keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Mitkit Maksim ja Fjodor


Palladium Kirjat on julkaissut pienen kirjan Mitkit - Elämä Zenin mukaan, jossa pietarilaistaiteilijat perestroikan hengessä löytävät kotikaupunkinsa kirjallistaiteellisen 1920-luvun. Daniil Harmsin hengessä on luonnosteltu rento slaavilaistyyppi mitki, josta väläyksiä on rajan tällekin puolelle tullut.

Mitki syntyi taiteilija Vladimir Shinkarjovin kynästä, tekstejä on kirjoittanut myös Oleg Grigorjev. Kuvituksen ja omalaatuisia sarjakuveja ovat tehneet Aleksandr Florenski ja Olga Florenskaja. Suomennos Tiina Makkosen ja Tanja Puskelmannin.

Palladiumin nettisivuilla teos on lajiteltu tietokirjaksi (!).

Jukka Mallisen esipuheen jälkeen Shinkarjov aloittaa johdatuksen mitkiläisyyteen. "Ottaisin mieluimmin vähän vodkaa...", kuuluu mitkin vakiofraaseihin.

Venäjäksi vuonna 1990 ilmestyneen teoksen esilehdillä luvataan, että teoksen tuotto käytetään lyhentämättömänä Stolitsnaja-vodkaan.

Teos jakaantuu useisiin osastoihin, joissa Maksim ja Fjodor seikkailevat. Välillä on mukana Pjotr, joka ei kuitenkaan koskaan mitkiläisyyden ydintä tavoita, vaikka yrittää kovasti.

Teokselle nimen antaneessa zen-buddhalainen osuudessa Pjotr jää oppipojaksi Maksimin ja Fjodorin ollessa valaistuneita.

Kokiessaan valaistuksensa Fjodor ilahtui niin että huusi. Naapurit moittivat häntä usein metelöinnistä ja tekivät kerran valituksen asuntotoimistoon. Sieltä tuli kutsu raastupaan. Fjodor tiedusteli Maksimilta, mitä kutsulle pitäisi tehdä.

- Pyyhi sillä vaikka perseesi, vastasi Maksim.

Fjodor teki niin.

Kivipuisto-osuudessa tutustutaan japanilaiseen kulttuuriin (sakeen). Usein ollaan viemässä pulloja keräykseen. Mitkien epiikka vaatii lisähöystöä, ts. tarinan kommentointia ja selittelyä.

Ajoittain väläykset ovat mainioita ja viinanjuontihan on hauskaa. Sen seuraukset myös. Krapulaista irtonaisuutta ja humalan nousujohteisuutta on teksteistä löydettävissä. 1920-luvun henkeä tekemisessä on. Mutta jotain tuntuu uupuvan. Ehkä Pjotr ei vain tajua.

Lopun sarjakuvaosuuden kuvat olisivat voineet olla isompiakin. Nyt niiden käännösteksti korostuu ja kuvallisuus jää taka-alalle.

Hilpeitä veikkoja nämä mitkit. Pietarissa tyypeillä on galleria, lähellä Nevski prospektia, osoitteessa ul. Marata 36-38.

Huomattuaan Maksimin juovan ilman palanpainiketta Fjodor tiedusteli, ei kai se vain johdu siitä, että Maksim ajattelee suupalojen molekyyli- ja atomirakennetta.

Maksim pudisti ylpeänä päätään ja sanoi:

- Joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä.

2 kommenttia:

  1. Jotenkin tuntuu, että tähän yhteyteen sopisi linkitettäväksi Korhosen ja Pirhosen seikkailut:

    Herra Nutz

    VastaaPoista