoisten appelsiiniviipaleiden kasa.

Täydestä tuntemattomuudesta Utzon nousi Sydneyn oopperatalon arkkitehtuurikilpailun voittajaksi vuonna 1957. Aikaisemmin tanskalainen oli suunnitellut vain yksityiskoteja ja vesitorneja, ja monumentaalirakentaminen oli jäänyt vähiin.

Utzon toi ehdotuksellaan uuden muodon arkkitehtuuriin ja sellaisesta teosta aina kannattaa palkita.

Rakennushanke oli pitkä ja kivulias. Jørn Utzon sinnitteli mukana hankkeen toteutuksessa aina vuoteen 1966, jolloin hän jätti riitautuneen työryhmän. Itse oopperatalo valmistui vasta seitsemän vuotta myöhemmin.

Pitkään Sydneyssä pohdittiin pelkästään sitä, miten pallopintaisen viipaleen ylipäätään pystyisi rakentamaan. Vuosikausien pohdinnan jälkeen päädyttiin valmistamaan ensin pallo (sellainen osattiin tehdä) ja viipaloimaan se Utzonin suunnitelmien mukaisiksi palasiksi. Niin talo nousi.

Kuten arvata saattaa, talon suunnitellutta arkkitehtiä ei avajaisiin kutsuttu eikä hänen nimeään virallisesti mainittu. Seitsemän vuotta oli liian vähän riitojen sopimiseen.

Kun hieman enemmän aikaa oli kulunut, Utzonia alettiin muistaa Australiassakin. Vuonna 2003 hänestä tuli Sydneyn yliopiston kunniatohtori, hän sai myös Australian kunniakansalaisuuden ja Sydneyn kaupungin avaimet. Utzon suunnitteli oopperatalon remontin ja sen valmistujaisiin arkkitehtikin kutsuttiin. Tosin 2006 Utzonin kunto ei enää kestänyt pitkiä lentomatkoja, joten isää avajaisissa edusti hänen poikansa.

Valmistunut oopperatalo Jørn Utzonilta jäi näkemättä, koska arkkitehti ei Australian mantereelle palannut sitten vuoden 1966. Poika Jan lohdutti australialaisia: arkkitehtinä hänen ei tarvinnut kuin sulkea silmänsä nähdäkseen lopputuloksen.


(kuva wikipediasta)

1 kommentti:

  1. Mark Young esittelee millainen talo Sydneyn satamaan olisi saattanut tulla. Hänen linkkaamassaan lehtijutussa muistutetaan, että amerikansuomalaisella Eero Saarisella oli keskeinen rooli arkkitehtuurikilpailun voittajaa valittaessa.

    Muutoinkin koko rakennus oli pitkään "ei-australialainen" hanke, mutta onneksi paikalliset osaavat nykyisin olla siitä ylpeitä.

    VastaaPoista