perjantai 9. tammikuuta 2015

Metafyysinen tekonenä ja muita Etelä-Amerikan ihmeitä

Etelä-Amerikan omaleimainen kaunokirjallisuus on paljon velkaa brasilialaiselle Joaquim Maria Machado de Assisille (1839-1908). Erityisesti hänen novellinsa ovat 1900-luvulla saaneet mainetta ympäri maailman. Elinaikana kirjailijaa arvostettiin lähinnä kotimaassa.

Tuoreen suomennoksen Kuolematon ja muita novelleja (suom. Pirkka Valkama, Sammakko 2014) takaliepeeseen on painettu sitaatti Salman Rushdielta: "Jos Borges mahdollisti Garcia Marquezin tavan kirjoittaa, ei ole liioiteltua sanoa, että Machado de Assis on kirjailija, joka teki Borgesin tyylin mahdolliseksi."

Joistakin Machado de Assisin novellien aineksista tulee mieleen argentiinalainen Jorge Luis Borges (1899-1986). Tämän kirjoituksen otsikkoon nostettu metafyysinen tekonenä on uuden suomennosvalikoiman novellista Bungon viisaan salaisuus, joka on määritelty 1500-luvulla eläneen tutkimusmatkailija Fernao Mendes Pinton aikaisemmin julkaisemattomaksi kirjoitukseksi. Niminovellissa Kuolematon suunnitellaan laajaa viisiosaista elämäkertaa, johon tulisi lisäksi dokumenttilisäosia.

Machado de Assis saa miettimään Etelä-Amerikan kreolien kirjallista kulttuuria. Hänen, Borgesin ja vaikkapa Julio Cortazarin kirjoitukset huokuttelevat ajattelemaan, että maanosan valkoinen yläluokka olisi pitänyt kirjallisia salonkeja, joihin olisi säännöllisesti kokoonnuttu kuuntelemaan luentaa ja keskustelemaan kuullusta.

Kirjoittaminen kirjoista on yksi keskeinen teema, mutta ei ainoa. Machado de Assis tuntuisi vaatineen, että kirjallisten piirien olisi asetettava rimansa korkeammalle.

En tunne miten Etelä-Amerikassa on menneinä aikoina kirjallisuutta harrastettu. Cuenta cuentos -tarinailtoja järjestetään Suomessakin, mutta niiden yhteyttä kirjallisiin perinteisiin en tunne. Itse mielelläni osallistuisin iltoihin, joissa olisi mustaa huumoria ja joissa historia ja fantasia sekoittuisivat mainittujen kirjailijoiden tapaan.

Aikaisemmin Machado de Assisilta on suomennettu kaksi teosta: Bras Cubasin kuolemanjälkeiset muistelmat (suom. Hilkka Mäki, Like 1991) ja Kuuluisuus ja muita kertomuksia (suom. Jyrki Lappi-Seppälä, Prometheus 2010).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti