Jack London ja vapauden kaiho

Rasputin, Jack London ja Corto Maltese Japanin sodan pyörteissä.

Tänään 1876 syntyi Jack London (k. 1916), kaikille tuttu erämaakirjailija ja sosialistisesta utopiasta haaveilija. Kirjailijan elämän kaari oli lyhyt, mutta tuottelias. Varsinaisiin maailmankirjallisuuden klassikoihin häntä ei yleensä mukaan lasketa. Tavallinen kirjallisuushistoriallinen yhteenveto hänen tuotannostaan on, että hän joutui elantonsa ansaitakseen kirjoittamaan liian paljon ja liian nopeasti. Laatu kärsi, myynti laski ja kierre oli valmis.

Ehkä tuolla vienosti on yritetty sanoa, että sosialistiset utopiat olisi saanut jättää kirjoittamatta. Eivät ne kuitenkaan ole estäneet ihmisiä yli ideologiarajojen pitämästä Londonin erätarinoista.

Ensimmäinen Londonin suomennettu teos oli Erämaan ääni (The Call of the Wild, 1907). Sen kustansi Kössi Kaatra Markan kirjastossaan osana n:o 8. Seuraavat olivat Kaapo Murroksen suomennos Ennen Aatamia (1908) ja J.K. Karin saksasta suomentama Kunnallissosialismi Englannissa (Raivaaja 1908). Tunnetuin utopiateos Rautakorko ilmestyi suomeksi Yhdysvalloissa amerikansuomalaisten luettavaksi (Suom. sos. kustannusyhtiö, 1910).

Otava ja Karisto löysivät Londonin 1910-luvulla. Siitä lähtien Londonin erä- ja seikkailukirjoja oli koko ajan tarjolla. Kansallisbibliografia tuntee 221 suomeksi julkaistua laitosta ja painosta. Niistä vain kolme on tältä vuosituhannelta.

Ensimmäisissä, vuonna 1908 suomalaisissa lehdissä julkaistuissa London-arvioissa muistutettiin kirjailijan sosialistisesta luonteesta. Tarinoiden viehättävyys huomioitiin poliittisen raja-aidan toisellakin puolella. Esimerkiksi Suomen Metsästyslehti julkaisi 1908 Erämaan kutsun viimeisen luvun nimellä Buck. Kaatran kirjakaupan julkaisuun ei viitattu sanallakaan, katkelman sanottiin olevan teoksesta Skriet från Vildmarken (ilmestyi Suomessa ruotsiksi tällä nimellä vasta 1948).

Eräs Demarin elokuva-arvostelija 1990-luvulla pohti silloin televisiossa esitettyjä Dirty Harry-elokuvia ideologisesta näkökulmasta. Miksi tarinat käännetään loppukohtauksissa aina vapaan kapitalismin ihannoinniksi? Kriitikon mielestä juonen perusteella se toinen vaihtoehtokin olisi ollut yhtä mahdollinen.

Londonin eräkirjojen lopuissa puhuu vain vapauden kaiho. Sille värin antaminen jää lukijalle.

Vaikka London sai suurta suosiota 1920- ja 1930-luvuilla, jonkin epäilyttän leima hänessä oli. Vuosina 1939-1946 ei ainuttakaan hänen teostaan painettu Suomessa.



* Jack Londonin Rautakorko on Wikiaineistossa ja Gutenbergissa.
* Kirjantamossa näköispainoksina ovat myynnissä Etelämeren seikkailuja ja Punainen jumala.
* Jatkokertomuksissa Suomen Metsästyslehdessä julkaistu Buck.