lauantai 16. tammikuuta 2010
Kalmasen herrasväen aviopulmat
Ruotsalainen Joakim Pirinen (s. 1961) nousi suursuosioon 1980-luvun lopulla Sokeri-Sakarillaan. Tukholmalainen kansankoti oli helisemässä Sakarin kanssa, vaikka yhteiskunta yritti parhaansa alaluokkaisen huomioonottamisessa. "Kunnon rautaröörillä lyö koko maailman ällikällä", kuten Sokeri-Sakari nimialbuminsa aluksi toteaa. Keskiluokkaisuuden pilkkaaminen uppoaa keskiluokkaan, jos se tehdään hyvin.
Sokeri-Sakarin saaga oli niin tyhjentävä ja erinomaisesti läpilyövä, että Pirinen jätti sarjakuvien tekemisen yli vuosikymmeneksi. Omistautui muille taiteen haaroille.
Sarjakuvien pariin Pirinen on palannut hiljalleen. On tehnyt jotakin sinne ja tänne, uusinta Piristä esittelee tuore suomennos Kalmasen herrasväen aviopulmat (Döda paret och deras "vänner", suom. Suuri kurpitsa 2009).
Kuolleen Kalmasen kalmoparin ympärille rakentuva albumi ei ole kokonainen tarina, vaan kokoelma Pirisen töitä. Kalmasen kalmot muun muassa muuttavat Turkuun ottaakseen selvää viihtyisivätkö siellä ja nallet tekevät elämän kutsunnoissa suuria päätöksiä tulevan elämän varalle.
Kalmasten ja joidenkin ystävien parissa piirrostyyli on vanha tuttu hiekkalaatikolta tai Sakarista. Kokeilevampia ja kehittelevämpiäkin nähdään.
Albumista näkee, että tauollaan Pirinen on Art Spiegelmanin tapaan perehtynyt teoriaan. Professori Pirisen piirustuskoulut ja monet muutkin osoittavat tämän. Uudemmista tyyleistä Pirinen on ottanut käsittelyyn Matt Groeningin tavan tehdä.
Pirinen ei siis ole jäänyt jumiin kuten Spiegelman. Parempi niin, Kalmasen herrasväen aviopulmat tarjoavat loistavia hetkiä. Mielellään pitkänkin tarinan Piriseltä vielä lukisi, ehkä sellainen muhii ja aikansa ottaneena joskus ilmestyy.
Ei patisteta. Hyvin aikaan tarttuvia, mustia ja oivaltavia nämä lyhyetkin ovat.
Erittäin hyvää mustaa huumoria!
VastaaPoista(Uppoaisiko elämän pilkkaaminen eläviin?)
Uppoaisi.
VastaaPoistaVarsinkin kun sen tekee hyvin.