Antiikin Roomassa seikkaileva gallialaisen heimopäällikön poika Alix on tehnyt paluun suomennettuun sarjakuvakirjallisuuteen. Julius Caesarin ystävä Alix on ranskalaisen Jacques Martinin (s. 1921) 1940-luvulla luoma hahmo, joka aloitti seikkailunsa Tintin -lehdessä vuonna 1948. Martin oli yksi keskeinen tekijä Hergén Studioilla, Tintin seikkailuissa Martinin kynänjälki on erityisesti tunnistettavissa Tintti Tiibetissä -albumin vuoristoissa.
Suomeksi Alixin seikkailuja 1970-luvulla julkaisi WSOY, kaikkiaan kahdeksan albumin verran. Alix on täysiverinen historiallinen seikkailusarjakuva, faktat ovat tarkistetut ja kohdillaan, ainakin myöhemmässä vaiheessa sarjakuvaa tehdessään Martin kävi tutustumassa piirtämiinsä tapahtumapaikkoihin henkilökohtaisesti. Caesarin aikojen Roomaa kuvataan realistisesti, ehkä hieman pessimistisestikin. Rooma tuntuu olevan täynnä juonittelijoita ja myrkyttäjiä, tosin aikalaiskirjallisuus tukee tällaista kuvaa.
Hyvien ja viattomien onneksi Alix ystävineen on valmis auttamaan. Hänkään ei kaikkia saata oveluudestaan, nokkeluudestaan ja suuresta tietomäärästään huolimatta pelastaa.
Jacques Martin edustaa Hergén Studioilla luotua selkeän viivan koulukuntaa. Sarjakuvan ruudut ja kuplat ovat täynnä tavaraa ja tarinaa kuljetetaan tekstipainotteisesti. Martin ei istuta lukijaa Alixin hahmoon, pikemminkin lukija saa olla sivustaseuraaja. Ulkopuoliseksi lukija ei kuitenkaan jää.
Viime vuonna Apollo jatkoi Alixien julkaisemista siitä, mihin WSOY aikoinaan jäi 30 vuotta sitten. Vaikutelmaa korosti selän teksti: Alix 12 Spartacuksen poika (2008). Järjestysnumerolla viitataan ranskankieliseen julkaisuhistoriaan, vuonna 1975 julkaistu Le fils de Spartacus oli Martinin kahdestoista Alix-seikkailu.
Tänä vuonna Apollon julkaisema Karthagon aave on 13. seikkailu, joka alunpitäen ilmestyi 1977.
Uusissa seikkailuissa on Kirsi Kinnusen aiheen vaatima tarkka suomennos. Ei aikaisempien Outi Wallin käännös huono ollut. WSOY:n julkaisemissa tekstit oli ladottu. Uusissa on Timo Ronkaisen "tintti-minuskeleja" läheisesti muistuttava tekstaus.
Spartacuksen pojassa Alix auttaa kuuluisan orjakapinoitsijan pojan pakoon Italiasta. Konsulit olisivat mielellään poistaneet päiviltä mahdollisen vihollisen. Karthagon aaveessa ollaan sata vuotta aiemmin tuhotun kaupungin raunioilla. Jälkimmäisessä päästään kertomaan radioaktiivisuuden haitoistakin.
Martin on tehnyt Alixin seikkailuja pitkään, lähes kuusikymmentä vuotta. Ainakin suomennettujen perusteella taso ja tyyli ovat 1950-luvun alusta 1970-luvun lopulle pysynyt korkeana ja tasaisena. Muutokset hahmoissa ja tyylissä ovat olleet vähäiset.
Viimeisin Martinin itsensä piirtämä Alix ilmestyi 1996. Piirtämisestä hänen oli luovuttava heikentyneen näön vuoksi, neljä seuraavaa (1998-2005) Martin käsikirjoitti ja Rafael Moralès ja Marc Henniquiau kuvittivat. Vuonna 2006 Alixin käsikirjoittaminenkin siirtyi toisiin käsiin.
Alixin seikkailuja on ilmestynyt harvakseltaan, kaikkiaan Martinin piirtämiä albumeja on 20, käsikirjoittamia 24. Alixin seikkailut jatkuvat tiheämmässä tahdissa. Tänä vuonna ilmestyvä La Cité engloutie on jo järjestysnumeroltaan 28.Myötätuulessa vaikuttaisi julkaisutahdin perusteella Alixin historialliset seikkailut olevan. Suomessakin on kiinnostusta ollut. Oulun Akateemisessa kirjakaupassa tuore suomennos Karthagon aave oli esillä liikkeen kahdeksanneksi myydyimpänä kaunokirjana. Hyvä.
Esittelyt kustantajan sivuilla:
* Alix 12 Spartacuksen poika
* Alix 13 Karthagon aave
Täällä muistetaan kyllä lämmöllä Alix.
VastaaPoistaMuistatkos Barellin? Siinä oli Hergen työryhmien luottoukon Bob de Moorin jäntevää Tintti-viivaa myös. Muistaakseni sitä julkaistiin suomeksi vain muutama, ehkä vain yksi albumi. Ainoa jonka luin, oli tunnelmaltaan kuin Tintti, päähenkilö vaihdettuna tietysti. Olisikohan se ollut hieman yksiulotteisempi seikkailujuttu muutenkin.
Tuttu on Barelli, sekin pitkällä aikakaarella (1950-n. 1990) tehty sarjakuva, mutta vain 7/8 seikkailua ensin Tintin -lehdessä, sittemmin albumeina.
VastaaPoistaBarellista ja Tintistä löytyy jopa lähes identtisiä sarjakuvaruutuja. De Moore käytti hyväkseen aikaisemmin jo toisaalle tekemäänsä taustatyötä.
On nämä Barellit melkein kaikki suomennettu: Lakoman Barelli -sivulla voi kansikuvia ja niiden tinttitunnelmallisuutta ihastella.
Barellin uudesta tulemisesta en ole kuullut, mutta kolmannen studioiden piirtäjän Edgar P. Jacobsin Blake ja Mortimer on ollut esillä. Tintin tapaan siitä tehtiin Kanadassa animaatiosarja 1990-luvulla, seikkailut jatkuvat uusien tekijöiden myötä ja elokuvakin on suunnitteilla (Keltaisesta merkistä, olisi suunnitelmien mukaan tulossa 2010).