torstai 5. marraskuuta 2009
Panem et circenses
Leipää ja sirkushuveja. Roomalaisen Decimus Junius Juvenaliksen (n. 55-135) sanonta on syöpynyt kaikkien mieliin, ja usein sanapariin viitataan vieläkin kun tahdotaan poliitikoista pahaa puhua. Juvenaliskin tahtoi puhua pahaa, mutta hieman toisessa merkityksessä kuin yleensä ymmärretään.
Juvenalis tahtoi sanoa ja sanoikin: "duas tantum res anxius optat: panem et circenses" eli "ajattelee ja toivoo vain kahta asiaa: leipää ja sirkushuveja".
Juvenalis syntyi Neron ollessa keisarina. Aikuisikänsä hän eli Rooman suuruuden aikoina, keisareina valtavaa valtakuntaa hallitsivat Vespasianus (69–79), Titus (79–81), Domitianus (81–96), Nerva (96–98), Trajanus (98–117) ja Hadrianus (117–138).
Pahimmat keisarien ylilyönnit olivat ohi, mutta muu ylimystö ja vaaleilla valitut viranhaltijat pistivät edelleen haisemaan. Ja pahasti.
Kansakin olisi voinut puuttua yhteiskunnan tilaan äänestämällä, mutta äänestämällä vaikuttaminen ei sitä kiinnostanut. Siksi Juvenalis haikaili entisiä aikoja, jolloin ihmiset sentään äänestivät.
Ihmisluonnon rappeutumiseen tai poliitikkojen paremmuuteen Juvenalis ei uskonut. Ennen aikaan hänen mukaansa ihmiset kävivät äänestämässä, koska siitä sai rahaa. Äänten ostaminen ja myyminen oli yleistä, ja kerran vuodessa järjestetyt vaalit tarjosivat useille ylimääräisen tulonlähteen.
Mutta ajat muuttuivat. Enää eivät vapaat kansalaiset edes vaivautuneet äänestämään, koska valtakunnan ytimenä olleen miljoonakaupungin asukkaille jaettiin peruselintarpeet ilmaiseksi ja kulttuuritarjontaan Circus Maximuksen gladiaattorinäytöksiä myöten pääsi tutustumaan korvauksetta.
Oli leipää ja sirkushuveja, eikä lainkaan kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Jos Vanhanen ja Katainen haluaisivat rauhassa touhuta ja asioita mielensä mukaan järjestellä, niin Juvenaliksen kauhisteleman metodin mukaan ihmisille pitäisi tarjota kohtuullinen kansalaispalkka ja ilmaiset maksu-tv-kanavat, ainakin formulat Ylen lähetettäviksi.
Mutta ei eletä vielä sellaisia aikoja, ei lähellekään, ei edes ylioppilaspiireissä, joita on tavattu pitää tulevan maailman airuina.
Eilen äänestin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa, oli äänestyspiste ihan pääkirjaston oven vieressä. Palkkioksi uurnalle tulemisesta sai haalarimerkin (kuvassa).
(Asterixissakin on leivästä ja sirkushuveista puhuttu, sillä tuo kansi ja mainoslinkki: Quid? Asterix-latinan alkeita)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti