tiistai 26. lokakuuta 2010

Lukijat ja kehno laatu


Eilen uutisoitiin laajasti Liina Puustisen ja Janne Seppäsen tutkimuksesta Luottamus uutiskuviin (2010), jossa tarkasteltiin kuvajournalismia. Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä on tutkittu millainen luottamus suomalaisilla lukijoilla on paperi- ja verkkolehtien uutiskuviin. Samalla uutiskuvan lukijoiden visuaalista lukutaito on ollut syynissä.

Tutkimuksen julkistuksesta tehtyjen uutisten mukaan suomalaisilla on hyvä kuvien lukutaito. Puustisen mukaan kysyttäessä ihmiset kykenevät analysoimaan ja olemaan kriittisiä kuvia kohtaan. Iltapäivälehtiä ei arvosteta, niitä useimmiten epäillään kuvamanipulaatioista käyttäjiksi.

Yllättävänä tutkimustuloksena tekijät esittivät, että lukijoiden lähettämiä kuvia pidetään yhtä luotettavina kuin ammattikuvaajien otoksia.

Tämän aiheen Ylen uutiset ja Helsingin Sanomat nostivat uutisjuttujensa otsikoihin.

Toistettakoon vielä tutkija Puustisen sanoma ennen otsikoihin puuttumista. Sen molemmat lehdet laittoivat suoraksi sitaatiksi:

"Lukijat pitävät lukijoiden lehtiin lähettämiä kuvia yhtä luotettavina kuin ammattilaisten ottamia kuvia." (HS)

"Lukijoiden lähettämiä kuvia pidetään vähintäänkin yhtä luotettavina kuin ammattikuvaajan ottamia uutiskuvia." (YLE).
Ylen uutiset otsikoi kuitenkin "Lukijoiden kuviin luotetaan uutiskuvia enemmän". Mistä se enemmän tuli? Puhui Puustinen juttujen mukaan myös ammattikuvaajien liian taiteellisten otosten epäilyttävyydestä, joten ehkä lukijoiden positiivinen, ylimielistelevä huomioiminen voitaneen antaa anteeksi.

Helsingin Sanomissa otsikoidaan puolestaan "Kehnoa laatua pidetään merkkinä uutiskuvan aitoudesta". Mistä tämä sitten tuli? Ovatko lukijoiden lähettämät kuvat lehden mukaan automaattisesti kehnoja laadultaan? Puhui Puustinen juttujen mukaan siitä, että lukijoiden kuvia pidetään jopa alkuperäisempinä ja välittömämpinä kuin virallisia uutiskuvia.

Hesarille ja jutun kirjoittaneelle Teemu Luukalle lukija ei anna anteeksi. Syytetään huonosta arvostelukyvystä ja onnettomasta kamerankäsittelytaidoista. En hyväksy!

Toinen tutkijat yllättänyt asia oli, että lukijat kaipaavat suoraa journalismia ilman ammattilaisten väliintuloa. Se ei liene esitettyjen esimerkkien valossa kohtuuton odotus.


Enemmän aiheesta:

* Käsittämättömiä vastauksia lehtikuvatutkimuksessa - Tuomo Björkstenin Havaintovihossa kerrotaan, että lukijat eivät ymmärrä mistä on kyse.
* Huono kuva on hyvä ja hyvä kuva on huono? - Peter Forsgård toteaa uutisoinnin herättävän mielenkiintoisia kysymyksiä.
* Suomalainen ei epäile usein uutiskuvan luotettavuutta. - STT:n uutinen, Kalevasta.
* Få tvivlar på nyheterna - FBN:n uutinen, HBL:stä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti