Saamen kielen tutkimus Oulun yliopistossa tuottaa nyt väitöksiä kovaa tahtia. Viime perjantaina väitteli saamen verbimuodoista Jussi Ylikoski. Väitösestähän oli joitakin uutisiakin, joissa käytiin läpi miten valtakielet kehittävät eri maiden saamelaiskieliä eri suuntiin.
Tulevana perjantaina Ante Aikio (Luobbal Sámmol Sámmol Ánte) väittelee suomeen lainatuista saamen sanoista. Tällaista tutkimusta on tehty harvemmin, siis miten pohjoisempi kieli vaikuttaa eteläisempään. Toisinpäin naapurikielten vaikutusta on tutkittu runsaahkosti. Lainat saksasta tai balttilaisista kielistä suomeen on kartoitettu ajat sitten.
Aikio on löytänyt koko joukon sanoja, jotka ovat tulleet suomeen saamen kielistä. Vaikutus suomen ja karjalan pohjoisiin murteisiin on ollut suurin, mutta ihan suomalaisia yleissanojakin löytyy, kuten kahlata, kenttä ja nuotio.
Vanha suksisanasto on paljon velkaa saamelaisille: sivakka (suksi), olas (suksen pohjaura), siisna (side) ja sompa.
Monella suomen yleiskieleen lainatulla sanalla on negatiivinen perussävy, kuten anastaa, ronkkia, keimailla, puoska(ri) tai kakara. Näiden Aikio arvioi kuvastavan suomalaisten suhtautumista saamelaisiin.
Mutta kuuluupa lainattuihin myös tomera, mieto, aava, vaara (mäki), kaasu, norppa ja niin perisuomalaiselta tuntuva kontio (karhu).
Kurkatkaa Aikion väitöstä. Jo sisällysluettelosta selviää monta muutakin sanaa.
* Jussi Ylikoski - Pakkosuomi muuttaa Suomen saamelaiskieliä. Väitöstiedote. Oulun yliopisto.
* Jussi Ylikoski. Non-finites in North Saami. Oulun yliopisto 2009 (väitös, pdf)
* Ante Aikio - Saamelaiset lainasanat suomen ja karjalan kielessä. Väitöstiedote. Oulun yliopisto
* Ante Aikio. The Saami Loanwords in Finnish and Karelian. Oulun yliopisto 2009 (väitös, pdf)
(kuva Giellagas-instituutin sivuilta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti