maanantai 27. huhtikuuta 2009

Huuskon "bussi"


Pohjois-Suomen linja-autoilun varhaisvaiheita selvitellessäni ovat kovasti askarruttaneet maalaispitäjistä Ouluun ajaneiden yrittäjien linjat ja vaiheet. Oulussa majapaikkaansa pitäneet olen saanut melko hyvin selvitettyä Poliisilaitoksen arkistojen avulla, mutta muiden nimismiespiirien arkistoista ei autoista halaistua sanaa löydy. Ei ole yhtä tai kahta varten katsottu omia kansioita tarpeelliseksi tehdä.

Muistitieto jotakin tietää kertoa. Pekka Leimun kansatieteellinen tutkimus Liikennereitit ja niiden käyttö Paltamossa 1800-1970 esittelee joitakin, muun muassa hyrynsalmelaisen Oskari Juntusen ja Paltamon Kiehimänsuuhun (nykyinen kirkonkylä) perustetun Autoyhtiö Ylimaan.

Muistitieto kertoo Juntusen aloittaneen 1922. Viranomaistietojen mukaan Juntunen aloitti liikennöintinsä Rainier -kuorma-autolla jo pari vuotta aikaisemmin, Hyrynsalmen nimismiehen lähettämä kirje on säilynyt Oulun lääninkanslian arkistossa (tietoja maassa olevista autoista kerättiin armeijaa varten). Nimismiehelle ilmoitetun mukaan Oskari Juntunen sai auton 19.8.1920 ja aloitti liikenteen Oulunjärvi - Ristijärvi - Hyrynsalmi - Suomussalmi linjalla.

"Pari vuotta myöhemmin" muistitiedon mukaan aloittaneella Ylimaalla oli kaksi Rochet-Schneideria, joilla myös kuljettiin Paltamon ja Suomussalmen väliä eri reiteillä. Ylimaa on virallista lupaa liikenteelleen hakenut 29.10.1923, luultavasti aloittanut jo ennen sitä, koska lupajärjestelmä oli vielä niin sanotussa kehitysvaiheessa.

Hämärämpään muistikuvaan perustuen Leimu kertoo melalahtelaisesta Iikka Huuskosta, joka olisi "samoihin aikoihin, kun autoliikenne pohjoiseen alkoi" hankkinut seitsenpaikkaisen Nash -henkilöauton ja aloittanut sillä liikennöinnin kolme kertaa viikossa Kajaani - Oulu -reitillä.

Leimun kuuleman perusteella Huusko olisi lopettanut linjan pian ja ryhtynyt paikalliseksi taksiksi. Tutkimushaastattelujen tekemisen aikaan 1970-71 Huusko olisi edelleen toiminut taksiyrittäjänä. Teoksen kuvituksena on Huuskon silloinen taksi Ford Transit ja kuvatekstissä aloitusajaksi tarkennetaan 1920-luku.

Kuinka kauan on "lyhyt aika" paikkakunnalla ikänsä asuneelle?

Löysin nimittäin Puolanka -lehden kolmiosaisen juttusarjan, jossa puoli vuotta 1933 Puolangan aluelääkärinä ollut Vappu Väyrynen muistelee noita aikojaan. Juttusarjan kolmannessa osassa hän mainitsee Huuskon bussin kaksikin kertaa.

Jouduin hieman myöhemmin käymään Kajaanissa, ainoan kerran, ja täydessä autossa, Huuskon omatekoisessa “bussissa” kanssamatkustajani aloittivat vilkkaan keskustelun lääkäristä, joka osaa kuulemma leikatakin, mutta nyt se oli lähettänyt majatalon emännän Kajaanin sairaalaan “maha auki, suolet paljaana”.

Auto piti kahvitauon Kiehimässä (Paltamo) ja Huusko oli selostanut kansalle, että lääkäri istui autossa hänen vieressään ja oli epähienoa enää haukkua lääkäriä. Niinpä loppumatka istuttiin ääneti, mutta minua tuijotettiin takaa ja sivuilta. Lieneekö astinlaudoillakin ollut seisten matkustajia kuten tavallisestikin.


Ei ollut lähettänyt maha auki, lähettänyt kuitenkin koska kasvainta ei voinut Puolangassa olleilla laitteilla leikata pois. Jutut olivat matkalla muuttuneet juoruiksi. Se on muistitiedon paha heikkous.

Toisen kerran Huuskon auto mainitaan, kun pahasuinen apteekkarin poika piti viedä Kajaaniin leikattavaksi, koska "ylihoitaja" Selma ei suostunut lasta hoitamaan:

Minun oli sanottava apteekkarille, että poika olisi toimitettava Kajaanin sairaalaan äkkiä taksilla, sillä Huuskon auto ei ollut kulkuvuorossa.


Kolmannen kerran Väyrynen mainitsee autot muistellessaan jatkuvia kiistoja Puolangan kunnan rahatoimenhoitajan kanssa. Potilaiden kyyditseminen Kajaaniin sairaalaan oli kallista. Eräs mies sai kuolla suolisolmuunsa, kun rahaa taksiin ei luvattu. "Meneehän Oulun bussi kello kuusi aamulla."

Huuskot ovat vanhoja kainuulaisia talonpoikaissukuja, aina 1560-luvulta saakka. Melalahden nykyinen taksiautoilija on nimeltään Ossi Huusko, ilmeisimmin Iikka Huuskon sukua.

Ihan varhaisimpiin liikennöitsijöihin Huuskoa ei voi laskea, mutta kunnioitettavan pitkä ikä "bussin" ratissa on vietetty.

* Vappu Väyrynen. Lääkärinä Puolangalla osa 3. Tarinoita Puolangalta (2005). Julkaistu alunpitäen 29.7.1998.
* Melalahden kylän sivut. (kylä on perinnemaisema-alueita, Kainuun asutuksen alkusijoja)
* Melalahti - Vaarankylä. ymparisto.fi, alueen kuvaus

(kuvassa vuoden 1928 vuosimallinen Nash)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti