maanantai 22. kesäkuuta 2009
Korpipaatsama, sodan ja rauhan puu
Parhaimmillaan vain viisimetriseksi kasvava korpipaatsama (rhamnus frangula) on rantamailla ja kosteikoissa viihtyvä marjoja kasvattava puu. Runko on tummanpuhuva, ohut riuku, lehdet soikeat ja marjat raakoina punaiset, kypsinä mustat (ja vasta muotoutumassa, kuten kuvissa, vihreät). Suomessa puuta kasvaa aina Etelä-Lapissa saakka, mutta Oulujärven pohjoispuolella se on harvinainen, suojeltukin.
Marjat ovat myrkylliset, niitä ei pidä syömän ellei ole paha ummetus iskenyt. Silloinkin kertanautinta riittää, kuurina korpipaatsaman marjat aiheuttavat entistä pahemman suolen reippaasti toiminnan ehkäisyn.
Korpipaatsamaa on käytetty paljon ruudin valmistuksessa. Koska rungon ydin on pehmeä, monet piippujen varret on korpipaatsamasta valmistetut. Puu on Euraasialaista alkuperää, mutta se on viety Pohjois-Amerikkaan jo varhain tulokaskasviksi.
Voisi hyvinkin ajatella, että 1800-luvulla intiaanisodissa käytettiin paatsaman avulla tehtyä ruutia ja rauhat solmittiin paatsamasta tehdyin rauhanpiipuin.
1800-luvulla Yhdysvalloissa korpipaatsaman kuori oli virallisesti hyväksytty luonnonrohdos. Kaupiteltu Hoxseyn syöpärohtokin sisälsi korpipaatsamaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti