Merikoski-muistomerkki

Kuusikymmentä vuotta sitten valmistuneen Merikosken voimalaitoksen kunniaksi paljastettiin muutama päivä sitten sen viereisessä Tervaporvarinpuistossa kuvanveistäjä Sanna Koiviston tekemä kolmiosainen muistomerkki.

Koiviston mukaan kolme osaa kuvaavat mennyttä, olevaa ja tulevaa. Menneessä muistellaan kahlitsematonta koskea, olevassa voimalaitosta ja sen rakentajia. Tuleva on jätetty avoimeksi, mikä on ollut mielikuvitukseton ratkaisu.

Sanna Koivisto tunnetaan kaupungintalon takapihalla olevasta Ajan kulku -teoksesta (2005). Se on oululaisten yritysten kotikaupungilleen lahjoittama, eri aikakausien ihmisiä yhteisön 400-vuotisen taipaleen ajalta pienin pronssihahmoin kuvaava kokonaisuus.

Ajan kulussa tulevaisuus on pieni poika. Merikoski -muistomerkkiin olisi voinut hahmotella jonkin vastaavan pronssireliefin menneen kuohujen, lohen, tervatynnyrin ja tukkisuman vastapainoksi.

Positiiviset tulevaisuuden kuvat juuri nyt ovat vähissä. Nuoret ja lapsetkin on demonisoitu julkisuudessa sitten vuoden 2005. On ollut koulusurmia; viime viikkojen uutisten mukaan nuoret ja lapset ovat järjestään rikollisia nettiladatessaan, koulukiusatessaan ja toisiaan pahoinpidellen. Tupakkaakin polttavat, joka pitäisi komitean mukaan ehdottomasti kriminalisoida. Saataisi nuorisorikollisiksi kaikki, nekin nurkilla notkuvat jotka kotona eivät laittomasti netistä lataile musiikkia.

Vaikea on siis tälle vuodelle positiivista, yleisinhimillistä tulevaisuuden kuvaa hahmottaa. Mutta olisi voinut silti yrittää, ehkä edes jotain EU:n tuella rakennetun kalaportaan tuomista kalansaaliista... Ajan kulussa tulevaisuuspoika on ollut suosituin hahmo, taisi Martiksi tulla syksyllä ristityksi ja sai villanutunkin.