Leif Segerstam sulostutti eilen sävelillään ja johtotaidoillaan oululaista konserttiyleisöä. Ohjelmassa oli Mahleria, Sibeliusta, Straussia (ei valssi-) ja Segerstamia. Illan tähden sinfonioista on julkisuudessakin puhuttu paljon, lähinnä määrästä. Ohjelmalehteä kirjoitettaessa niitä oli ollut noin 230.
Mutta millaista musiikkia Segerstam tekee? Siitä harvemmalla on käsitys. Hyvää nykymusiikkia, voin illan jälkeen todeta. Määrä ei näy laadussa, ainakaan yhden kuullun teoksen perusteella - niiden pituudessa ehkä.
Ohjelmassa oli Segerstamin sinfonia 208 Cess(n)a Cärävän 208 Kärajan. Teos on, kuten nimestä voi aavistella, lentämisen ja pienlentokoneesta avautuvien maisemien herättämien tunnetilojen kuvausta. Cessnan moottorit ja runko väräjävät, taisipa lintu välillä saada parahduksensa väliin. Lyömäsoittimet soittimet kovasti esillä. Esitystä varten Ouluun oli jouduttu hankkimaan erikoisviritettyjä rumpuja, jotta eri korkeuksissa lentäminen erottuisi sävelellisesti.
Ohjelmalehtisessä Segerstam selvittää teoksen taustoja. Sinfonian 208 tullessa vuoroon aiheeksi valikoitui hänen poikansa Janin lentämä Cessna 208. Sinfonian nimen leikki tällä kertaa tulee koneesta, pojasta (kära Jan, rakas Jan) ja tietenkin myös siitä Berliinissä pitkään puikkoa heiluttaneesta tyypistä. - Ohjelmassa ei valaista miksi n-kirjain on suluissa. Se jää mietittäväksi (sävelkulkuun c, es, a ei n mahdu).
Oulun Sinfonia soitti Segerstamin teoksen ilman johtoa. Sinfonian kuusi osaa liittyivät toisiinsa saumattomasti, kuin helminauha. Eihän lennossa taukoja ole. Yleisökin erotti osat toisistaan soittajien ystävällisellä avustuksella, osan aloittavat soittajat kun nousivat hetkeksi seisomaan.
Segerstamin lennon tunnelmien jälkeen saliin saatiin oikeaakin lentoa: kauko-ohjattava lennokki teki muutamat kierrokset orkesterin ja yleisön yllä.
Oulun Sinfonian konserteissa on syksystä lähtien ollut jokin kantava teema. Tällä kertaa se oli erilaisten tunnetilojen kuvaaminen. Ensimmäisellä puoliajalla Mahlerin kisälli (baritoni Markus Nieminen) laulaa rakkaustuntojaan ulos ja Segerstam vaikuttuu pilvistä. Väliajan jälkeen Sibeliuksen Luonnotar kuvasi maailman syntyä ja Richard Straussin Tod und Verklärung kuolemaa ja kirkastumista. Luonnottaressa oli sopraanon sijaan klarinetti (Markku Korhonen), ja sen alkuun kuultiin nauhalta Segerstamin lausuvan Kalevalaa, ilmojen kaartelusta ja sotkan munista kertovasta kohdasta.
Kovasti tunteisiin vetoavia olivat kaikki. Ja liidokki myös Segerstamin hahmoa unohtamatta.
Voipi olla, että Cess(n)a tarkoittaa C, es, A, joka sävelkulkuna toistui useasti.
VastaaPoistaNäin se lienee. Omat musiikilliset tiedot on doremi-tasolle, joten en arvailemaan uskaltaunut. Ja Ces-mollilla olisin lähtenyt purkamaan :)
VastaaPoistaOlikohan se Hesarin kuukausiliitteen haastattelussa, joskus 170. sinfonian aikoihin, kun S. nimestäänkin nuotinnoksen kertoi tehneen ja teemana sitä ainakin yhdessä sinfoniassaan oli käyttänyt.