Tänään vuonna 483 paaviksi nousi Felix III. Roomalaista senaattorisukua ollut Felix toimi kristillisen kirkon johtajana melkein yhdeksän vuotta.
Eilen Vatikaanin kuuluisasta piipusta nousi mustaa savua. Konklaavissa on äänestetty, mutta kukaan ei ole saanut riittävää kannatusta tulevaksi paaviksi. Roomaan ja Vatikaaniin on kerääntynyt paljon väkeä odottamaan valkean savun (fumata bianca) tuprahdusta. Se on merkki uuden katolisen kirkon johtajan valinnasta.
Johannes Paavali II muutti vuonna 1996 konklaavin äänestyssääntöjä siten, että jos kukaan ei saa 12 päivän aikana kahden kolmasosan kannatusta, niin paavi valitaan yksinkertaisella enemmistöllä. Helmikuun lopussa eläkkeelle jäänyt Benedictus XVI kuitenkin kumosi tämän säännön. Hän epäili, että konklaavin toimintaa saatetaan tahallaan venyttää jonkun määrävähemmistön vastustaman ehdokkaan hyväksi.
Viimeisten reilun sadan vuoden aikana konklaavi on kestänyt kahdesta viiteen päivään. Viimeiset neljä paavia on valittu kahdessa tai kolmessa päivässä. Viimeisten vajaan kahden sadan vuoden aikana paavinistuin on ollut tyhjillään (sede vacante) 13-20 päivää. Nämä tilastotiedot viittaisivat siihen, että viimeistään ensi viikon alkupuolella uusi paavi on valittu ja vihitty virkaansa.
Se jää nähtäväksi.
Samoin kuin paavin vaikutusvalta emeritus paavin kanssa. Sellaista tilannetta ei katolisessa kirkossa vähään aikaan ole ollut.
Benedictus XVI oli ensimmäinen paavi, joka pidätti julkaisujensa tekijänoikeudet itsellään. Reilun miljardin jäsenen kirkkokunnan johtajan kirjoituksia ajattelisi menevän kaupaksi kohtuullisia määriä, joista eläkeläiselle on kohtuullinen pesämuna jäänyt. Tunnetustihan paaville ei palkkaa makseta.
Kun ei ole varaton, niin ei ole armon varassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti