Oleskeluyhteiskunta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ensimmäinen uudenvuodenpuhe on odotetusti keskusteluttanut. Ensin kiinnitettiin huomiota puheen lopetukseen. Vaalilupauksensa mukaisesti Niinistö toivotti "kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta!"

Aamulehti piti sanavalintaa historiallisena. Lehden mukaan ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella kansalaisille toivotettiin Jumalan siunausta. Lukijat muistuttivat kuitenkin, että Ahtisaari vuonna 2000 toivotti "kaikille kansalaisille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta." (kaikki lopetukset 1935-2011)

Tämä johti keskusteluun ajanlaskun olemuksesta. Kuuluiko vuosi 2000 tähän meneillään olevaan vuosituhanteen vai edelliseen? Koska ajanlasku alkoi vuodesta yksi, niin jne jne.

Uuden Suomen sisällöntuottajat kiinnittivät seuraavaksi huomiota Niinistön "oleskeluyhteiskunta" uudissanaan. Puheensa ideologisessa osuudessa tasavallan presidentti lausui näin:

Työ on aina ollut suomalaiselle tärkeä asia, niin toimeentulon lähteenä kuin elämän arvonakin. Kaikki työ on arvokasta, ja arvokasta on myös työn tavoittelu. Sen sijaan vaikeaa on ymmärtää sitä ajattelua, että tämä olisi oleskeluyhteiskunta, jossa tietoisesti jätetään omat mahdollisuudet käyttämättä ja odotetaan muiden kattavan pöydän.

Oleskeluyhteiskunta sai kiitosta Uudessa Suomessa ja monissa twitter-viesteissä. Esimerkiksi Aki Linnanahde piti termiä "loistavana". Uuninpankon Saku Timonen puolestaan tiivisti puheen oleskeluyhteiskunnan kautta seuraavasti:

Rahat ovat loppu, huolehtikaa itsestänne ja Jumalan siunausta. Meitä ei enää kiinnosta.

Pöydän kattamiseen osallistumisesta tullee tämän kuun keskustelluin yhteiskunnallinen aihe.

Unohdetaan "pöydän kattamisen" vertauskuvallisuus. Jos ajatellaan tämän yhteiskunnan sääntöjä, kuinka monella suomalaisella on oikeus osallistua julkisten pöytien kattamiseen?

Maaliskuun alussa 2006 voimaan tullut Elintarvikelaki edellyttää, että kaikilla julkiseen elintarpeiden jakeluun osallistuvilla on hygieniapassi. Lain siirtymäsäännökset eivät enää ole voimassa, joten poikkeuksia sääntöihin ei ole. Hygieniapassi on ollut käytössä vuodesta 2002.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tuottamassa lupakokata.fi -aineistossa kerrotaan peruskoulunsa päättäville elintarvikkeiden hygieniaa uhkaavista tekijöistä. Siksi lainsäädäntö turvaa kansalaisia, cateringiin ei saa kuka tahansa osallistua. Alan kouluista saa opin ja luvan osallistua ruoanlaittoon ja sen tarjoilemiseen.

Mikäli pöytään halutaan kattaa myös alkoholipitoisia juomia, niin kattajalla on oltava anniskelupassi. Sen saaminen edellyttää koulutusta alkoholilainsäädännön vaatimalla tavalla.

"Kaikki työ on arvokasta, ja arvokasta on myös työn tavoittelu", totesi tasavallan presidentti. Ehkä meidän kaikkien on syytä käydä ainakin hygieniaosaamista todistava koulutus ettemme "tietoisesti" jättäydy julkisten pöytien kattamisen ulkopuolelle ja "odota muiden kattavan pöytää".