Sempé, ruudut hylännyt piirtäjä

Yksi monista sarjakuvapiirtäjistä, jonka kanssa René Goscinny (1926-1977) aloitti yhteistyön 1950-luvulla oli Jean-Jacques Sempé (s. 1932). Vuosina 1954-58 miehet tekivät Nicolas-sarjakuvaa, mutta havaitsivat toisenlaisen yhteistyön olevan heille sopivampaa: syntyi Pikku Nikke -kirjasarja, jota Goscinnyt kirjoitti ja Sempé kuvitti.

Sempén määritteleminen sarjakuvapiirtäjäksi ei ole yksioikoinen ratkaisu. Kirjain-lehdessä (3/2010) Harri Römpötti sijoittaa Sempén jonnekin pilapiirtäjän, kuvittajan ja sarjakuvataitelijan välimaastoon. Kuvallista kerrontaa Sempén omat työt joka tapauksessa ovat.

Itsenäisenä tekijänä Sempé aloitti 1960-luvun alussa albumilla Rien n'est simple (Mikään ei ole yksinkertaista, 1961). Sempé työskenteli pääasiassa aikakauslehtien pilapiirtäjänä ja kuvittajana, hänen kuvasarjojaan julkaistiin molemmin puolin Atlantin. Hänellä oli vakiosivu Paris Matchissä ja hän teki kansia New Yorkerille.

Tammi julkaisi 2002-03 kuusi Sempén kokoomateosta. Kuvasarjat ja pilapiirrokset ovat toisaalta ajattomia, mutta toisaalta hyvin 1970-lukua henkiviä. Aikuiset ovat monesti psykoanalyytikon sohvalla ja lapset eivät ole niin yksioikoisia/viattomia/julmia kuin myöhemmin on annettu ymmärtää.

Noora Koskisen suomentamat Tammen kuusi kokoomaa (Optimisteja, Mediaihmisiä, Romantikkoja, Syyllisyydentuntoisia, Filosofeja ja Lapsia) ovat mitä mainiointa luettavaa (katseltavaa). Näitä Sempén tuotannosta tehtyjä koosteita olisi suomennettavaksi vielä toinen mokoma.

Taitaa olla kuitenkin niin, tahtoi tekijä itse sitä tai ei, Sempéä arvostetaan enemmän Pikku Niken kuvittajana kuin omillaan. Se on harmi. Mutta tammikuussa Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla häntä muistettiin ja juhlittiin kertaakaan Pikku Nikkeä mainitsematta, ainakin niin raportoi Römpötti Kirjaimessa.


-- Ylläoleva kuva Optimisteja (Tammi 2002) teoksesta sopii ajattomasti yleisurheilun arvokisojen aikaan.

Kierikki, sivistystä jo 6000 vuotta

Vuoden 2013 alusta Oulun seudulla toteutuu suuri kuntaliitos: Oulu ja pääosa naapurikunnista muuttuu yhdeksi ja samaksi kunnaksi. Uuden kunnan nimeksi varmaankin tulee Oulu, mutta mikäpä estäisi kokonaan uuden nimen käyttöönottoa. Oulu-lehdessä 25. heinäkuuta Paavo J. Heinonen esittää yhdeksi mahdollisuudeksi Kierikki.

"Kierikki, Euroopan vanhin kaupunki - sivistystä jo 6000 vuotta" hahmottelee Heinonen uudeksi sloganiksi Kierikin kaupungille. Kuullostaisi paremmalta kuin "408-vuotias Oulu", arvelee kolumnoija.

Kierikki on Yli-Iissä toimiva arkeologinen näyttely- ja toimintakeskus. Takavuosina paikalla oli asutusta, silloin paikka sijaitsi vielä merenrannalla. Maannousema on sittemmin siirtänyt rantaa kauemmaksi, ja tulee siirtämään jatkossakin. Noin viiden sadan vuoden sisään Hailuodostakin tulee mannerta, Hainiemi. Oulunsalo muuttui lopullisesti saaresta niemeksi reilut sata vuotta sitten.

Elokuun alussa Paavo J. Heinonen aloittaa Kaltion päätoimittajana. Oulu-lehden kolumnissaan hän lupailee, että Kaltio nostaa tulevan kunnan nimiasian tarkemmin esille. Josko vilkaskin keskustelu aiheesta saataisiin aikaiseksi. Ja kunnalle ehkä joku muu nimi kuin Oulu.

Kierikissä jo 6000 vuotta sitten asuttiin tiiviisti. Yksi asumuslöydöistä osoittaa, että rivitalossa jo silloiset ihmiset asuivat.

Viikonloppuna Kierikissä järjestetään Kivikauden markkinat. Tapahtumat alkavat jo tänään klo 10 työpajoilla, joissa opetetaan ja harjoitetaan menneiden aikojen taitoja, muun muassa piintyöstöä ja tulentekoa kitkaamalla. Yleisökaivauksissa voi osallistua uusien löytöjen tekoon.


* Kierikki: kivikauden markkinat 30.7.-1.8.2010.

Matti M. Kansalainen talouspolitiikan pyörteissä

Frédérik Bastiat. Kirjoituksia taloudesta.
Basam Books Talousklassikko.
2010. 154 s.

Frédéric Bastiat vaatii Vetoomuksessaan, että auringonvalon vapaa maahantulo olisi kiellettävä. Ajatelkaa nyt millaiset tappiot halpa ulkomailta tuotu valo tuottaa valaistuksen tuottajille. Auringon vaikutusten maahantuloa olisi ehdottomasti lainsäädännöllä rajoitettava, siitä hyötyisivät maanviljelijät, kynttilänvalmistajat, kaasun- ja öljyntuottajat, teollisuus edistyisi ja työllisyys paranisi.

Claude Frédéric Bastiat (1801-1850) on yksi harvoja suomennettuja 1800-luvun liberalistisia taloustieteilijöitä. Ranskassa Bastiat osallistui politiikkaan ja komiteoissa kärjekkäästi vastusti kaikenlaisia kaupanrajoitteita. Vuonna 1845 kirjoitettu ironinen Vetoomus on syntynyt komiteoissa käydyistä tullirajoituskeskusteluista.

Petri Kajanderin suomentamassa Bastiatin kirjoituskokoelmassa on kolme tekstiä, lyhyen Vetoomuksen lisäksi pidemmät Laki ja Näkyvä ja näkymätön, molemmat vuodelta 1850. Taustoittavan johdannon on kirjoittanut Johan Nordberg.

Kustantaja Basam Books markkinoi kokoomaa erityisesti Lailla. Sen takakannessa ja johdannossa kerrotaan olleen Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin talousteoreettista suosikkilukemista. Tekstin on taannoin historian hämäristä poliitikoille luettavaksi kaivanut amerikkalainen ajatushautomo Foundation for Economic Education.

Ranskassa viime vuosina on noussut uusi kiinnostus Pierre-Joseph Proudhonin (1809-1865) talousajattelua kohtaan. Proudhon puhui erityisesti kuluttajaosuuskuntien perustamisen puolesta turhauduttuaan ensin politiikassa 1840-luvulla.

Tartuin Bastiatin kirjaan erityisesti ajatellen Proudhonia. Millaisia jääriä vastapuolella oli, millaiset vastaväittäjät saivat hänet hylkäämään kokonaan kansanedustajan työn?

Bastiat vastustajana vaikuttaisi olleen erityisen inhottava. Taitava kynäniekka, joka torppaa useimmat yhteiskunnalliset toiminnot ja uudistukset reductio ad absurdum -argumentein.

Kun päivänpolitiikassa pohdittiin uuden rautatieaseman perustamista erään pikkukaupungin talouden vilkastuttamiseksi, Bastiat päätyi ehdottamaan, että juna pysähtyisi joka paikassa, eli seisoisi paikallaan. Kenen talous sellaisesta hyötyisi?

Näkyvä ja näkymätön kertaa samaa kahdellatoista eri elämän saralla. Jos armeija on niin tarpeellinen maalle, niin miksi kaikki kansalaiset eivät ole sotilaita? Jos taide on niin tärkeätä, niin miksei sitä tueta enemmän, äärettömillä rahasummilla?

Kun viljanhinta nousi korkealle vuoden 1847 huonon sadon vuoksi, niin valtio pyrki asettamaan kattohintoja ruoalle. Bastiatin mielestä ajatus oli järjetön. Jos kauppiaat eivät olisi tuoneet viljaa maahan, kaikki 37 miljoonaa ranskalaista olisivat joutuneet lähtemään Odessaan ostoksille ja eihän sellainen olisi mahdollista.

Bastiatin näkyvän ja näkymättömän erottelu on mainio. Mutta on Bastiatilla sokea pisteensä arviointien suhteen. Valtio, ministeri, virkamies, sotilas tai julkiset työt ei hänen ajattelussaan koskaan tuota hyötyä yhteiskunnalle. Verot, maksut ja kaupan rajoitteet ovat aina poissa yksityisestä yrittelijäisyydestä.

"Kansakuntaa verrataan rutikuivaan maahan ja veroa elvyttävään sateeseen. Olkoon niin. Mutta tulisi kysyä, mistä sade saa alkunsa, ja eivätkö juuri verot ime kosteutta maaperästä kuivattaen sen." Lisäksi Bastiat vertaa verojen hyödyllisyyttä kansalliselle työllisyydelle varkaan ryöstösaaliin kulutukseen. Molemmathan yhtä hyvin auttavat Matti M. Kansalaista taloudellisissa pyrinnöissä.

Näinä hellepäivinä tulee mieleen, että laki auringon vaikutusten rajoittamisesta voisi olla paikallaan. Sillä kätevästi saatettaisiin estää helleaaltojen ja metsäpalokaasujen tuleminen itärajan takaa meitä suomalaisia häiritsemään.

Kirjasiepot

Varkauden kaupunginkirjaston edessä on Taru Mäntysen teos Kirjasiepot (1986). Kirjastotalo oli valmistunut edellisenä vuonna ja sen edustaa haluttiin koristaa julkisella taiteella.

Varkautelainen Mäntynen on tehnyt kotikaupunkiinsa monta teosta 1970-luvulta alkaen. Muualtakin Savosta teoksia tapaa, esimerkiksi Kuopion torilta Siskotytön (1984, joka tosin on nyt varastossa mualiman navan ronklaukselta suojassa).

Nimeltään teos on yllätyksetön, mutta sopii paikalleen.

Mualiman nappoo ronklataan

Tänä kesänä maailman napaa on kaiveltu tavallista jykevämmällä sormella. Hätään kuopiolaisia ei kuitenkaan ole jätetty, toinen puoli Kuopion torista toimii normaalisti ja Mualiman navan ravintolakin palvelee.

Säkkijärveläinen sarjakuvakokoelma

Monenlaiset ovat ja ovat olleet syyt haikailla takaisin Karjalaan. Taina Westin toimittamassa Karjalaiseen heinäkuuhun kuuluvassa radio-ohjelmassa Poliittinen Karjala (Yle Radio1 22.7., Yle Puhe 25.7.) professori Tapio Hämynen kertoi erään säkkijärveläisen toivoneen pääsevänsä takaisin kotiseuduilleen, koska oli haudannut sinne puulaatikossa sarjakuvakokoelmansa.

Ensimmäisen kerran evakkomatkalle karjalaiset joutuivat talvisodan aikaan. Jatkosodan alkuvaiheissa menetetyt maat ja enemmänkin vallattiin takaisin, ja moni tahtoi takaisin kotiinsa.

Takaisin muuttaminen ei sotaoloissa ollutkaan yksinkertaista. Takaisinhalajavan oli tehtävä anomus ministeriölle ja perusteltava miksi.

Tapio Hämynen kertoi radio-ohjelmassa sarjakuvien takia Säkkijärvelle takaisin tahtovasta säkkijärveläisestä koomisena esimerkkinä niistä syistä, joita viranomaisille kerrottiin perusteiksi paluun mahdollistumiseksi.

Heikki Kaukorannan kokoaman sarjakuvakirjabibliografian mukaan vuoteen 1939 Suomessa ilmestyi kuutisenkymmentä sarjakuvanimekettä (luettelo lopussa). Ensimmäinen Amerikalainen kuvakirja ilmestyi 1904 Minervan (eli Yrjö Weilinin) kustantamana suomeksi ja ruotsiksi. Suomenkielisiä on säästynyt muutamia kappaleita, ruotsin ei lainkaan.

Ensimmäinen suomalainen tuotos oli Ilmari Vainion Professori Itikaisen tutkimusretki (WSOY 1911), jonka mukaan ensi vuonna juhlitaan suomalaisen sarjakuvan sataa vuotta. Seuraavana vuonna ilmestyi Jorva ja Tannu ennenmuinoin (Weilin & Göös 1912).

Käännössarjakuvaa oli tarjolla jonkin verran. George McManusin Bonzoa sekä Vihtoria ja Klaaraa kahdeksan nidettä, Darrell McCluren Pikku Annia neljä. Chic Youngin Helmiä ja Heikkiä Suomen sosialidemokraatti oli julkaissut niteen 1936. Pikku Anni oli kustannettu Viipurissa.

Seuran suositut sarjakuvat sarjassa oli julkaistu kolme nidettä: Ankka Lampinen, Ruma ankapoikanen ja Matti Mainio ja Jussi Juonio.

Kotimaistakin oli Vainion lisäksi tarjolla. Kulutusosuuskuntien keskusliitto oli jo 1926 julkaissut kokoelman Ola Fogelbergin Pekka Puupäätä, Veli Giovannin Herra Kerhonen oli myös kirjaksi asti päässyt. Asmo Alhon ja Mika Waltarin Kiekua ja Kaikua ehti ilmestyä kaksi kokoelmaa.

Veli Giovannin julkaisut muodostivat suuren osan ennen sotia ilmestyneistä sarjakuvakirjoista. 1924-1938 ilmestyi peräti viisitoista Kalle Viksari-kokoelmaa, ja niiden tekemistä jatkettiin aina vuoteen 1950.

Vaikka säkkijärveläinen olisi kerännyt kaikki ilmestyneet sarjakuvakirjat, niin ei kovinkaan suurta puulaatikkoa niistä olisi kertynyt. Kyse lienee ollut toisenlaisista sarjakuvista.

Kari Rydman kesäkuussa kertoi, että hänellä pikkuveljensä kanssa oli tapana kerätä sanomalehdissä julkaistuja sarjakuvastrippejä (Nukki ja nurkeli. Uuden Suomen sarjakuva Panda ja Omat arkistot avautuvat: lisää Pandaa). Niistä koostettiin leikekirjoja, joita Rydman on säilyttänyt.

Säkkijärveläinenkin lienee tehnyt samoin. Strippejä pahveille liimannut ja kansioiksi koonnut. Sellaiseen on useampikin tunti kulunut. Hakija lienee arvellut, että tuollaisen työmäärän pelastamiseen saattaisi hyvinkin paluulupa irrota. Ainakin säkkijärveläinen on kokoelmiaan niin arvostanut, että ne maahan kaivoi venäläisiltä piiloon. Talvisodan muuttokuormaan kokoelmaa ei luultavasti ollut saanut ottaa. Tarkat olivat säädökset, mitä sallittiin. Sarjakuvia kummempiakin aarteita maahan suojaan kaivettiin.

Miten lie käynyt, sitä Tapio Hämynen ei radio-ohjelmassa kertonut. Vaikka olisi päässytkin, niin tuskin kokoelma entisensä oli. Kuukausissa paperi maassa huonoon kuntoon menee.



Ennen vuotta 1940 ilmestyneitä sarjakuvakirjoja

Amerikalainen kuvakirja. - [Helsinki?] : Minerva, 1904 (Helsinki : Tilgmann). -[16] s. ; 32 cm. *** Sensuurin hyväksymä 3 p. joulukuuta 1904. - Sis. mm. Kissalan pojat (The Katzenjammer Kids) - ja Foxy Grandpa -sarjakuvia muistuttavia kuvasarjoja. - Ruotsink. rinnakkaisteos: Amerikansk bilderbok.

Amerikansk bilderbok. - Helsinki : Söderström & co 1904. - [16] s. ; 32 cm. *** Sensuurin hyväksymä 3 p. joulukuuta 1904. - Sis. mm. Kissalan pojat (The Katzenjammer Kids) - ja Foxy Grandpa -sarjakuvia muistuttavia kuvasarjoja. -Suomenk. rinnakkaisteos: Amerikalainen kuvakirja.Helsinki vai Helsingfors?? mikä kirjapaino? millainen sensuurimerkintä? +++ Epävarma.

Ankka Lampinen. - [Helsinki] : Yhtyneet kuvalehdet, 1939 (Porvoo : WSOY). -[23] s. ; 16 x 24 cm. - ("Seuran" iloinen veitikka ; 2.) *** © 1936-37 by Walt Disney enterprises. - Sarjan nimeke vaihtelee sarjan osissa. Sisältää Aku Ankka-päivälehtistrippejä. - Muut osat ks.: Matti Mainio ja Jussi Juonio, Ruma ankanpoikanen.

Antti Puuhaara : kuvakertomus / suomalaisten kansansatujen mukaan kertonut Raul Roine ; kuvat piirtänyt Aarne Nopsanen. - Helsingissä : Otava, 1939. - 56 s. ; 24 cm. *** 12 mk.

Bilder och visor, små spånor och flisor - i färg och ord -från mitt arbetsbord / Alex. Federley. - Helsingfors : Bildkost, [1929]. - 16 s. ; 28 cm. *** Suomenk. rinnakkaisteos: Lauluja ja kuvia, lapsille huvia.

Bonzo, Vihtori ja Klaara. - Helsinki : Uusi Suomi, 1930 (Suomalaisen kirjallisuuden kirjapaino). - 192 s. ; 19 x 25 cm. *** Vihtori ja Klaara -sarjan alkup. nimi: Bringing up father. - Tekijät: R. Studdy (Bonzo), George McManus (Vihtori ja Klaara). - Esipuhe. - 25,00 mk.

Bonzo, Vihtori - Klaara 1931. - Helsinki : Uusi Suomi, 1931 (Suomalaisen kirjallisuuden kirjapaino). - 199 s. ; 19 x 25 cm. *** Vihtori ja Klaara -sarjan alkup. nimi: Bringing up father. - Tekijät: R. Studdy (Bonzo), George McManus (Vihtori ja Klaara). - Esipuhe. - 25,00 mk.

Bonzo, Vihtori - Klaara 1932. - Helsinki : Uusi Suomi, 1932 (Suomalaisen kirjallisuuden kirjapaino). - 200 s. ; 19 x 25 cm. *** Vihtori ja Klaara -sarjan alkup. nimi: Bringing up father. - Tekijät: R. Studdy (Bonzo), George McManus (Vihtori ja Klaara). - 25,00 mk.

Frits och Pax och Flax och Frans. - S.l. : s.n., [1914] (Helsingfors : Lilius & Hertzberg). - [13] lehteä ; 30 cm. *** Suomenk. rinnakkaisteos: Tommi ja Pommi.

Hans Hokkisääri : kovan onnen korppi / kirjoittanut ja kuwittanut Wilhelm Busch ; suomentanut K.W. - Helsinki : Kirja, 1924 (?). - 22 lehteä ; 24 cm. *** K.W. = Kalle Wäänänen. +++ Epävarma (kirjapaino?).

Helmi ja Heikki / Chic Young. - Helsinki : Suomen sosialidemokraatti, 1936 (Työväen kirjapaino). - 200 s. ; 20 x 30 cm. *** Alkup. nimi: Blondie. - Tekijä: Murat "Chic" Young. - © King Features Syndicate, New York. - 25 mk.miten tekijä on merkitty kirjaan? entä copyright? +++ Epävarma.

Herra Kerhonen / Veli Giovanni. - Helsinki : Otava, 1933 (Otavan syväpaino). -47 s. ; 19 x 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri ; piirtäjä Gösta Thilén.

Iskevä Salama : maailman hurjin sarjakuva. - Helsinki : Ilmarinen, 1938. - 70 s. ; folio. *** Alkup. nimi: Flash Gordon. - Piirtäjä Alex Raymond. - Jännityslukemistossa julkaistuja Iskevän-Salaman seikkailuja. - 25,00 mk. ******* Tiedot otettu Suomalainen kirjallisuus -bibliografiasta. +++ Epävarma.

Jorva ja Tannu ennenmuinoin / kuvitellut Il-o. - Helsinki : Kirja, 1912 (Weilin & Göös). - [4] s., lehdet 5-18 ; 28 cm. *** Il-o = Ilmari Vainio - 1,75 mk.

Kalle Viksari ja muita sarjakuvia / kokoili Veli Giovanni. - Helsinki : Otava, 1924 (Gust. Arvidsonin litograafinen laitos). - 16 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri.

Kalle Viksari filmaa : uusia sarjakuvia / koonnut Veli Giovanni. - Helsinki : Otava, 1925 (Gust. Arvidsonin litograafinen laitos). - 16 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri.

Kalle Viksari lentää : uusi sarjakuvakokoelma / koonnut Veli Giovanni ; kuvat piirsi A. Tavitz. - Helsinki : Otava, 1926 (Tilgmann). - 16 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri ; A. Tavitz = Alexander Tawitz.

Kalle Viksari autoilee : uusi sarjakuvakokoelma : 4 / koonnut Veli Giovanni ; kuvat piirsi A. Tavitz. - Helsinki : Otava, 1927 (Tilgmann). - 16 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri ; A. Tavitz = Alexander Tawitz.

Kalle Viksari purjehtii : uusi sarjakuvakokoelma : 5 / koonnut Veli Giovanni ; kuvat piirsi A. Tavitz. - Helsinki : Otava, 1928 (Tilgmann). - 16 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri ; A. Tavitz = Alexander Tawitz.

Kalle Viksari näyttelee : uusi sarjakuvakokoelma : 6 / koonnut Veli Giovanni. -Helsinki : Otava, 1929. - 16 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri.

Kalle Viksari pyöräilee : uusi sarjakuvakokoelma : 7 / koonnut Veli Giovanni. -Helsinki : Otava, 1930. - 16 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri.

Kalle Viksari urheilee : uusi sarjakuvakokoelma : 8 / koonnut Veli Giovanni. -Helsinki : Otava, 1931. - 16 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri.

Kalle Viksari maalaa : 9. kokoelma sarjakuvia kaikenikäisille / toimittanut Veli Giovanni. - Helsinki : Otava, 1932. - 15 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri.

Kalle Viksari keksii : 10. kokoelma värillisiä sarjakuvia / toimittanut Veli Giovanni. - Helsinki : Otava, 1933. - 15 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri.

Kalle Viksari matkustaa : 11. kokoelma värillisiä sarjakuvia / toimittanut Veli Giovanni. - Helsinki : Otava, 1934. - 15 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri.

Kalle Viksari kilpailee : 12. kokoelma värillisiä sarjakuvia / toimittanut Veli Giovanni. - Helsinki : Otava, 1935. - 15 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri.

Kalle Viksari : 13. kokoelma värillisiä sarjakuvia / toimittanut Veli Giovanni. -Helsinki : Otava, 1936. - 16 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri.

Kalle Viksari : värillisiä sarjakuvia : 14. vuosikerta / toimittanut Veli Giovanni. -Helsinki : Otava, 1937. - 15 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri.

Kalle Viksari pitää koiratarhaa : uusi kokoelma värillisiä sarjakuvia : XV / toimittanut Veli Giovanni. - Helsinki : Otava, 1938. - 16 s. ; 24 cm. *** Veli Giovanni = H.J. Viherjuuri.

Kieku ja Kaiku / piirtänyt Asmo Alho. - [Helsinki] : Otava, [1937]. - [16] s. ; 24 cm. *** Runot laatinut Mika Waltari.

Kieku ja Kaiku N:o 2 / piirtänyt Asmo Alho. - [Helsinki] : Otava, 1938. - [16] s. ; 24 cm. *** Runot laatinut Mika Waltari. - 10 mk.

Kolme pientä porsasta : uusia seikkailuja. - [Porvoo] : WSOY, 1937. - [31] s. ; 20 x 28 cm. *** Kuvissa tekijämerkintö: Walt Disney. - © 1936 by Walt Disney enterprises, Great Britain rights reserved.

Kvaakelikvaa pahanteossa : variksenpojan seikkailuja / kertonut Elin Munsterhjelm-Holmberg ; kuvittanut Gust. Munsterhjelm. - Helsingissä : Otava, 1923 (Nordblad & Pettersson). - 27 s. ; 28 cm.

Lauluja ja kuvia, lapsille huvia / Alex. Federley ; suomentanut mukaillen A. L-n. - Helsinki : Kuvataide, [1929]. - 16 s. ; 28 cm. *** A. L-n = Arvid Lydecken. - Ruotsink. rinnakkaisteos: Bilder och visor, små spånor och flisor - i färg och ord -från mitt arbetsbord.

Matti Mainio ja Jussi Juonio. - [Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet], 1939 (Porvoo : WSOY). - [31] s. ; 17 x 25 cm. - ("Seuran" tunnetut sankarit ; 3.) *** Alkup. nimi: Mutt and Jeff. Tekijä: H.C.Fisher. - © 1934-38 by H.C.Fisher. - Sarjan nimeke vaihtelee sarjan osissa. - Muut osat ks.: Ankka Lampinen, Ruma ankanpoikanen.

Oletko nähnyt? : sarjakuvakirja / toimittanut Eero Salola. - Helsinki : Valistus, 1938 (Helsinki : Raittiuskansan kirjapaino). - 103 s. ; 20 cm. - (Valistuksen lastenlehden kirjasto ; 2.) *** Sis. lehden muutakin aineistoa, paljon sarjakuvia, mm. Hjalmar Löfvingin Pörröpää-Iivari -tarinoita. ***** 2.p. - 1939.

Olli, Halli ja Kisimirri : kuvakirja lapsille / [piirtänyt A.Halonen]. - [Helsinki : Helsingin sanomat], 1929 (Helsinki : Helsingin uusi kirjapaino). - 30 s. ; 14 x 19 cm. *** S. 31: "Sarja jatkuu Helsingin Sanomain Viikkoliitteessä." - 12 mk.+++ Epävarma.

Olli Pirteän seikkailut / Hj. Löfving. - Porvoo : WSOY, 1927. - [32] s. ; 20 x 29 cm. *** Tekijän täydellinen nimi: Hjalmar Löfving. - 10 mk.

Parooni Münchhausenin uusia seikkailuja / sanoin ja kuvin kertonut Stang. -Helsinki : Helsingin uusi kirjapaino, 1937. - [18] s. ; 34 cm. *** Tekijän täydellinen nimi: Knut Stangenberg. - 20,00 mk.

Pekka Puupää : kuvakirja Suomen lapsille / [kuwat piirtänyt taiteilija Ola Fogelberg ; tekstin runoillut Lyyli Takki]. - [Helsinki] : Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1926 (Helsinki : K.K:n kirjapaino). - [16] s. ; 23 x 31 cm. *** 12 mk.

Pikku Anni / Darrell McClure ; [Brandon Walsh]. - Viipuri : Karjala, 1935 (Viipuri : Karjalan kirjapaino). - 75 l. ; 19 x 35 cm. *** Alkup. nimi: Little Annie Rooney. -Esipuhe. - Ylipainos sanomalehti "Karjalasta". - 10,00 mk.

Pikku Anni II / Darrell McClure ; [Brandon Walsh]. - Viipuri : Karjala, 1936 (Viipuri : Karjalan kirjapaino). - 75 l. ; 19 x 35 cm. *** Alkup. nimi: Little Annie Rooney. - Esipuhe. - Ylipainos sanomalehti "Karjalasta". - 15,00 mk.

Pikku Anni III / Darrell McClure ; [Brandon Walsh]. - Viipuri : Karjala, 1936 (Viipuri : Karjalan kirjapaino). - 75 l. ; 19 x 35 cm. *** Alkup. nimi: Little Annie Rooney. - Esipuhe. - Ylipainos sanomalehti "Karjalasta". - 15,00 mk.

Pikku Anni IV / Darrell McClure ; [Brandon Walsh]. - Viipuri : Karjala, 1937 (Viipuri : Karjalan kirjapaino). - 76 l. ; 19 x 35 cm. *** Alkup. nimi: Little Annie Rooney. - Esipuhe. - Ylipainos sanomalehti "Karjalasta". - 10,00 mk.

Prinsessa Huimapään huviratsastus / piirtänyt Helga Sjöstedt. - [Helsinki] : Otava, 1938. - 8 s. ; 24 cm. *** Tekstit: Sirkka Rapola-Kalijärvi.

Professori Itikaisen tutkimusretki / kuvitellut il-o. - Porvoo : VSOY, [1911]. -[48] s. ; 17 x 26 cm. *** il-o = Ilmari Vainio. - Hinta 1 mk. ***** [Uusi p.] / kuvitellut Il-o. - [Porvoo] : WSOY, [1930]. *** Hinta 6 mk. ***** [Uusi p.] / kuvitellut Ilmari Vainio. -[Porvoo] : WSOY, [1945]. - 48 s. ; 17 x 20 cm. *** Myyntihinta 10 mk.

Pölhölän ja Pöhköläisen seikkailut / piirtänyt Sven Nyström ; kertoillut Olli. -[Helsinki?] : Suojeluskuntain kustannusosakeyhtiö, 1928 (Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapaino). - 47 s. ; 23 x 25 cm. *** Olli = Väinö Nuorteva. -Hinta 20 mk.

Pölhölän ja Pöhköläisen seikkailut II / piirtänyt Sven Nyström ; kertoillut Olli. -[Helsinki?] : Suojeluskuntain kustannusosakeyhtiö, [1929] (Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapaino). - 47 s. ; 23 x 25 cm. *** Kansinimeke: Pölhölän ja Pöhköläisen seikkailut : toinen osa. - Olli = Väinö Nuorteva. - Hinta 20 mk.

Pölhölän ja Pöhköläisen seikkailut III / piirtänyt Sven Nyström ; kertoillut Olli. -[Helsinki?] : Suojeluskuntain kustannusosakeyhtiö, [1930] (Taito). - 47 s. ; 23 x 25 cm. *** Kansinimeke: Pölhölän ja Pöhköläisen seikkailut : kolmas osa. - Olli = Väinö Nuorteva. - Hinta 20 mk.

Rim och prosa för snälla barn / av Farbror Ivar. - [Tammerfors : Tammerfors nyheter?], [1920-24?] (Tammerfors nyheter). - [12] s. ; 30 cm. *** Farbror Ivar = Ivar Lindroos?
Rohkea Riku pelastaa Peukalo-Pirkon / piirtänyt Helga Sjöstedt. - [Helsinki : Otava], 1939. - 7 s. ; 24 cm.

Ruma ankanpoikanen ; Elefantti Elmeri / [Walt Disney]. - [Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet], 1939 (Porvoo : WSOY). - [16] s. ; 17 x 25 cm. - ("Seuran" suositut sarjakuvat ; 1.) *** © 1938-39 by Walt Disney Productions ; Walt Disney Enterprises ; distributed by King Features Syndicate. - Sarjan nimeke vaihtelee sarjan osissa. -Muut osat ks.: Ankka Lampinen, Matti Mainio ja Jussi Juonio.

Rymy-Eetu / kuvat piirtänyt Erkki Tanttu ; säkeet sepittänyt Tauno Karilas. -Helsinki : Otava, 1938 (Otavan syväpaino). - 15 s. ; 17 x 24 cm.

Rymy-Eetu rynnistää / kuvat piirtänyt Erkki Tanttu ; säkeet sepittänyt Tauno Karilas. - Helsinki : Otava, 1939 (Otavan syväpaino). - 15 s. ; 17 x 24 cm.

Sadepisaroiden seikkailut / Raul Roine ; kuvittanut Rudolf Koivu. - [Helsinki?] : Suomen säästöpankkiliitto, 1938 (Vammala : Tyrvään kirjapaino). - 32 s. ; ?? cm. -(Suomen säästöpankkiliiton kirjasia.) *** Ruotsink. rinnakkaisteos: Vattendropparnas äventyr. +++ Epävarma.

Saku Sämpylä : pilakuvakertomus / Poika Vesanto. - Viipuri : Karjala, 1935 (Viipuri : Karjalan kirjapaino[???]). - 47 s. ; 19 x 35 [???] cm. *** Esipuhe. - Ylipainos sanomalehti "Karjalasta". +++ Epävarma.

Seija tytön seikkailut. - Helsinki : Maaseudun tulevaisuus, 1938 (?). - [110] s. ; ? [poikittais-4:0] cm. *** Piirtänyt Roy L. Williams. - © Ledger Syndicate. - 20:-. +++ Epävarma.

"Sirkus" Charlie Chaplin. - [S.l. : s.n.], [1928]. - [16] s. ; 26 cm. *** Kuviin merkitty tekijäksi Uzarski. - Kaikki kuvat ovat otetut Charlie Chaplin'in "Sirkus" elokuvasta United Artists Film yhtiön r. l. luvalla.

Tommi ja Pommi. - S.l. : s.n., [1914] (Helsingfors : Lilius & Hertzberg). - [13] lehteä ; 30 cm. *** Ruotsink. rinnakkaisteos: Frits och Pax och Flax och Frans.

Vattendropparnas äventyr / Raul Roine ; bilder av Rudolf Koivu. - [Helsingfors?] : Sparbanksförbundet i Finland, 1938 (Vammala : Tyrvään kirjapaino). - 32 s. ; ?? cm. - (Sparbanksförbundets i Finland småskrifter.) *** Suomenk. rinnakkaisteos: Sadepisaroiden seikkailut. +++ Epävarma.

Vihtori ja Klaara 1934 / George McManus. - Helsinki : Uusi Suomi, 1934 (Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapaino). - 200 s. ; 19 x 25 cm. *** Alkup. nimi: Bringing up father. - 20,00 mk.

Vihtorin ja Klaaran "perhealbumi" v. 1935 / George McManus. - Helsinki : Uusi Suomi, 1935 (Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapaino). - 200 s. ; 19 x 25 cm. *** Alkup. nimi: Bringing up father. - 20,00 mk.

Vihtorin ja Klaaran "perhealbumi" v. 1936 / George McManus. - Helsinki : Uusi Suomi, 1936 (Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapaino). - 199 s. ; 19 x 25 cm. *** Alkup. nimi: Bringing up father. - 20,00 mk.

Vihtorin ja Klaaran "perhealbumi" v. 1937 / George McManus. - Helsinki : Uusi Suomi, 1937 (Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapaino). - 200 s. ; 19 x 25 cm. *** Alkup. nimi: Bringing up father. - 20,00 mk.

Vihtorin ja Klaaran kuvakirja / George McManus. - Helsinki : Uusi Suomi, 1938 (Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapaino). - 200 s. ; 19 x 25 cm. *** Alkup. nimi: Bringing up father. - 20,00 mk.

Jaakon kylmä kivi ja tervatut munat

Tänään perimätiedon ja sananlaskuviisauden mukaan Jaakko heittää kylmän kiven järveen ja vesien viilentyminen alkaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan kiven heitto on pitkäaikaisten tilastojen mukaan ennen aikainen, sillä yleensä pintavesien viileneminen alkaa vasta elokuun alussa.

Tilastot ovat vain keskiarvoja, kuten usein Ilmatieteen laitokselta todetaan. Tänä vuonna vesien viilentyminen on alkanut jo ennen Jaakon kiveä.

Kiven heiton on epäilty kalenterin muutoksen (1753 siirryttiin juliaanisesta gregoriaaniseen) seurauksena siirtyneen liian aikaiseksi. Toisaalta ilmojen viileneminen on alkanut juuri gregoriaanisen 25. päivän aikoihin. Vedet reagoivat ilmaa hitaammin.

Vanhan kansan auktoriteetti Kustaa Vilkuna on Jaakon päivälle muutakin merkitystä antanut. Jaakko on pistänyt paarmat pussiin, tuohen kiinni puuhun ja kauran kasvamaan.

Sananlaskuviisaudessa Jaakolle ei perin viisaan roolia muutoin ole annettu. "Jaakko jalan, muut kaikki hevosella", todettiin Riistavedellä. "Viidessä minuutissa niin kuin Nipurin Jaakko", irvailtiin Nivalassa.

Hailuodossa tunnettiin useampikin Jaakko.

"Jaakko on juovuksissa", sanoi Kilpinen, kun Kaspa-Jaakko röyhteli.

"Jaa jaa, sinä Isonkylän Jaakko, kyllä minä sinut tunnen", sanoi pimeässä riiaripoika toiselle.

Oletko sinä paljas Jaakko? - En minä ole paljas, on minulla paita ja pusero.

Olisi se tuo Jaakko nätti mies, mutta se niin pahasti seisoo.

"Niin niin, siinäpä se tulee", sanoi Fiskin Jaakko.

"Ruokapa niin raukaisi", sanoi Muurun Jaakko, kun kerralla voirasian tyhjäksi söi.

"Ei saakaan panna valkeaa tulta pesään", sanoi Muurun Jaakko, kun taloon tuli.

"On niitä muitakin praataajia, et sinä Viskin Jaakko kraatari", sanoi pikkupoika, kun potan päällä piereskeli.

Laiska-Jaakosta on maineeseen verrattuna vähän sananparsia. Loimaalla sentään hyvistä unenlahjoista todettiin "Makaa niin kuin Laiska-Jaakko Säkylänjärvellä" tai "On sängyssä selällänsä niin kuin Perälän Jaakko Läkylänjärvessä".

Paltamon Jaakko harrasti syvällistä elämänviisautta:

"Persesilmä syrjälleen", sanoi renki Jaakko, kun maata rupesi.

Mitä lie Jaakko Ulvilassa töppäillyt, kun paikallinen väki muistutteli "Muistatkos Jaakko, kun munasi tervattiin?"

Rapalan luolat ja kalliot

Kangasniemellä Joutsantien varressa on nähtävyydeksi luokitellut Rapalan kalliot ja luolat. Jääkauden ja maanjäristysten muovaamat korkealla olevat silokalliot ja halkeamat eivät aivan ainutlaatuisia ole, mutta oiva esimerkki suomalaisen luonnon ihmeistä. Harvassa ovat luonnonluolat.

Koetin katsella kallioista etsien ihmis- tai eläinmuotoja, joita esihistorian suomalaisetkin tiettävästi ovat luonnonmuodoista etsineet. Yllä olevassa kuvassa olevan suun ovat ehkä muutkin merkille panneet.

Kulkureitit, opasteet ja turvalaitteet eivät ole EU-ajan standardien mukaisia.

Paukarlahden Rainbow-hippien vastainen liike

Iltapäivälehdet kirjoittivat eilen nettilehdissään leppävirtalaisten, savolaisten ja ylipäätään suomalaisten olevan järkyttyneitä Leppävirran Paukarlahden kylän syrjäiseen Kuivastenniemeen kokoontuneista Rainbow-hipeistä, jotka ilman päihteitä ja vaatteita ovat naturalistisesti leirillään.

Hippejä, jotka eivät polta tai juo! Onko moisesta kuultu?

Eilen Paukarlahden läpi ajaessa tilanne vaikutti rauhalliselta. Tosin eräälle pellolle olivat paikalliset asukkaat koonneet dinosauruksen munia Salpa-linjaa muistuttavaan järjestykseen.

Pinnan alla siis kuohuu, ja jos hipit niemestään pyrkivät munasillaan muualle, niin puolustuslinja on valmiina. Paukarlahden kylän nettisivuilla kyläläisiä neuvotaan opastamaan tietä etsivät hautausmaan tienristeykseen.

Esihistoriallisten eläinten munat ovat olleet Savossa ja Suomessa muutoinkin tapetilla. Hiljan kuopiolaiset häätivät Oulun Ylikiimingistä kaupunkiin vierailulle tulleen mammutin.

Mammutin esiin pilkahteleva muna järkytti asuntomessujen johtajia, ja niin entismaailman iso nisäkäs kuohittiin. Toimenpidettä ei kuitenkaan pidetty riittävänä, koska mammutti oli seissyt lasten leikkipaikan läheisyydessä.

Mammutin munien entinen sijaintipaikka peitettiin ja koska tulos ei näyttänyt edelleenkään soveliaalta, se häädettiin takaisin Pohjois-Pohjanmaalle.

Kotiseudullaan mammutti on esillä seuraavan kerran Oulun kuninkuusraveissa. Korjausleikattuna.

Itä-Suomen yliopiston päivystävä kulttuuriantropologi Janne Rantala on rauhoitellut savolaisia ja suomalaisia Yleisradion uutisten välityksellä. Rantalan mukaan Paukarlahteen kokoontuneet ihmiset eivät ole hippejä, vaan tavallisia työssäkäyviä.

Kaakelisarjakuva Juttutuvan eriöstä

Nykyaikaistettu Kupiaisen nykyrunousoppi

I Lyriikka
8. Nykyrunoudesta

Suomalainen lyriikka on 2000-luvulla kokenut merkittävän muutoksen. Uudet nuoret runoilijat ovat melkein järjestään luopuneet metriikan mukaisten runomittojen käytöstä ja viljelleet loppusoinnutonta vapaata mittaa. Sanajärjestys on pyritty saamaan lähelle puhekieltä ja samalla on luovuttu sanalyhennyksistä ja loppuheitoista. Esim. Tytti Heikkisen 2009 ilmestynyt runoelma "Varjot astronauteista" voitaisiin melkein sellaisenaan siirtää tavallisen proosan muotoon. "Uuden runon" vapaa mitta eroaa oleellisesti runoudessamme aikaisemmin esiintyneestä vapaasta mitasta. Vaikka runot eivät noudatakaan mitään rytmikaavaa, on "uuden runon" tuotteissa kuitenkin yleensä oma rytminsä, joka kasvaa vapaasti vaihdellen runon sisällyksestä käsin. Runot eivät ole samassa mielessä musikaalisia kuin aikaisemmin, esim. sointuisuus ei ole niissä oleellinen tekijä ja säkeenmurrosta käytetään runsaasti, monesti vain "hakkaavan" poljennollisuuden särkemiseksi. Mutta rakenteeltaan runot kyllä saattavat lähetä musiikkia, ja juuri struktuuri onkin niiden selväpiirteisin perusominaisuus. Tässä rakenteellisessa puolessa näkyy runojen älyperäisyys: jokaiselle sanalle on pyritty saamaan tarkoin laskettu, tehoisa paikkansa. Runot eivät yleensä vetoa lukijan kuuloon, vaan pyrkivät pikemminkin antamaan väkevän näkövaikutelman. Tämä tähdentyy senkin kautta, että kuva on nykyrunoudessa kenties kaikkein merkittävin tekijä. Kuvalla sinänsä ei ole enää samanlaatuista symbolimerkitystä kuin aikaisemmassa lyriikassa. Modernin lyriikan kuvilla on ikäänkuin kaksikerroksinen tehtävänsä. Toinen on välitön, eräänlainen "etualan" tehtävä, kuva sinänsä synnyttää runollisen vaikutelman, ja runo "putoaisi siiviltään", jos kuvalle yritettäisiin antaa täsmällinen käsitemerkitys. Mutta kuvien kautta, esittämällä niitä usein suoranaisena "kuvaketjuna" runoilija saa aikaan yleisvaikutelman, joka johtaa lukijan runon varsinaiseen lyyriseen tapahtumaan. Samalla kun runojen rakenne pyritään muuten saamaan miltei matemaattisen täsmälliseksi ja tiukaksi, juuri kuvat väljentävät ja avartavat sitä sekä rinnakkaisuudellaan että monimielisyydellään. Kuvien monimielisyys, ambiguiteettisuus, onkin nykyrunoudelle tyypillistä: kuva ja sen mukana koko ilmaisu voidaan käsittää yhtaikaa kahdella tai useammalla tavalla. Syystä on sanottu, etä nykyisin runo tapahtuu kuvina. Kun näin on laita, ovat vertaukset varsin harvinaisia, useimmilta runoilijoilta on "kuin"-sana joutanut tarpeettomana pois. Monesti runo ei yksityiskohdiltaan olekaan tulkittavissa, mutta silti se juuri kuviensa salamielisyyden ansiosta synnyttää erittäin lyyrisen kokonaisvaikutelman. Näytteeksi sen laatuisesta uudesta lyriikastamme otettakoon Satu Kaikkosen runo "Die Niemands Land":

Street-runouden imperatiiveista

Aleksis Salusjärvi kirjoitti kesäkuun alussa street-runouden manifestin. Maria Pääjärvi välittömästi sen jälkeen tarkasteli street-runouden yhteyksiä beat-runouteen.

Pääasiallisena tarkastelun kohteena kirjoittajilla on ollut STOP-liikennemerkki, ajokaistaan maalattuna.

Viiden, kuuden viikon ajan olen tarkkaillut Iisalmen ja Mikkelin välisen Valtatie 5:n maalauksia. Suomalaisilla valtaväylillä ei STOP-merkkiä tiehen maalattuna tapaa.

Tapa on maailmalla yleisempi. Savolaisella tiellä yleisin maalaus on "80", jolla viitataan Suomessa käytössä olevaan ajoneuvoliikenteen yleisnopeuteen.

"STOP" street-poetiikan ytimenä on universaali vaihtelujen kohde. POTS synnyttää yhteyden beat-kirjallisuuteen. Muut variaatiot muita yhteyksiä.

"80" muuttuu tienkäyttäjien (ajo)linjausten mukaan. Toisaalla on luettavissa pelkkä nolla, toisaalla, tosin paljon harvinaisemmin, pelkkä kahdeksan. Merkin tulkitsijoiden renkaiden suuntaaminen ajokaistalla on monesti muuttanut alkuperäisen maalauksen muotoon "30". Myös muodot "31" ja "3(" on havaittu.

Autoilijoiden muokkaamat "0", "30" ja "31" voidaan käsittää ironisina tulkintoina liikennenormin, lain ja järjestysvallan ehdottomana pitämästä "80". Keskivertoa paremmatkin yksityisautoilijat joutuvat matelemaan.

Poliisin kameravalvonta pitää huolen, että "80" yli menevät ajonopeuspoikkeamat tulevat karsituksi pois liikenteestä. Laki sallii jonkinasteiset poikkeamat alaspäin esimerkiksi huonon kelin vuoksi, mutta autoilijoiden keskinäinen normi, ns. kadun laki, ei salli pieniäkään alinopeuksia.

"80" vaikuttaa ehdottomammalta kuin "STOP". Seis-komentoa toteuttaessaan kuljettaja voi valita jarrutusmatkansa ja seisahduksen pituuden. "80" määrittää liikesuunnan ja kulkunopeuden täsmällisesti ilman kuljettajan harkintaa.

Street-runous on saanut huomiota populaarikulttuurissakin, tosin dyslektisessa ja rikotussa muodossa. Homer Simpsonin tekemä (The Simpsons Movie, 2007) SOP-kyltti (kuvassa) tehoaa rekkakuskeihin kuten "STOP".

Korkeamman kulttuurin puolelta 88arc88 esittelee street-runouden virittymistä visuaaliksi runoudeksi teoksessaan The Road Rises.

Väkeviä visioita

[Kesänäyttelyiden viikonloppu: 1, 2, 3 ja 4]

Jäppiläpäivien aikaan Jäppilän seurakuntakodilla oli esillä Mirja Karjalaisen väkevää sanomaa välittäviä öljyväritöitä. Esillä oli myös muutamia Kaisa Tissarin akvarelleja.

Timo Nyyssösen teatterinuket

[Kesänäyttelyiden viikonloppu: 1, 2, 3 ja 4]

Jäppilän entisessä Osuuspankissa oli esillä myös Timo Nyyssösen teatterinukkeja. Ne oli laitettu esille veikeästi pankkivirkailijoiden tiskiin. Viimeisen kuvan nukke oli tiskin päässä olleen lainapalvelupisteen asiakaspalvelijana.

Jäppilän Extempore

[Kesänäyttelyiden viikonloppu: 1, 2, 3 ja 4]

Jäppiläpäivien yhteydessä entisessä Osuuspankissa oli esillä paikallisten taiteilijoiden töitä. Esittelijä kertoi näyttelyn olevan paljolti Eila Nykäsen aikaansaannosta, häneltä töitäkin oli esillä, paikallisia maisemia, muun muassa alla oleva Pirunpelto. Puukaiverrus Ilpo Vallan.

Outokummun Mielihuvia

[Kesänäyttelyiden viikonloppu: 1, 2, 3 ja 4]

Varkauden kirjaston näyttelytilassa on esillä outukumpulaisten harrastelijoiden näyttely Mielihuvia. Paljon eläimiä esillä, myös Milla Paloniemen Veera-koira on erään harrastajan tauluun päässyt.

Kansanvallan päivä

1990-luvun alussa Kalevi Sorsa yritti lanseerata tämän päivän (17. heinäkuuta) Kansanvallan päiväksi. Heinäkuussa 1992 Savonlinnassa pidettiinkin oikeusmimisteriön järjestäminä suureelliset ja monimuotoiset juhlat, pääpuhujana Sorsa itse. Juhla ei kuitenkaan ottanut tulta alleen, ja kalentereistakin se jätettiin pois 1995.

Sorsan yksi peruste juhlinnalle oli suomalaisten yhteisten kesäisten juhlien puute. Kesälomakauden ulkopuolella suomalaisilla on liputuspäivä jos toinenkin, mutta kesällä vietetään kesäkuun neljäs puolustusvoimien lippujuhlaa, juhannuksena juhannusta ja sitten oltiinkin jo lokakuussa seuraavan valtion suositteleman juhlan kanssa.

Ehkä Sorsan ajatuksena oli antaa tunnustusta suomalaiselle kaupunkilaisuudellekin. Perin maaseutuvoittoisesti kesää on perinteisesti vietetty ja vietetään edelleenkin. Kesälesket vain kaupungeissa ja heitä on turha riehaannuttaa.

17. heinäkuuta Kansanvallan päiväksi valikoitui, koska 17.7.1919 valtionhoitaja Mannerheim vahvisti Suomen perustuslain. 1970-luvulla Perustuslaillinen Georg C. Ehrnrooth yritti samaista päivää Perustuslain päiväksi ajaa, mutta yhden miehen eduskuntaryhmä ei suuriin pystynyt. Jori-see, totesi kansa.

Mannerheimin vahvistama perustuslaki takasi siis kansanvallan, eikä toisena vaihtoehtona ollutta monarkiaa.

1990-luvun alussa, peräti samana vuonna 1992 Sorsan yrityksen kanssa, julkistettiin Eino Leinon päivä, toiselta nimeltään runon ja suven päivä. Virallinen siitä tuli 1998.

Kainuun Paltaniemen runoniekka on päivänsä ansainnut. Ei siinä mitään.

Maakuntien kautta kautta Kansanvallan päivääkin yritettiin lanseerata. Eikö Helsingissä ministeriössä osattu kuvitella muuta kesäistä väkirikasta kaupunkia kuin oopperajuhlia viettävä Savonlinna?

Bed & Art Ilola

Savonlinnan katutaidetta ajattelin dokumentoida pätkän, mutta Oopperajuhliin valmistaunut kaupunki oli niin siistitty, ettei aineistoa kuvattavaksi ollut.

Sen sijaan oli Rajalahdessa Ilokalliontiellä Bed & Art Ilola. Kesäisin vanhassa (työväen?)talossa toimiva majapaikka tarjoaa toisenlaista taidenautintoa ja runoilijoiden mukaan nimettyjä huoneita yöksi.

* Ilola.

Suontlahden vanha laituri

Sorsaveden saariin ennen lähdettiin Suontlahden laiturista. Nyt rakennelma on täysin palvellut.

Laiturin nokan nykyinen asukas seurasi tarkkaavaisesti liikettä rannalla.