torstai 15. maaliskuuta 2012

Luovan teollisuuden innovaatioita hyödyntävät yritykset


Aamulla luin Kalevan pääkirjoitussivulta Tanskan kulttuuriministeri Uffe Elbækin ja EU:n kulttuurikomissaari Androulla Vassilioun yhdessä kirjoittaman artikkelin. Aiheena oli, kuten kirjoittajien titteleistä voi päätellä, kulttuuri ja taiteet. Kirjoittajat peräävät kulttuuri-ihmisiä ja taiteilijoita helpottamaan kriisistä selviämistä.

Olen koko päivän kerännyt kiukkua kirjoittaakseni tulenpalavan vastineen EU:n hallintoeliitille (Tanska on paraillaan EU:n puheenjohtajamaa). Tässä tapauksessa taustatiedon etsiminen lievensi tuskaa.

Elbækin ja Vassilioun ajatuksen kulku on seuraava. Euroopassa talous ja poliittinen päätöksenteko ovat kriisissä. Kulttuuri ja taiteet sen sijaan eivät ole kriisissä, joten tämän yhteiskuntasektorin tulisi ottaa ohjat käsiinsä ja johdattaa Eurooppa selville vesille.

Suurimman kiukutuksen kirjoituksessa aiheutti tanskalaiselta Fora-ajatushautomolta poimittu ajatus luovien alojen työllistämisestä. Fora on kehitellyt uuden mallin työpaikkojen jaotteluun, ja siten saanut luovat alat Kööpenhaminan kaupungin eniten ihmisiä työllistäväksi. Tästä on hiljan raportti (pdf) julkistettu.

Raportin mukaan Kööpenhaminassa vuonna 2007 työskenteli 73 914 ihmistä luovilla aloilla. Seuraavana oleva rakennusteollisuus työllisti noin kaksikymmentätuhatta vähemmän. Raportissa oli graafisesti nostettu esille laatikollinen luovien alojen ammatteja: arkkitehdit, taiteilijat, pelisuunnittelijat, muotoilijat, kirjailijat, journalistit, valokuvaajat, graafikot jne jne. Kaikki tuttuja luovaa työtä tekeviä.

Kalevassakin avattiin tarkemmin "luovan alan työntekijä" määritelmää:

... luova ala on kaupungin tärkein toimiala. Se tarjoaa työtä noin 70 000 henkilölle joko välittömästi luovan alan työpaikoissa tai luovan teollisuuden innovaatioita hyödyntävissä yrityksissä, kuten muotialan vähittäismyynnissä. ...   
Laskelmat on tehty Forassa tarkoitushakuisesti. Niinhän ajatushautomoissa toimitaan, heidän tehtävänsä on antaa ideoita poliitikoille. Todellisuudesta ei niin väliä. Eikä siihen ammattinimikelaatikkoon ollut vahingossakaan videovuokraamon hoitajia tai tavaratalon vaateosastojen myyjiä laitettu.

Tällaisilla laskentaperiaatteilla luovat alat ovat varmaankin Suomessakin tärkein työllistäjä.

Hei kaikki taiteilijat, kirjailijat, toimittajat jne ja kaikki luovan teollisuuden innovaatioita hyödyntävissä yrityksissä työskentelevät! Pankkiirit ja poliitikot ovat tyrineet, on aika meidän ottaa Euroopan johtajuus käsiimme ja näyttää muille miten pitää toimia!

Taiteilijoiden ja innovoijien on omalta osaltaan ymmärrettävä mahdollisuutensa ja otettava takaisin heille kuuluva arvovalta. Heidän on entisten aikojen tapaan hoidettava tärkeä roolinsa yhteiskunnan oman tarinan kertojina.
Taisi Suomessa vajaat pari kuukautta sitten kulttuuri- ja taidemaailma antaa vahvan toimintaohjeen poliittisia päättäjiä valittaessa. Ei tainnut olla vielä tarpeeksi kova.



* * *

Kirjoitin Debattiin 1/2012 (issuu, sivu 5) Henriikka Tavin 12-projektista ja sen ensimmäisestä Tammikuu-runokokoelmasta. Jutun nimeksi tuli Runoilijan idealistinen projekti, itse ehdotin otsikkoa Kokeileva runoilija. Lehden teemana on idealismi, siitä nimenmuutos, olettaisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti