Kanadanranskalainen Guy Delisle (s. 1966) on tullut kuuluisaksi sarjakuviksi tehdyistä matkakirjoistaan. Delislen ensimmäisen suomennoksen Merkintöjä Burmasta (WSOY 2008) takakansiteksti puhuu reportaasisarjakuvasta, mutta enemmän Delisle on velkaa vanhalle tutulle matkakirjaperinteelle.
Delisle perheineen matkailee maailmalla vanhan maailman tapaan. Käynti Burmassa ei ole mikään läpikulkuturistivisiitti, vaan koko perhe muuttaa maahan puoleksitoista vuodeksi. Delislen vaimo työskentelee Lääkärit ilman rajoja -järjestössä, joka lähettää työntekijöitä maailman kriisipesäkkeisiin.
Maailmanmaineeseen Delisle on noussut aikaisempien Kiinasta (Shenzhen, 2000) ja Pohjois-Koreasta (Pyongyang, 2003) tekemiensä matkasarjakuvien myötä.
Burma on sotilasjuntan hallitsema maa. Sen nimikin on politisoitu, Delisle yhdistää nykyisin käytetyn ja YK:nkin hyväksymän Myanmarin käytön juntan hyväksymiseen. Ne, jotka eivät junttaa hyväksy, puhuvat maasta Burmana. Yleisradion uutisissa tunnutaan aina molemmat nimet mainittavan.
Delisle lähtee Burmaan Louis-pojan koti-isäksi. Paikalliset naapurit ottavat runsaasti kontaktia pieneen valkoiseen taaperoon, mutta yksin liikkuvaa isää ei noteerata.
Onneksi maassa on muitakin ulkomaalaisia, Delisle päätyy samoille hiekkalaatikoille ja uima-altaille diplomaattirouvien ja heidän lastensa kanssa. Töitäkin Delisle tekee, sarjakuvapiirtäjä nähdään piirtämässä sarjakuvia. Jättääpä Delisle jälkensä burmalaiseen kirjallisuuteen kuvittamalla yhden paikallisille lapsille tarkoitetun kirjan.
Delisle käy keskuskeluja maan tilanteesta niitä tuntevien kanssa, mutta diktatuuri on kovin yllätyksellinen valtiomuoto. Vallastaan varmoilla ei ole tarvetta vaalia julkiskuvaansa ja tehdyistä päätöksistäkin tiedotetaan vain välttämätön. Sekin vasta sitten, kun päätökset on tarpeen panna toimeen.
Esimerkiksi maan pääkaupunkia vaihdetaan noin vain yllättäen. Keskelle viidakkoa rakennetaan uusi hallintokeskus.
Yletön valta tuottaa myös hassuja lopputuloksia, ainakin ulkopuolisen mielestä. Burmassa huhujen mukaan jonkin johtajan taikauskon vuoksi suuremmat setelit eivät noudata kymmenjärjestelmää. Käytössä on 15, 45 ja 90 kyatin seteleitä.
Maassa autolla ohittaminen on todella vaikeata, koska juntta muutti yllättäen liikenteen oikeanpuoliseksi. Mutta koska saatavilla on ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettuja autoja, joissa ratti on oikealla puolella, vastaan tulevan liikenteen havainnointi toisen auton perässä on mahdotonta. Bussit käyttivätkin paljon apukuskeja vastaantulevia seuraamaan.
Kylläpä tuli entisille brittiläisille siirtomaaisännille näytetyksi!
Alkututustumisen jälkeen albumi muuttuu junnaavaksi. Mitään ei oikein tapahdu, pyöritään samoissa kuvioissa, mietitään huhuja.
Tyhjäkäyntiä jatkuu pitkään. Delisle epäilee saattaneensa erään paikallisen piirtäjän hankalaan asemaan. Tämä ottaakin etäisyyttä ja Delisle saa aiheen pelätä. Jos tuttavuus häneen onkin tuottanut paikallisille ongelmia virkavallan kanssa?
Sitten alkaa tapahtua. Avustusjärjestöjen työ tehdään mahdottomaksi ja Delislen vaimon järjestö päättää vetätyä maasta. Pääkaupunki muuttaa, ja muitakin sisäisiä uudelleenjärjestelyjä toteutetaan.
Lähdön läheisyys ja muutokset saavat Delislen aktivoitumaan. Hän tutustuu maahan laajemmin, käy klinikoilla, meditoimassa munkkiluostarissa ja huomaa tottuneensa kuumuuteen.
Vaikutelmaksi teoksesta jää, että ihmisen pelkojen summa on vakio. Diktatuurissa eläessä hallitsijoiden oikkujen pelko nappaa tästä vakiosta melkoisen osan, joten esimerkiksi vaarallisten myrkkykäärmeiden kammolle jää vähemmän.
Delislen sarjakuvassa on hetkensä. Omaelämäkerrallistyyppisen sarjakuvan malli on tässä läsnä pelkistyneimmillään, ja sellainen on hyvin herkkä kaatumaan. Merkintöjä Burmasta pysyy kuitenkin pystyssä ja nautittavana harvinaisen kohteensa ja sen eriskummallisuuksien ansiosta. Elämästä diktatuurissa ei ole liikaa totuudenmukaisia ja ajankohtaisia kuvauksia. Diktatuurit yleensä pitävät huolen, ettei sellaisia pääse syntymään.
Vielä pitää mainita, että Tinttikin mainitaan albumissa. Delisle muistelee ennen matkaa saamiaan rokotuksia ja käyntiä Pasteur-instituutissa. Sehän on Tinteissä mainittu ja tietenkin nuo ruudut ovat instituutissa esillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti