keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Laurentius Petrin Ajantieto (1684)



SYNOPSIS
CHRONOLOGIÆ
FINNONICÆ
RYTHMICA

ELI

AJAN TIETO
Suomenmaan menoist ja uskost, erinomaisest
Suomen Pispoist cungin Cuningan ajall,
Lyhykäisijn rijmein coottu

á

Laurentio Petri Ab.
PRÆP. & PASTORE TAMM.

Syr. 44.
Kijttäkäm cunniallisia Miehiä, ja meidän
Isiäm, yhtä toisens jälkeen. Monda cunnialist
työtä on Herra tehnyt heidän canszans. He
ovat jaloia töitä tehnet. He ovat aicanans
ollet kijtettävät, ja nijn oauvan cuin ho elit,
suures cunnias pidetyt. He ovat rauhas hau-
datut, mutta heidän nimens pysyy ijakaik-
kisest.

TURUSA.
Vastudest prändätty Johan Winterillä
Cuning: da Bookt: dä Vuonna 1684.


Edessä oleva ensimäinen Suomen kielinen his-
toria, joka aikain kuluessa on ilmestynyt useassa eri
painoksessa, ja joka jo kauvan on ollut loppunun-
na kirjakaupasta, ilmestyy täten uudessa painok-
sessa. Toivomme että nykyinen polvi mielellään
tutustuu siihen kirjaan, josta sen esiisät ovat
kaikki tietonsa armaasta isäinsä maasta ammen-
taneet.

J. A. Cederberg.


UUSIKAUPUNKI.
UUDENKAUPUNGIN KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ
1890.




Pispa suuri Suomenmaalle
Papix pandu pacanoille
1. Henrick ensin Engelandist.                Anno Christi 1150
Sepä seurais tänne Ruotzist
Corciat Erick Cuningasta                       Rex Sveciae 1102. S. Eric.
Suomeen silloin culcevaista;
Se sitt Suomes Cansaa casti
Suomalaiset Uscoon saatti.
Jota Pacanat pahax panit,
Taca ajoit, tyhmäst tapoit.                       1151. Carolus VII Canutus.
Siihen siaan sitt ainian
Toimitt Jumal toiset pian.
2. Her Rodolph Wästgötin Maalda
Opett stten Suomen Saarta,
Cuurilaisild Fangix vietin,                       1178. Sverch. III.
Cuurinmaalla cuoliax lyötin.
3. Colmas Her Folqvinus Ruotzist.
4. Neljäs Thomas Engelandist.              Ericus X Johan I. Ericus XI. 1249.
Cosca vuotta sata cului
Sitt cuin Suomen Usco tuli,
Birges Järli jalo Herra
Samoisi se Suomeen kerran,
Samois Hämesen Huovinensa,
Voitti Hämen Jouckoinensa:
Pacanat siell caicki käänsi.
Uscoon okial (!) Opil väänsi;
Hämeen Linnan lujan rakens,
Johon jällen jätti Väkens,                        1250. Waldemar. 1260.
Coht sitt Ruotzissa perusti
Suuren Stockholmin kijrusti.
5. Sitt Pispan oli Wästgötist
Bero 6. Nijn Ragvald Östgötist.
He Rändämäel Haudattin,
Cusa Duomiokircko pidettin.
7. Her Catillus Västgötist taas
Oli Pispana Suomen Maas.                   Magnus Ladulåås
8. Sitt Her Johan Sigtunaasta,
Vietin Upsalaan Suomesta.
9. Maunus sitten sijryi sian                      1281.
Cuta caicki kijtit ijan,
Ruscol syndyn Pispa Suomeen,             Birgerus
Cosca vihdyi vierax Tuoneen,
Unicangarell cannettin.
Turcun ensimmäis haudattin,
Torkil tain Pispan ajalla
Voitti caicki Carjanmaalla:
Caicki oikiaan Uscoon käänsi,              1293.
Wiburihin Linnan väänsi.
10. Tuli taas Turcuun Her Ragvald,
Aivan oppen Ahvenan Maald;
Jonga ajal Wenäläisild,
Häpiällä häijynlaisild
Turcu tuhille poltettin,
Kircko kivinen poljettin.                            1318 Magnus. Smeek. Eri. XI.
11. Sitt Her Bengti Upsalasta.
12. Jäl Her Hemming samast maasta
13. Nijn Her Henrik Herman huonest.     Albert. 1370. obiit.
14. Johannes Petri jäll Suomest.
15. Johan Westphali Turusta,                  1374 obiit.
Vihdoin viisas viljasuosta.
16. Bero Baleki Wehmalainen                Marg. 1412 ob.
Jäll oli Pispan Suomalainen,
17. Maunus Tavast Mynämäest,             1412 Ericus XIII.
Hyvin syndyn hyväst Wäest
Tästä Pavi paljo piti,
Cuningas cans tätä kijtti                          Crist. Carolo. VIII.
Suomell suurex Hyvydexi
Pysyi pispana vanhaxi.                           1452.
18. Mestar Oloff saavui sian                  1450. Crist. I.
Piickiön Rungiost Pispan Tilan,
Hyvi töitä paljo teki
Cuta cuollutt kijtti Väki.
19. Sitte Mestar Conrad Bitzi.               1460. Steno Sture.
Joka Opis oli vizsi,
Aniniemen Adeleista,
Turun Linnan turvaista Gub. Regn.        1489.
20. Mestar Maunus Särkilahdest,         1489.
Suomen hyväst Herrasväest,
Ylösotet Ylimmäisild Johan II.
Aina kijtet alimmaisild.
21. Mestar Lauritz Suuripää                  1500. Svanto. Sture. Gud. Regn.
Turculainen viisas tämä
Hiljaxens cans caickein oli,
Juuri Jumalisest cuoli.                            1507.
22. Mestar Johan Paraisilda,
Sanoi pian ijäis Ilda,
Cutta Pala Rindaan painui,                    1510.
Huikia tuttin Calman Haju.                      1510.
23. Her Arvei Kurki Laucosta,                Sten St. junior R. G.
Syndynyt suurest Sugusta,
Oli Pispan orjan ajall,                              Cristi ernus I. Tyrannus. 1521.
Cosca Juuti julmal tavall
Ryösti Ruotzin, ryösti Suomen,
Jumal costi Juutin Juonen,
Nämät caick ehk Cansaa castit,
Pavist cuiteng erimäst estit;
Enä paha palvelit Pavi,
Cuin oikiast Opist otit vari.
Nyt olcon Kijtos Jesuxen,                        D. Lutherus 1517.
Joca lähet Lutheruxen.
Sepä Opin selväst selitt
Pavin exyxist meit erit':
Ehk se saarnas Saxalaisill,
Culkip Sana Suomalaisill.
Cuin tuli cuuluis Cuningas
Gösta suur Ruotzin Ruhtinas,                Gustavus I. 1522.
Se samoit Juutin juonen taan
Vapaht vaivast Suomen Maan,
Opin saatt oikian Maacundans,
Saarnajat selvät seuracundans:
Pavist pahast Ruotzalaiset
Selit sekä Suomalaiset,
Ain Apostolein Saarnalla,
Ratk' Lutheruksen tavalla.
Cutta vuotta cuusi cului,
24. Her Martin Skytt Pispax tuli;            1528.
Hämesä se Adel asui,
Jonga Poica Papix paisui.
Vaan jo ennen ensimäissä
Lutheruksen Oppi tässä
Mestar Pietar Särkilahdest                    1522.
(Joc' oli tullut Saxast Hahdes
Oikein opetti Turusa)
Kylis, Kircois ja Schouluisa,
Ettei Paavi palvellaisi;
Mutt ain' Jesust muistetaisi.
Ja cosc itze Pispa tuli,
Jot' vanha ja nuori cuuli;
Sepä Pavist perät eroitt
Ruotzis, Suomes Kirkon menot,
Tai Lutheruksen tavalla,
Käski meszut Isänmaalla,
Latinan Laulut pojes hajot,
Mungit, Nunnat ulossamot
Saarnans lähett Suomalaisill,
Hämäläisill, Carjalaisill,
Kijttä Jesust Äitin Kielell,
Eikä käydä Pavin Tiellä.
Piti vaarin Kircoist, Schouluist,
Menoist pyhist, Luguist, Lauluist,
Cahdexan caunist Nuorucaista
Valitz Turust Wijburista,
Maille muille matcustaman,
Mestareixi menestymän,
Tarpex suurex Suomalaisill,
Pispan cuitengin culutuxil.
Cosca caicki caunist sääsi.
Lepoon sitte vijmein pääsi.                    1550.
25. Mestar Michel Agricola
Syndyn uljas Udellamaalla,
Turun Schoulumestarixi säättin              1538.
Sijtä viimein Pispax väättiin,                  1554.
Suomex Kirjoi käänsi Pränttijn
Joist on Usi Testamenti
Psalmi- Rucous- Käsi-Kirja,
Joit oppiman ole virjä
Cosca Venäjäldä palais,
Picaiselda tääld pojes halais.               1557.
24. Riensi Ruotzist Mestar Petrus        1558.
Lijald nimeldä Follingus,
Sepä Suomes hyväx luultin,
Jopa cohta pahax cuultin:
Tätä Cansa se kadetti,
Aivan paljon ain ahnetti
Cuin pääl cauvan cannettin,
Virca toisell annettin,                              Ericus XIV.
Jona Vuonn' Veljexet sodit                    1563.
Erick Johan yhten otit.
27. Paulus Juusten jalo Mies,
Turun Wijburin tavat ties;
Turcuun tai Wijburist tuli,
I Cusa Pispana ensimmäis oli              1554.
Venäjäll vaeldaan pandin,                      Johannes III.
Cusa pahoin canssa mendin:
Vuonna kolme fangiutta
Kärsei cova angarutta.
Tuli tai viimeijn Turcuhun
Cuoli siellä sitt Sulcuhun                        1576.
Sitt oli suuri Yskä vuosi                          1580
Jona monda Suomes cuoili;
28. Sitten Pispa Laitilasta                     1583.
Papin Poica Pappilasta,
Mestar Erick Erikin Poica,
Joca Opis oli okia (!):
Miehex se cuin selväx nähtin,
Cuningas Johald Adelix tehtin
Kirjoitti se caunin Kirjan                          1594.
Suomenkielisen postillan,                       Sigismundus.
Catechismuxen, ja muuta,
Joisa on vaanha ja uutta.
Tain ajalla Rutto Suomes,                      1588.
Lijckui melkein joka Huones.                 1603.
Turcu paloi Tupinensa,                           1593.
Kircko kempi kelloinensa.                      1600.
Nuja sita sitten oli                                    Car. IX.
Claus Flämming canssa cuoli,              1597.
Herttu Carlei tuttin tuimax.                      1599.
Adelill monell sukiax (surkiaks) surmax.
Sitte haikia hallavuosi.                           1601.
Tuotti monda Tuonen luoxi.
Jään Sulut veit Turun Sillan                    1612.
Valke poltti Turun Linnan                       1614.
Pyrstö Tähti ilmenepi.                            1618.
Auring armas pimenepi.                        1621.
Keisar alca Saxan Sodan                     1618.
Saatta monel Cuolemas covan.
Gösta Adolp voitti Rijan,                        1621.
Siirtyi sieldä Pryssiin pian:                    1626.
Vaan jo ennen Venäläisild,
Saatti Rauhan alammaisill.                    1611.
Mätäjärvi paloi Turus.                             1124.
Pispan cuollost oldin surus.                   1625.
Pispat vijsat vijburis olit,
Jotca Herras elit, cuolit:
II. Mestar Erick Härkäpä Suomest.       1578. Obiit
III. Mestar Oleff Elimäest.
29. Turcun Ruotzist Rothovius.               1627.
Mestar Isacki Smolandus.
Uro uljas, taitava Tavois,
Oikia opis, selkiä Sanois.
Joca Pispax luodun luotu,
Pappei Suomen suotu.
Sepä Suomest surun piti,
Sitä kirjatoingi kijtti.
Corkian Schoulun, Gymnasiumin,          1630.
Toimitt Turcun kyllä caunin,
Sitt Her Pietar Brahen avust.
Drotningin Christinan Armost.                Christina
Academian Suomeen saatti,                 1640.
Kirian Präntäjän Turcun tuotti.                1642.
Ah mun armast Isänmaata.
Sangen suloist Suomen Saarta.
Ei sill' mennä Saxan vesill,
Oppi corke coton käsill,
IV. Mestar Niles Vijburiin vielä.              1628.
Tuli Pispax tain ijällä.
V, Mies viisas Mestar Gabriel,              1630.
Oli sitten Pispana siel;
Turus toimel Teinei opett,
Pispan pian Ikäins lopett,
VI. Mestar Pietar Bingge jällen;            1641.
Pispax panda Maalle sillen;
Herra hyvä Hämäläisill,
Kelpais tai cans Carjalaisill.                  1656 ob.
Suuri Gösta Saxaan saavui.                  1630.
Siellä suurest Voitost caadui.                1632.
Rutto Turus oli tuikia.                              1639.
Surma Silmäin edes surkia                   1630.
Juuti viekas vielä sodel                          1644.
Hädäs Rijdan rieten sovei.                    1645.
Jumal sovinnon Saxast annoi,               1648.
Keisar covan Valan vannoi
Sitt oli callis Catovuosi,                          1649.
Moni Näljän hädäs huusi,                       1650.
Mutt' tai Pispa Birgerin poica
Kirckoi corjais joca aica
Turun Kirkon caunijst caunist
Caton caiken Valkell vahvist                 1644.
Hyvin eli, hyvin opett,
Hyväst vijmein Ikäns lopett,                   1682.
Cuin tätä Suomi suurest suri,
Annoi Jumal Armost juuri
30. Doctor Eskel Petreuxen                  1652.
Ruotzis syndynen, suomen suostunen
Teineil Turus Ramatut pyhät                 1629.
Tai kyll tutkei Kirjat hyvät.
Turkulaisi Kirckoherran,                        1634.
Opett oikein monin kerran
Biblian Suomex tulkitz Suomel             1642.
Caikell hyväx Herran huonell.
Andoi monda muuta pränttijn.
Joilla vireydens näytti.
Ett näin Virastans vaarin piti.
Sill oli Pispax tuleman viti.
Olip oike Opettaja,
Siveyden totuttja.
Ei se rameill räyhäille,
Eikä juopun Juomingeille
Christin itzens vaeldaan anda,              1655.
Orpanallens Cruunun canda.                 Carol. Gust.
Paloi Turun isoi puoli,                             1656.
Jota monen Sydän cuoli.
Cuin puoli toista vuotta cului.
Pispan Hengi Rinnoist riutui,                 1657.
Ah tät Aica, aica camall!
Vaivat monet monell tavall
Tauti tappa taitavat,
Sota vaivutta valdiat;                               1655.
Puolacat puskiat väjy meitä,                  1657.
Keisar, mond muut autta heitä.
Venäläinen vielä sitten,                           1656.
Läpi käy Maita Läpimitten
Miehet, Vaimot monel Murhall
Suretta, surmaa, surkiall surmall.
Rutto Ruotzis, Suomes, Kesois.            1657.
Rijas, Narvas, Vijburis, Virois.
Juuti juonikas vielä soti,                          1658.
Välis sopi, välis oti;
Hollandikin hoila vedell,                          1658.
Ollek vara mennä Merell.
Brandeburgi caiket canssa
Ahkeroitze Ruotzi ansaan
Ah cuing saartan Saarta tätä,
Mones paikas näky hätä.
Sota surma, tauti tappa,
Ket eij vijmein kiinni nappa
Cuules cuiteng Suomiculda,
Sanomat sanon. muista mulda;
Culki cuuluisa Cuningas,
Ruotzin crunattu Ruhtinas,
Carl Gösta cannucainen,
Sangar sangen voimallinen
Puski puskeit Puolukoita,
Jumi Jutei juonicoita.
Hajot Hahdet Vihollisten
Vieckainvesill olevaisten,
Toimit Turvan tuocalaisil
Carcot cauvas Venäläiset,
Hajott Häpiäll häjynlaiset.
Mutta vaipui vijmein valdia.
Isänmaan tai hyvä haldia.
Valdakunnan cocon cutzui,
Göteborijn, cusa nuckui.                         1660.
Tästä tuli Ruotzalaisill,
Suru sekä Suomalaisill,
Surciast surit Saxalaiset,
Vaikiast valitit Virolaiset.
Kijtos cuitengin Jumalan,
Cunnia corkia Caickivallan;
Joca Rijdoist Rauhan saatti
Viholliset caasi caicki
Andoi Rauhan joca culmald,                    1666.
Asett Juutin Juonet julmat,
Suututti pojes Puolacat,
Väsytti vieckat Venäläiset.                      1661.
Rauha Maalla, Rauha Vesill
Meno hyvä, coton käsill.
Tuli vielä Herran tuomast
31. Doctor Jöns Jumalan suomast.
Pispaks valitt Valdialda,
Carl culuisald Cunincalda.
Taitava tai Ruotzin Dalist.
Parhax arvatt Pappein parist,
Suotu Pispax Suomalaisill,
Pappein pääxi Pohjalaisill:
Niincuin enneng täällä tuttiin,
Cuin Academia aljettiin,
Tänne tuli Professorixi,                           1640.
Täällä tehtiin Doctorixi,                           1649.
Ett oli vitjä virasansa,
Corkeest oppen opisansa.
Tääldä cutzuttin cuuluisaan                     1649.
Upsalan Academiaan,
Siellä sijtt Pispaxi tehtiin,                        1658.
Sieldä jällens Suomeen siirtiin.
Vaan cuin oppineille Rijta tuli.                1663.
Jonga Cuningaskin cuuli.
Pispa tääldä pojes cutzuttin,
Saarnamiehex asetettin
Pääcaupungin Ruotzin Rannall
Kirckoherrax Ridderholmall.
Custa nytt culke cummingiin
Pispan tilaan Linköpingiin.          1671.
Sitt Superintendens Rijast
Tuli Pispax hänen sijaas,                        1665.
32. Doctor Johan Gezelius
Joka opin oikian (!) hyväst ties
Professor ennen cuuluisas                      1640.
Oli Dorpten Academias,
Sitte Schedevijs Ruotzin Maal                1649.
Oli Kirckoherran Tilall.
Sitten Superintendens Rijcalaisill,          1660.
Nytt jäll pandu Suomalaisill
Seuracundia holhoman
Opill oiciall edes catzoman,
Catz cuinga virjä Virasans
Hurscas hyvisä Tavoisans
Kirjoill caunill autta nijtä,
Joita virjäst prändat anda,
Lahjat hyvät meille canda.
Vielä Vijburisa oli
Pispan, joca pian cuoli                            1658.
VII. Mestar Niles Nycopensis
Tai Professor Aboensis,
Hurscas ja hyvin oppenut
Kirjans kyll kijsten lukennut.
Nytt jäll VIII Mest. Pietar Bromius           1666.
Paippein seas pidet arvos.
Herra hurscas hyvä Isä
Armos heille luja lisä,
Että virjär virasansa
Nuhtettomat neuvoisansa
Laumas tääl caunist caitzisit
Oikial tielle talutaisit;
Vahvist heit hurscaita holhoman,
Nurioita nuhteleman;
Varjel varast vainoitten,
Kirvot kimbust kiuckuitten;
Engeleilläs heitä holhoel,
Köyhä Christicundas suojel,
Ett pyhydes pysytäisin
Pahudest pois poikettaisin.
Isä armias auta vielä,
Älä käyhild apus kiellä;
Turju Taudit, suista Sodat,
Poista pääldäm vaarat covat
Armos oma Lahjas laina,
Meidän Cuningallen aina;
Ett menestyis hyvis Tavois,
Ja Cuningalisis avuis
Carl Cuningas cannucainen,                   Carolus XI. natus 1655.
Isänmaan Isänd ihanainen,
Avux, Ilox ylimmäisill
Turvax, Tuex alammaisill.
Laupias Isä Herra hyvä
Suo meil aina sanas pyhä,
Että Ruotzis, Viiburis, Virois,
Suomes suures, Kylis, Kircois
Olisitt oikiat Opettajat,
Opin oikian selittäjät,
Pidä Pispat Papit meille,
Ojendamas oikiall teille,
Joiden avull uscon cautta,
Jesus tääld Taivaseen autta.
Anna Herra Rauha caikille Maacunnille.
Onni ja Terveys cullekin Säädelle.


Loppu.




Lähde: Eteenpäin - Sanomalehti Uudellekaupungille ja sen ympäristölle n:ot 32-35 4.-25.10.1890.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti