perjantai 14. maaliskuuta 2014

Vähenevät kunnat


Eilen valtioneuvosto päätti Kuopion kaupungin ja Maaningan kunnan yhdistymisestä. Maaningan kunta lakkaa ja yhdistyy Kuopioon 1. tammikuuta 2015. Kuntien yhdistyminen on paikallisissa päättävissä elimissä siunattu jo aikaa sitten, mutta nyt sille tuli viimeinen, virallinen vahvistus. Valtiovarainministeriö ilmoitti valtioneuvoston päätöksestä tiedotteella 43/2014 (sama ruotsiksi).

Suomen kuntien määrä on ollut laskussa useampia vuosikymmeniä. Nykyisen kaltainen kunnallishallinto syntyi 1860-luvulla, pääosa vanhoista pitäjistä muuttui kunniksi 1870-luvulla. Suurimmillaan kuntien määrä oli vuonna 1942, jolloin oli 603 kuntaa. Sodan jälkeisissä alueluovutuksissa lakkautettiin 45 kuntaa, seuraavat pari vuosikymmentä kuntia oli noin viisi ja puoli sataa.

Vuoden 2013 alussa jäljellä oli 320 kuntaa. Eniten kuntia katosi vuonna 2009, kaikkiaan 67. Suunta on ollut pitkään laskeva, jos yhdistymisten kautta syntyneitä uusia kuntia ei lasketa, viimeisin uusi kunta on syntynyt vuonna 1957.

Yhdistyvien kuntien viimeisenä toimena on usein oman historiansa kirjoituttaminen. Kaksikymmentä vuotta sitten olin saattelemassa Säynätsalon kuntaa kansien väliin, yhtenä monista. Tehtäväkseni tuli muun muassa kuntaliitoskeskustelusta kirjoittaminen. Syntyi Päivät seutuvilla Päijänteen.

Säynätsalolaisille valinta oli helppo. Kun teollisuusyhteisöllä oli valittavana tehdas tai itsenäinen kunta, edellinen voitti. Keskustelussa arvosteltiin tällaiseen valintatilanteeseen joutumista, siihen säynätsalolaiset eivät olleet voineet mitenkään vaikuttaa.

Maaningallakin on historiankirjoitus meneillään. Teoksen pitäisi ennakkotietojen mukaan ilmestyä loppuvuodesta. Mökkikuntalainen mielenkiinnolla odottaa.


2 kommenttia:

  1. Ja minä kun kuvittelin, ettei Maaningalla itsenäisenä kuntana mitään hätää olisi. Eikä kai Nilsiälläkään olisi ollut.

    Köyhemmät kunnat eivät sitten kelpaakaan. "Luonnollinen" Kuopion laajeneminen Nilsiän jälkeen olisi kai erittäin köyhään, vanhusväestöllä rasitettuun Rautavaaraan ja tullessaan koukkaisivat Juankosken kaupungin niin ei jäisi pahoja rajasäröjä (paitsi Kaavi) sillekään kantille kun Riistavesikin jo Kuopioon kuuluu.

    Ehkä entinen Kuopion lääni olisi paras liimata joutavilla kuntarakenteilla ja -rajoilla pirstoamattomaksi Kuopion kaupungiksi kokonaan.

    VastaaPoista
  2. Mitä paikallisten kanssa olen keskustellut, niin syynä liitokseen olivat epäonnistuneet kuntayhtymät Siilinjärven ja Nilsiän, sittemmin Siilinjärven kanssa. Kirkonkylän palveluiden säilyttämisen kannalta liitos Kuopion kanssa tuntui turvallisimmalta vaihtoehdolta.

    Jos palataan tarpeeksi kauaksi historiaan (1500-luvulle) niin Pohjois-Savossa (Vähä-Savossa) oli kaksi pitäjää, Tavinsalmi ja Saamainen. Maaninkalaiset ovat mielellään muistelleet kuntansa olleen Pohjois-Savon emäpitäjä, josta mm. Kuopio on myöhemmin erotettu. Kuopiokin aivan aluksi Tavinsalmen nimellä kulki.

    Mitä kuntasuunnitelmia olen lukenut, niin Rautavaaraa ei tunnu kukaan kumppanikseen haluavan. Edelleenkin sinne on kaikkialta niin pitkä matka, ettei kukaan ole kiinnostunut. Rautavaaralla lienee vielä pitkä itsenäinen taival edessään :)

    VastaaPoista