Suomen Metsästyslehti 1/1909 julkaisi kolme kuvaa hirvistä. Lehdessä oli muutaman vuoden ajan seurattu lainsäädäntötyötä, metsästäjillä keskenäänkin oli erilaisia tavoitteita kuka ja missä saisi näitä hiljan Suomen metsiin kotoutuneita suuria riistaeläimiä ampua.
Hirvistä puhuttaessa usein mainitaan, että eläin oli Suomessa tuntematon Seitsemän veljeksen (ilmestyi 1873) kirjoittamisen aikaan. Suuri kasvissyöjä ei vanhoissa metsissä viihtynyt, sahateollisuuden myötä syntyneet nuoret taimikot houkuttelivat Venäjältä ja Ruotsista yksilöitä laajentamaan reviiriään, ja tuotiinpa laumoja tarhattavaksikin.
Hirvikantaa vaalittiin, ja pitkään ainoastaan urosten metsästäminen oli sallittua. Sarvipäät metsästysmuistoja halajavia kiinnostivatkin enemmän.
Vuonna 1909 uljas eläin oli kuitenkin sen verran harvinainen, että Metsästyslehti katsoi aiheelliseksi julkaista kolme kirjakauppias Joh. K. Lindstedtin kustantamaa kuparigravyyriä. Lindstedt myi kuvia halukkaille kaksikymmentä markkaa kappale. Jos ostajalla oli Suomen Kennelklubin jäsen, niin kuvat sai puoleen hintaan.
Kuparigravyyrit oli tehty venäläisen P. Roshankowskin maalausten perusteella. Hirviä talvella on signeerattu vuonna 1907. Nuoriin metsiin taiteilija on metsän elikot sijoittanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti