tiistai 28. huhtikuuta 2009
Cedervallerin leski ja poika
[Johanna Torenberg/Cedervaller, osa 1, osa 2]
Melko tarkkaan vuosi sitten kirjoitin kirjahistorian naisista, noista näkymättömistä José de Kruifin artikkelin perusteella. Hollannissa valtion virallisen painon mestarina oli pitkään ihminen, jonka tiedetään olleen Hillebrandt Jacobsz van der Wouwin leski. Mitäpä sitä naisten nimistä kirjaa pitämään, vaikka tämä rikaskin olisi ollut.
Kaisa Kyläkoski viime viikolla muistutti, että Googlen aineistot lisääntyvät koko ajan. Jak. Juteinin kirjoja oli Hampurin yliopistonkirjaston kokoelmista skannattu Google Booksiin luettaviksi, Sukututkijan loppuvuoteen Kyläkoski oli valikoinut Juteinin runon Eripuraisuudesta, ja koonnut luetteloa digitoiduista kirjoista. Innostuin kirjoittamaan puhtaaksi Valittuja Suomalaisten sananlaskuja (1818) toisaalle nettiin.
Muitakin Jacob Judénin/Jaakko Juteinin kirjoja nyt jo löytyy, yhdysvaltalaisten kirjastojen kokoelmista kuvattuna.
Juteinin kustantajana ja painajana toimi Anders Cedervallerin kirjapaino Viipurissa. Cedervaller oli syntynyt Ruotsissa Linköpingissä 1774, josta hän muutti Turkuun Akatemian tanssimestariksi. Matrikkelitiedoissa Anders Cedervallerista todetaan tanssimestarius, ja "sittemmin kirjanpainaja Viipurissa".
Tähän väliin mahtuu ilmeisen paljon. Kun Cedervaller meni naimisiin tulevan leskensä kanssa 13.2.1803 Turussa, hänen ammatikseen kirkonkirjoihin merkittiin "faktori kirjapainossa täällä", eli Frenckellillä. Morsianta, Johanna Charlotta Torenbergia tituleerattiin vain neidiksi ("j."). Matrikkelien mukaan Torenberg oli syntynyt 30.8.1783 Amsterdamissa, Hollannissa.
Johanna Torenbergiä on yleensä pidetty porilaisen, Hollannissa koulutuksen saaneen 20.5.1743 syntyneen Carl Torenbergin tyttärenä. (katso Kyläkosken merkintä Lisää musiikintekijöitä). Todennäköisesti näin, koska oletettu isä kaikkiaan 24 vuotta Hollannissa asui, ja muutoinkin pitkään Länsi-Euroopassa ja Afrikassakin.
Jo marraskuussa perheeseen syntyi poika Anders Johan. Turussa syntyi vielä tytär Johanna Catharina alkuvuodesta 1806, mutta sen jälkeen tiedot ovat matrikkelien ja lehtien varassa.
Ennen Viipuriin muuttoa ja kirjapainon perustamista 1815 perhe on ainakin Ruotsissa käynyt, 1809 syntyneen Carl Reinholdin syntymäpaikaksi ylioppilasmatrikkeliin on merkitty Linköping.
Viimeistään 1815 perheen elämä jatkui Viipurissa. Syyskuussa 1817 syntyi "kirjanpainajalle" Anders Fredrik, josta myöhemmin tuli "lesken ja pojan" poika. Painon menestyttyä Juteinin kirjojen ja viipurilaisen lehdistön synnyn myötä arvostus papiston silmissä kasvoi ja toukokuussa 1821 maailmaan tullut Johan Henric oli jo "johtajan" poika.
Elämä ei ollut kuitenkaan pelkkää ylämäkeä. Vuonna 1827 And. Cedervallerin kirjapaino julkaisi Juteinin teoksen Tankar uti Warianta Ämnen ja sensuuriviranomaiset määräsivät sen koko painoksen poltettavaksi Viipurin torilla. Juteinin ajatukset poikkesivat liikaa evankelis-luterilaisen kirkon opetuksesta.
Todennäköisesti kirjaroviota ei koskaan nähty. Kun Anders Cedervaller kuoli elokuun 17. 1837 mahatautiin, pappi kirjasi haudattujen kirjaan hänen ammatikseen "kirjansitoja".
Tässä kohtaa suomalaisestakin kirjahistoriasta paljastuu osaava nainen. Johanna Torenberg jatkoi juuri ylioppilaaksi kirjoittaneen poikansa kanssa kirjapainon pitoa, ilmeisellä menestyksellä. Kun Johanna Torenberg kuoli 24. marraskuuta 1849, hänet merkittiin kirkonkirjoihin kunniakkaasti "kirjapainon johtajan leskenä".
[Johanna Torenberg/Cedervaller, osa 1, osa 2]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti