sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Jäämeren rannalle muuttaneita, osa 2


[Jatkoa edelliseen]


Heinäkuussa 1864 Vienan Kemin poliisi laati luettelon Jäämeren rannalle 1860 asetuksen jälkeen muuttaneista norjalaisista. Samaan luetteloon päätyi myös suomalaisia ja ruotsalaisia. Blogia varten jaoin luettelon kahtia, ensimmäisessä osassa olivat myöhemmän Suomen Petsamon alueelle muuttaneet. Tässä toisessa osassa muualle Kuolan niemimaan pohjoisrannalle muuttaneet.


Maurits Bergström, ikä 28. Muotkavuono. Vaimo Christina Sofia (33), pojat Reinholdt (4) ja Theodor (2) ja tyttäret Greta Mathilde (9), Vilhelmina (7) ja Amalie Albertine (5 kuukautta). Muuttaneet Ruotsista 6. tammikuuta 1862. Asuntona kolmihuoneinen hirsitalo, yhdessä huoneessa rautakamina, muissa kiviuunit. Taloon oli liitetty turvepeitteiset keittiö ja kaksi karjasuojaa. Karjasuojat olivat sisältä laudalla vuoratut. Luettelossa kehutaan rakennustyön laatua. Lisäksi sauna ja kellari. Kotieläimina härkä, kuusi lehmää, neljä vasikkaa ja kolme lammasta. Elantona karjankasvatus ja viljely. Bergström rakensi jollia, jopa 400 puutaa vetäviä. Hänellä itsellään oli kaksi pientä venettä (karbas). Lisätietoja: Oli myynyt talonsa. Aikoi muuttaa Uuraan ja rakentaa sinne uuden.

Alexander Tulio, 38. Muotkavuono. Lähtöisin Suomen suuriruhtinaskunnasta, tullut Muotkavuonon alueelle Vesisaaresta 1861. Asuntona koivuista tehty maja, joka oli vuorattu turpeella. Kiviuuni. Elantona kalastus, työskenteli myös Maurits Bergströmille.

Johan Tobias Suvanto, 17. Muotkavuono. Muuttanut Suomesta, Kittilästä 1863. Maurits Bergströmin renki.

Eva Gustava, 18. Muotkavuono. Muuttanut Suomesta, Oulun läänistä, Turtolasta 1863. Maurits Bergströmin piika.

Johan Henrik Pibulja, 63. Uura. Vaimo Magdalene (60), pojat Hans Johan (19) ja Johan Henrik (14). Muuttaneet Suomesta, Torniosta 1862. Asuntona yhden huoneen talo, kiviuuni ja turve ulkovuorauksena. Kotieläiminä viisi härkää ja kaksitoista lammasta. Elantona kalastus, välineenä takiloitu jolla. Lisätietona kerrottiin, että Magdalene oli Arkangelissa mielisairaalassa ja "poika Johan" Kuolassa sairaalassa paleltuneen jalan vuoksi.

Abraham Carlsen, 50. Uura. Vaimo Anna Greta (51), pojat Johan Abraham (22), Henrik (13) ja Solomon (8), tyttäret Brita Maria (17) ja Kaisa Greta (15). Muuttaneet Suomesta, Torniosta 1862. Asuntona hirsitalo kiviuunilla. Lisäksi varasto ja karjasuoja. Kotieläiminä viisi lehmää ja kaksitoista lammasta. Elantona kalastus ja puutarhaviljely.

Hans Hansen Vinter, 35. Muotkavaara. Vaimo Maria Henrietta (22), tytär Marta (3). Lisäksi perheeseen kuului Hansin sisar Maria (19). Muuttaneet Norjasta, Vuoreijasta 1862. Lisätietojen mukaan saamelaisia Suomesta. Asuntona turvemaja (vezha), jossa perhe asui kotieläintensä kanssa. Kotieläiminä härkä, kymmenen lammasta ja viisi poroa. Elantona kalastus. Ei venettä.

Anders Nilsen, 21. Muotkavaara. Äiti Katerina (50). Muuttaneet Norjasta, Vuoreijasta 1862. Asuivat Hans Vinterin luona. Elantona kalastus. Lisätietojen mukaan saamelaisia Suomesta.

Johan Jakob Arvonen, 38. Uura. Vaimo Karolina (29), tytär Brita Maria (5). Muuttaneet Suomesta, Oulun läänistä, Sompiosta 1861. Asuntona turvemaja, elantona kalastus.

Johan Yegorov (?) Aikio, ikä ei tiedossa. Uura. Äiti Marta (42), tytär Sofia (-). Muuttaneet Suomesta, Oulun läänistä, Näätämöstä (? - Neimondre) 1862. Asuntona koivuista tehty, turpeella vuorattu talo. Kaksi pientä ikkunaa ja kiviuuni. Lisäksi karjasuoja ja aitta. Kotieläiminä härkä, kolme lehmää, vasikka ja kaksikymmentä lammasta. Elantona kalastus. Pieni takiloitu jolla.

Peter Marjavaara, 32. Uura. Vaimo Brita Kaisa (28), pojat Johan Adam (4) ja Nils Peter (1) ja tytär Maria Christina (5). Muuttaneet Suomesta, Oulun läänistä 1862. Asuntona hirsitalo, joka lämpesi kiviuunilla. Kotieläiminä härkä, kaksi lehmää, vasikka ja kuusi lammasta. Elantona kalastus ja puutarhaviljely. Lisäksi Marjavaara oli ammattitaitoinen seppä. Takiloitu jolla.

Solomon Carlsen, 41. Uura. Vaimo Brita (46), poika Carl Henrik (11), tyttäret Brita Maria (17), Kaisa Stiba (13), Eva (12) ja Greta (3). Muuttaneet Suomesta, Torniosta 1859. Asuntona hirsitalo, jossa kolme ikkunaa ja kiviuuni. Karjasuoja turpeesta ja aitta. Kotieläiminä härkä, neljä lehmää, vasikka ja 21 lammasta. Elantona kalastus ja puutarhaviljely. Kolme takiloitua jollaa.

Gustav Stold, 36. Uura. Muuttanut Suomesta 1860. Solomon Carlsenin renki.

Erik Bedin, 40. Uura. Muuttanut Ruotsista 1861. Solomon Carlsenin renki.

Johan Hansen Pelto, 62. Uura. Vaimo Greta (40), pojat Peter Abraham (10) ja Johan Fridert (9), tyttäret Greta Maria (5) ja Sofia Matilda (2). Muuttaneet Suomesta, Oulun läänistä, Tervolasta (? Tervaka) 1860. Asuntona hirsitalo kiviuunilla. Karjasuoja. Kotieläiminä kaksi härkää, kolme lehmää, kolme vasikkaa ja kymmenen lammasta. Elantona kalastus ja puutarhaviljely. Kaksi takiloitua jollaa.

Thomas Törmänen, 28. Uura. Muuttanut Suomesta 1861. Asui Peter Marjavaaran luona. Elantona kalastus.

Moses Matveev (?) Kumppula, 36. Muuttanut Suomesta, Oulun läänistä. Asui Peter Marjavaaran luona. Elantona kalastus.


Tällainen oli tilannekatsaus heinäkuulta 1864 joidenkin siirtolaisten elämään. Myöhemmin 1870 alueen kuvernööri jakoi siirtolaiset kolmeen eri ryhmään. Ensimmäisessä olivat kovaa työtä pelkäämättömät venäläiset, suomalaiset ja norjalaiset, jotka rakentaneet itselleen ilman valtion apuja asunnot, raivanneet niittyjä ja kasvimaita ja aloittaneet menestyksellisen kalastuksen. Tähän ryhmään kuvernöörin arvion mukaan saattoi luottaa.

Toisena ryhmänä olivat maahan avustusten perässä tulleet venäläiset ja norjalaiset köyhät. Heidät kuvernöörin mielestä olisi pitänyt häätää maasta takaisin kotiseuduilleen.

Kolmantena ryhmänä olivat venäläiset ja norjalaiset kauppiaat, jotka olivat omissa tai sukulaistensa nimissä hakeutuneet maahan vain hyötyäkseen siirtolaisstatuksen tuomista kauppaoikeuksista. Kuvernööri piti näiden kauppiaiden toimintaa turmiollisena. He toivat viinaa Murmaskin alueelle ja tekivät kalastajista ja siirtolaisista juoppoja.

Arkangelin kuvernöörin jaottelu on tuttu myöhemmiltäkin ajoilta. Suomalaissiirtolaiset näyttäisivät säilyttäneen kuvernöörin silmissä hyvän maineen, koska heitä ei toisen ja kolmannen ryhmän kansallisuuksien joukossa mainita.

Toivottavasti näistä olisi iloa sukulaistensa vaiheita selvittäville.


4 kommenttia:

Valto Ensio kirjoitti...

Ihan ilokseen tällaisia tutkii vaikka ei sukulaisiakaan löytyisi. Mielenkiintoisia nimiä muutenkin ja osasta on varmasti väännöksiä muitakin kuin Nelimarkkaa (?).

Kuinka Paasilinnan suku sijoittunee Petsamon alueelle? En nyt kuiviltaan muista (vaikka historiaansa olen lukenutkin), että mistä he sinne kulkeutuivat. Pois joutuminen on kyllä mieleen jäänyt Ernon kirjoituksista.

Reijo Valta kirjoitti...

Ei näissä (tietääkseni) omia sukulaisia ole. Tällaiset kohtuullisen lyhyet pikkutarkkaa tietoa sisältävät luettelot tosiaan vievät mukanaan. Kun samanlaisia alkaa olla hyllymetreittäin niin asia on vähän toinen.

Tätä venäläisestä arkistosta olevaa asiakirjaa lienee harvempi nähnyt, vaikka englanniksi historiantutkijat ovat julkaisseetkin.

Muistelisin, että Paasilinnat päätyivät Petsamoon isän viran vuoksi. Väinö Paasilinna oli paikallinen poliisikonstaapeli.

Valto Ensio kirjoitti...

Otin hyllystä Ernon "Tähän astiset elämäni kirjaimet" ja heti alussahan siinä sukuselvitystä on. Isän puolelta Gullstèn Muhoksen suunnasta ja äiti Kittiläläisen Hanhivaaran sukuhaaraa. Ja isänVäinön viran vuoksihan he sinne muuttivat kuten muistit lonkalta. Hän oli myös Ernon kertoman mukaan kova ajamaan kaikenlaisia tavallisten, yksityisten ihmisten asioita ja sai siitä sitten huonon maineen ns. vallasväen keskuudessa.

Näin vähän näitä muistaa, mutta kun luin, niin alkoi muutakin mieleen juolahtaa. Eli kyllähän minun olisi ensin pitänyt kerrata tuota kirjaa eikä ruveta kyselemään.

Paasilinnan kirjat ovat kyllä hyvä lukea sen, joka Petsamosta kiinnostunut on.

Reijo Valta kirjoitti...

Sopii kyselläkin. Joskus niistä saa ideoita tuleviin kirjoituksiin.

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset