torstai 24. maaliskuuta 2011

Sarkozyn sarastus ja rusko


Kansainvälisellä ihmisoikeustyöllä on uusi rintama Pohjois-Afrikassa. Gaddafi ehti jo melkein kukistaa Libyan kansannousun ennen kuin kapinalliset saivat tukea lännestä. Hieman haiskahtaa väliintulossa Ranskan sisäpolitiikka. Sikäläisen presidentin ja ministerien saama kestitys ruhtinailta ja sulttaaneilta nousi ikävään valoon, ja johti ainakin yhden ministerin eroon. Tere Vadén tiivisti heräämisen kuvaan ja otsikkoon "Sarko meinaa tulla valituksi uudestaan".

Presidenttigallupien mukaan Sarkozyllä ei olisi vaaleissa asiaa edes toiselle kierrokselle. Jotain siis oli tehtävä. Operaation pikaisuutta ja sekavuutta kuvastaa norjalaisten tekemä asiallinen kysymys: kuka tätä johtaa? Norjan Hornetit jäivät kentälle, koska kysymykseen ei osattu vastata.

Ihastuttavaa tiimityöskentelyä! Kunnian voitosta voi ottaa, mutta tappion voi sysätä muiden syyksi.

Ranskalaiselle johtajalle pään lyöminen Saharan palmuun ei ole loppujen lopuksi häpeällistä. Pääasia on, että on yritetty. Niin moni muukin ranskalainen johtaja on päänsä siihen lyönyt.

Gummerus julkaisi 2008 näytelmäkirjailija Yasmina Rezan teoksen Sarastus - vuosi Nicolas Sarkozyn kanssa. Intellektuelli pääsi seuraamaan Sarkozyn vaalikampanjaa vuonna 2007, kurkistamaan ja seuraamaan mitä kulisseissa tapahtuu.

Teos oli menestys Ranskassa, ja käännettiin toiselle kymmenelle kielelle.

Reza sai ainoana luvan seurata kampanjaa niin läheltä. Terävän, paljon näkevän ja sen paperille taitavasti ilmaisevan Rezan valinta raportoijaksi oli kaksisuuntainen viesti. Kirjaa voi lukea kahdella tavalla, Sarkozyn poliittisen onttouden paljastajana tai hänen äärimmäisen tarkasti viritetyn vallankäyttöinstumenttinsa, esiintymisen, näytöksi.

Sarastus koostuu tarkasti kirjoitetuista episodeista ja havainnoista kampanjan ajalta. Reza havainnoi, että Sarkozy sanoi itselleen "haurauden ansiosta vahvuus on siedettävää". Sarkozy oli "epämiellyttävän aito".

Sarkozyn vallankäytöstä Reza kirjasi: "osaan päättää yksin" ja "teen mitä kunakin päivänä täytyy tehdä".

Toisaalta sinne tänne väleihin Reza on kirjoittanut yleisiä havaintoja maailmasta.

Käynti. Merkillinen sana, josta tulee mieleen astunta tai kulkuväylä.

Ja toden totta Reza kirjasi ylös Sarkozyn suuhun: "haluaisin olla syntynyt Pohjois-Afrikassa". Nimenomaan syntynyt, sieltä tullut. Ei siis missään tapauksessa olla pohjoisafrikkalainen.

Pohjois-Afrikka, erityisesti Algeria, on menetetty Karjala. Siitä haaveilu ja sen vuoksi äkseeraaminen on sisäpoliittisesti eduksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti