Kongosta Suomelle siirtomaa?

Iltasella tiedusteltiin, onko siinä mitään perää, että Saksa olisi toisen maailmansodan aikaan kumppanilleen Suomelle lupaillut siirtomaaksi Afrikasta Belgian Kongoa? Onko juttu vain urbaani legenda vaiko internetin keskustelupalstoilla kiertänyt ja vahvistunut juoru?

Tarinalle on juurensa, mutta niiden todenpitävyyttä ei Saksan arkistoista ole tarkastettu, jos sellainen ylipäätään on mahdollista.

Juttu sai alkunsa 1942, kun suomalaiset olivat Berliinissä markkinoimassa Väinö Auerin, Eino Jutikkalan ja Kustaa Vilkunan kirjoittamaa saksalaisille suunnattua propagandateosta Finnlands Lebensraum (Alfred Metzner Verlag 1941). Päätekijäksi Suomen kansallisbibliografiassa on merkitty Auer.

Teoksen päätarkoitus oli saada Natsi-Saksa suopeaksi ajatukselle, että Itä-Karjala voittoisan sodan jälkeen liitettäisiin osaksi Suomea. Berliinissä vieraillessaan Auer oli saanut kuulla, että Saksan eurooppalaisille liittolaisille olisi myös lupailtu siirtomaita Afrikasta. Tästä hän tiedustelemaan, mitä Suomen varalle Afrikasta oli ajateltu. "Belgian Kongoa", oli isännän vastaus.

Keskustelua Auer kävi Saksan ulkoministeriön (Auswärtiges Amt) lähettilään tohtori Rudolf Asmisin kanssa. Asmis lupaili Auerille uudessa saksalaisessa imperiumissa tulevaksi tehtäväksi perustaa ja johtaa Tulimaan sukellusvenetukikohtaa.

Kotimaassa Auer otti yhteyttä ulkoministeriön kansliapäällikkö Aaro Pakaslahteen ja kertoi kuulemastaan. Pakaslahti laati raportin, joka jaeltiin valtion korkeimmalle johdolle.

Tarina on julkaistu ainakin Väinö Auerin (1895-1981) elämänkerrassa, jonka ovat kirjoittaneet Pentti Alhonen ja Antero Alhonen (Vaakavarren ratsastaja. tutkimusmatkailija Väinö Auerin elämä, Edico 2006). Pentti Alhonen oli Auerin oppilaita Helsingin yliopistossa.

Väinö Auer oli maantieteilijä, geologi ja tutkimusmatkailija, jonka tutkimuskohteet olivat Tulimaassa ja Patagoniassa. Työnsä siellä hän aloitti jo 1920-luvulla. Hän puhui kovasti paikallisille poliitikoille ylilaiduntamisen vaaroista, aavikkopaholaisesta. Kun sodan jälkeen 1946 Argentiinan presidentti Juan Peron pyysi Paasikiveltä Aueria asiantuntija-avuksi Etelä-Amerikkaan, Paasikivi ei antanut Auerille kieltäytymisen mahdollisuutta.

Suomeen palattuaan 1953 Auer sai ylimääräisen henkilökohtaisen professuurin Helsingin yliopistosta, samanlainen ylimääräinen henkilökohtainen oli myös Jutikkalalla. Molemmat sittemmin saivat alansa varsinaisen oppituolin haltuunsa.

Noista Auerin kertomista epävirallisista diplomaattipuheista on siis kyse. Niissä Suomelle lupailtiin Saksalle niskuroineen Belgian alusmaata. Alhosten kirjasta Naturaan (3/2006) arvion kirjoittaneen Kalevi Rikkisen mukaan Auer on hyvinkin uskonut lupauksen, sillä yksi Rikkisen lisensiaatintentin (oli 1960-luvulla) vaihtoehtoinen tenttikirja oli ollut ”Belgische Kongo”.



* Pentti Alhonen. Väinö Auer - Tulimaan tietäjä (pdf). Tieteessä tapahtuu 7/1997.
* Kalevi Rikkinen. Vaakavarren ratsastaja (pdf). Natura 3/2006.

(kuvassa maantieteenoppitunti Tintti Kongossa tarinan varhaisesta portugalilaisesta versiosta Tintti Angolassa - kuva Domingos Isabelinhon blogista. Ei sitten tullut ajankohtaiseksi sellainen versio, jossa Tintti olisi opettanut lähetyskoululaisille kotimaastamme, Suomesta.)

-- 25.8. 16:07 lisäsin saksalaisen keskustelukumppanin ja tiedon leviämisen Suomessa