[Jukka Laajarinne haastoi esittelemään omia kuvakansioita, kysytty neljännen kuvakansion neljäs kuva sattui olemaan kännyllä napattu Kuopion Rauhanlahdessa juhannuksena 2007 poltettu lasten kokko. Tämä myös johdatuksena päivän tekstiin.]
Helsingin Kaisaniemen rantaan on suunniteltu paikkoja asuntolaivoille. Hanke taisi kaatua kalleuteensa ja pröystäilevyyteensä ainakin muutamien vuosien ajaksi, rannan olosuhteet olisi pitänyt Monacoa vastaaviksi muuttaa. Asuntolaivat ja kulkurielämä ovat kiehtova yhdistelmä, mutta laivoissa oikeasti asuneiden, rahtia kuljettaneiden perheiden elämä Keski-Euroopan pitkillä joki- ja kanavareitteillä ei liene niin ruusuista ollut.
Kun ensimmäisen kerran kuulin Kaisaniemen rannan suunnitelmista mietin onko laivassa asumisella Suomessa minkäänlaisia perinteitä. Erilaisia uitto- ja rahtikuljetusreittejä Suomessakin on ja on ollut, mutta harvoin noille kesäisille työreissuille koko perhettä mukaan otettiin. Uittoväkikin yöpyi pääasiassa maissa.
Suomen modernisoituessa maanomistajan valta kasvoi, enää metsäyhtiöt eivät niin helposti vastuu- ja koskipaikkoihin voineet rakentaa, eikä kehittyvän teknologian ja kasvavien tehokkuusvaatimusten myötä kannattanutkaan.
Metsäyhtiöt alkoivat rakennuttaa uittoa varten asuntolotjia tukkilaisten liikkuviksi majapaikoiksi. Näistä on kirjoittanut muun muassa Ulla Vartiainen Laiva -lehdessä (2/2005). Näissä asuntoproomuissa majoittuivat myöhemmin myös metsurit.
Enso-Gutzeit nimesi asuntolotjansa muun muassa iskelmien naisten mukaan, pienemmät yksi- ja suuremmat kaksiosaisin nimin. Oli Eulalia, Natalia, Ottilia, Paulina, Rosalia ja Susanna. Isompia olivat Kaunis Veera, Koitereen Helmi, Möhkön Manta, Suhmuran Santra, Saariston Sirkka ja kaikkein suurimpana tietenkin Iso-Iita.
Samassa lehdessä Raimo A. Wirrankoski kertoi, että Kuopion Rauhanlahdessa oli rannassa purkua ja poiskuljetusta odottamassa Savonmuan Hilima (ex-Koitereen Helmi, alk. Möhkön Manta). Alkuperäisen käytön jälkeen alus oli ollut ravintolalaivana ja viimeisen palveluksensa se oli tehnyt Rauhanlahdessa lasten merirosvoseikkailulaivana.
Wirrankoski toivoi jonkun pelastavan tuon kappaleen laivahistoriaa hävittämiseltä, mutta en tiedä miten on käynyt. Tuolloin juhannuksena 2007 yritin katsella rantoja näkyisikö Hilimaa vielä -- ei katsekontaktia saatu.
Jos joskus Kuopiossa uudesta saaristokaupunginosasta huolimatta alkavat rannat tuntua ahtailta, niin jonkin uuden sillan kupeeseen voisi kaavoittaa laiturinpätkän asuntolotja-asumista varten. Suhteellisen tilavia nämä, neliöitä 80-100 asuintiloiksi löytyy.
Ja miksei näitä sisävetisia aluksia Kaisaniemenrantaankin voisi asunnoiksi tuoda. Suomalainen suunnittelu sopisi paikkaan ilman suurempia muutoksia: asuntolotjien syväys on ainoastaan 1,2 metriä (luonnonrannathan Suomessa ovat usein liettyneitä) ja mastottomina Pitkänsillan alikin mahtuisivat. Samalla tulisi kappale suomalaista historiaa uuteen käyttöön pelastettua.
(piirroskuvassa Möhkön Mantan ja Koitereen Helmen rakennuspiirustukset, molemmat tehtiin samoilla 1955/6. Koitereen Helmi on nykyisin maille nostettuna savottakahvilana Möhkön Manta -nimisenä Ilomantsin Möhkössä. Avoinna seuraavan kerran vappuna 2009)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti