Kesälukemiseksi valikoitui kirjakaupan alennuslaarista Kathrin Passigin ja Aleks Scholzin Tietämättömyyden sanakirja (atschi! -pokkari, toinen painos 2011). Tekijöillä on hauska idea kartoittaa sitä mitä me emme tiedä. Esipuheessa he valittelevat miten vaikeaa näitä asioita on saada selville. Tieteilijät kun eivät ole tunnettuja tietämättömyytensä korostajia ja tieteen julkaisujärjestelmät eivät tue tällaisista asioista kirjoittamista. Tieteestä tiedottaminen on kaikissa medioissa keskittynyt kertomaan mitä uutta nyt tiedämme.
Tietämättömyyden sanakirjaan on koottu nelisenkymmentä tieteen tuntemattomaksi tunnustamaa asiaa. Valikoima on laaja kaikilta eri tieteen aloilta kulttuurihistoriaa, lääketiedettä tai taloutta unohtamatta. Selkeiten tuntemattomat asiat ovat rajattavissa fysiikassa tai luonnontieteissä, tai ainakin näissä on toivoa avoimeksi jääneiden kysymysten ratkaisuun. Sanakirjan tekijät ovat rajanneet teoksensa ulkopuolelle esimerkiksi sellaiset historiantutkimuksen avoimet kysymykset, joihin lähteiden puutteessa ei ole todennäköisesti lisävalaistusta saatavissa.
Sanakirjan tapaan tuntemattomat asiat ovat aakkosjärjestyksessä. Heti ensimmäinen hakusana alkeishiukkaset osoittaa teoksen tietojen vanhentuneen. Artikkelissa manattu Higgsin bosoni on julkaisun jälkeen löydetty. Tosin Haim Hararin kehittelemälle säieteorialle ei ole vahvistusta saatu. Toinen ainakin osoittain ratkaistu ongelma kirjassa on Voynichin käsikirjoitus, jonka alkuperä ratkesi kasvikuvien avulla alkuvuodesta.
Osa tuntemattomista asioista on aivan arkipäiväisiä. Mitä on raha? Kuinka paljon sitä on olemassa? Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Kuten tekijät toteavat, jos muutamaa rahapolitiikan "ruuvia säädettäisiin, voitaisiin suitsia riisto, rikkauden epäoikeudenmukaiset jakaumat tai peräti sodat". Toinen tuntematon on optimaalinen verotus, ns. Lafferin käyrä, jonka sanotaan syntyneen nänäliinalle piirrettynä vuonna 1974. Kirjoittajat käyttävät esimerkkinä verotulojen vähenemisestä veronkorotuksen seurauksena Saksassa vuonna 2003 tehtyä tupakkaveron korotusta. Esimerkki on huono, koska veron korotuksen tarkoituskin oli tupakanpolton vähentäminen, ei verotulojen kasvattaminen. Lafferin käyrä vaikuttaisi olevan olleen vain Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin keppihevonen verotuksen alentamiseksi. Optimaalista verotusta ei taida olla olemassakaan.
Teippi on myös yksi arkipäiväinen arvoitus. Se liimaa (jos liimaa), mutta kiinnittymisprosessin perimmäinen olemus on tuntematon. Samaan tapaan voi suomalaisia paperi-insinöörejä kiusata puukuitujen käyttäytymisestä paperinvalmistusprosessissa.
Kirjoittajien tyyli on hieman liian kevyt vakavamielisten asioiden selvittelyyn. Vähemmilläkin kevennyksillä olisi tullut toimeen. "Jos joku vihdoinkin saa selville, mikä Tunguskan räjähdyksen aiheutti, hän voi ehkä saattaa aiheuttajan kätevään kokoon ja kuljettaa sitä mukanaan. Jos vaikka tekee mieli pelata golfia Skotlannissa puoli kolmelta yöllä." Toisaalta teoksessa on stereotyyppistä pilkkaamista, joka on jo muuttunut kiusaamiseksi. "Tappamalla siittimen muotoisen ankeriaan Freud ei kuohinnut symbolisesti ainoastaan kilpailijaansa, vaan myös (400 kertaa) oman isänsä - viaton ankerias Oidipus-kompleksin keskiössä." Sinänsä havainto siitä, että kukaan ei ole edelleenkään nähnyt ankeriaiden lisääntymistä on oiva arvoitus teokseen.
Positiivista kirjassa on lopussa oleva ongelmissa eteenpäin auttava lähdeluettelo. Tämän tapaisissa teoksissa valitettavan usein ei pidetä oleellisena mainita käytettyä kirjallisuutta lainkaan. Mukavia esitetyt teoriat ovat pohdittaviksi. Kehräävätkö kissat pitääkseen luustonsa kunnossa? Pallosalaman synnystä on lukuisia teorioita. Naisten ejakulaatio ja eläinten homoseksuaalisuus haastavat perinteisiä näkemyksiä luonnollisesta seksuaalisuudesta. Indus-kirjoitus odottaa vielä ratkaisijaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti