lauantai 18. tammikuuta 2014
Jäämeren rannalle muuttaneita, osa 1
Pohjoisen Jäämeren rannoilla ei ahtaudeksi asti ole ollut ihmisasutusta milloinkaan. Arkangelin kuvernööri N. I. Arandarenko ehdotti esimiehilleen 1858, että Kuolan pohjoisrannikolle voisi asuttaa lisää norjalaista väestöä. Parin vuoden valmistelun jälkeen tsaari Aleksanteri II päätti myöntää ulkomailta alueelle muuttaville samat erioikeudet kuin muillekin siirtolaisille sallituilla alueilla oli. Lähinnä tämä tarkoitti oman (maa)tilan hallintaoikeutta ja oikeutta kaupankäyntiin. Maataloutta ja sen tuomaa pysyvää asutusta kuvernööri erityisesti toivoi.
Paljolti siirtolaisuus Jäämeren rannalle oli tapahtunut ilman virallisia ilmoituksia ja niin se sujui asetuksen jälkeenkin. Asetuksen tarjoamat edut kuitenkin houkuttelivat ilmoittautumaan poliisiviranomaisille. Vienan Kemin poliisin kesäkuussa 1864 laatimassa luettelossa muuttaneita oli 32 perhekuntaa.
Luettelon muuttaneista on Tatiana Schrader julkaissut In the North My Nest is Made (2005) kokoomateoksen artikkelissa Legislative Aspects of the Norwegian Colonization of Murman. Vaikka artikkelin otsikossa puhutaan norjalaisesta asutuksesta, niin moni muuttajista oli Suomesta ja Ruotsista.
Tässä seuraavassa luettelossa ovat myöhemmän Suomen Petsamon alueelle muuttaneet perheet.
Ole Olsen Lian, ikä 36. Asuinpaikkana Vaitolahti. Vaimo Anna (50), adoptoitu poika Jakob (11). Muuttaneet Norjasta, Trondheimista 1860. Asuntona kaksi huoneinen talo, jonka seinät sisältä oli vuorattu laudalla, ulkoa turpeella. Lämmityksenä rautakamiinat. Lisäksi karjasuoja ja ruokavarasto. Kotieläiminä härkä, lehmä, kuusi lammasta ja kaksi sikaa. Elättivät itsensä karjalla ja kalastuksella. Syksyllä ja talvella Lian vartioi venäläisten kalastajien veneitä perien maksua kolme ruplaa veneeltä. Itsellä kaksi takiloitua jollaa, joista pienempi 80 puudan vetoinen. Lisätiedoissa kerrottiin adoptoidun Jakobin isän olevan talonpoika Ivan Sidorow Druzhinin (from Ponoiskoe community of the Sosnovskii Lapp community). Jakob opetteli lukemaan ja osasi jo kalastaa.
Johan Erik Vanga, 30. Pummanki. Vaimo Anneta Kaisa (31), pojat Johan Henrik (7) ja Johan Carl (5). Muuttaneet Suomen suuriruhtinaskunnasta, Kuopiosta 1862. Asuntona huone pienine ikkunoineen, talo oli sisältä vuorattu laudoilla ja ulkoa turpeella. Lämmityksenä rautakamina. Lisäksi karjasuoja. Kotieläiminä kolme lehmää ja vasikka. Elättivät itsensä karjalla, kalastuksella ja puutarhaviljelyksellä. Ei venettä.
Dreyer Olsen, 33. Pummanki. Vaimo Randi Olsen (40), poika Karl Ludwig (13) ja tytär Maria Christina (5). Muuttaneet Norjasta, Vesisaaresta 1863. Asuivat Johna Erik Vangan luona. Kotieläiminä kolme lammasta. Elantona kalastus ja sekatyöt maalla. Ei venettä.
Johan Jakob Gilander, 34. Pummanki. Vaimo Eva Katerina (42), pojat Carl Vilhelm (7) ja Jakob Alexander (6 kuukautta) ja tytär Sofia Josefina (5). Muuttaneet Suomesta, Tornion kihlakunnasta 1859. Asuntona kaksihuoneinen hirsitalo, uunit molemmissa huoneissa. Kala- ja ruokavarastot (turvepeitteiset), karjasuoja ja sauna. Kotieläiminä härkä, neljä lehmää, kolme vasikkaa ja lammas. Elantona kalastus ja karjankasvatus. Kaksi takiloitua jollaa (250 ja 60 puutaa).
Juel Nilsen Nelimakt (Nelimarkka?), 24. Pummanki. Muuttanut Suomesta, Oulun läänistä. Renkinä Johan Jakob Gilanderilla.
Anna Margarita Orojärvi, 25. Pummanki. Muuttanut Norjasta, Vesisaaresta 1864. Piikana Johan Jakob Gilanderilla.
Ole Gutormsen, 33. Petsamo. Vaimo Anna (25), poika Elias Olsen (3). Muuttaneet Norjasta, Bergenistä 1863. Asuntona talo rautakaminalla. Lisäksi ulkohuone, karjasuoja ja ruokavarasto. Kotieläiminä kaksi lehmää ja vasikka. Elantona kalastus ja viljely, lisäksi Ole teki muurarin ja puusepän töitä. Jolla (150 puutaa).
Nils Petersen, 28. Petsamo. Vaimo Anna Johanna (32) ja pojat Hans Peters (10), Leonard Marenius (8), Nils Claus (4) ja Johan Erik (3). Muuttaneet Ruotsista 1863. Asuntona hirsitalo rautakaminalla. Karjasuoja. Kotieläiminä härkä ja lammas. Elantona kalastus ja viljely. Pieni takiloitu jolla.
Christina Oldenburg, 34. Petsamo. Muuttanut Norjasta, Trondheimista 1861. Asuu Ole Gutormsenin luona. Elantona kalastus, omisti ison takiloidun jollan (250 puutaa).
Andreas Larsen, 37. Petsamo. Vaimo Elisabeth (36), pojat Ole Edvard (15), Laurits Nikolai (9), Jonas (4), Ezekiel (2) ja tyttäret Amelia Andrea (6) ja Anna (5 päivää). Muuttaneet Norjasta, Tromssasta 1863. Asuntona talo rautakaminalla. Karjasuoja, lammas. Elantona kalastus. Ei venettä.
Hans Johan Hansen, 33. Petsamo. Muuttanut Norjasta, Tromssasta 1863. Asuntona huoneen hirsitalo (izba) kiviuunilla. Elantona kalastus, välineinä jolla (150 puutaa) ja vene (karbas).
Herman Petersen, 27. Petsamo. Muuttanut Norjasta, Trondheimista 1863. Renkinä Ole Gutormsenilla.
Christian Volden, 44. Petsamo. Vaimo Amalia (36), poika Anton (10) ja tyttäret Letua (14), Johansine (8), Fredrikke (7) ja Greta (3). Muuttaneet Norjasta, Trondheimista 1863. Asuntona laudoista rakennettu yhden huoneen talo, ulkovuorauksena turve. Rautakamina. Karjasuoja, jossa kolme lehmää ja kolme vasikkaa. Elantona kalastus ja puutarhaviljely. Iso takiloitu jolla (300 puutaa).
Andreas Bergström, 59. Petsamo. Vaimo Anna Luiza (58), poika Ludvig (14). Muuttaneet Ruotsista. Asuntona turvemaja, lämmityksenä kiviuuni. Elantona kalastus ja puutarhaviljely. Takiloitu jolla.
Ellev Andersen Dahl, 26. Petsamo. Vaimo Matilde Charlotte (19), poika Anton Magnus (3 kuukautta) ja tytär Vilhelmina (2,5 vuotta). Muuttaneet Norjasta, Tronheimista. Asuntona kahden huoneen hirsitalo (izba), rautakaminat. Lisäksi karjasuoja, jossa härkä ja kaksi lammasta. Elantona kalastus. Syksyisin ja talvella vartioi venäläisten kalastajien aluksia 50 ruplan vuosimaksusta. Itsellä kaksi pientä takiloitua jollaa.
Suomalaisia olen kokeeksi yrittänyt Hiskin avulla etsiä, mutta toistaiseksi tuloksetta. Ehkä näistä olisi apua jollekin muuttaneita etsiville.
Muotkavuonon rannoille, Uuraan tai muualle Kuolan rannikolle muuttaneita toisessa osassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti