Urheilija- ja taiteilijaeläkkeitä

Valtio on jakanut erityisesti ansioituneille taiteilijoille vuodesta 1974 lähtien taiteilijaeläkkeitä. Tänä vuonna ovat ensimmäisen kerran jaossa urheilijaeläkkeet. Viime eduskunnan säätämä laki tästä tuli voimaan vuoden alussa. Viime perjantaina Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti 60 uuden taiteilijan saaneen eläkkeen, saaneita oli muun muassa Outi Markkanen, Ilkka Kylävaara, Jan-Erik Andersson ja Muska Babitzin.

Takavuosina on myönnetty urheiluansioiden perusteella tunnustuseläke seuraaville henkilöille: Hannes Kolehmainen (1960), Clas Thunberg (1965), Tapani Niku (1970), Ville Ritola (1972), Sten Suvio (1974), Eino Leino (1974), Aleksanteri Saarvala (1974), Armas Taipale (1974), Arvo Haavisto (1976), Edward Westerlund (1976), Sulo Etholen (1976), Yrjö Nikkanen (1982), Elis Ask (1985), Klaus Karppinen (1987) ja Sulo Nurmela (1988). Etholenille ja Askille eläke on myönnetty osaksi muista kuin urheiluansioista. Nurmelan jälkeen urheilijoiden tunnustuseläkehakemukset on hylätty pääasiassa hakijoiden jo muutenkin keskimääräistä korkeampien (työ)eläkkeiden perusteella.

Laki urheilijaeläkkeistä sai alkunsa tunnustuseläkkeiden myöntämättömyydestä. Matti Nykäsen työura urheilu-uran jälkeen lienee ollut myös yksi vaikutin eläketurvan luomiselle.

Ilmeisesti yhtään urheilijaeläkettä ei ensimmäisessä haussa myönnettäne. Hakijoitakin oli lehtitietojen mukaan vain 18, kun taiteilijaeläkkeitä haki yli viisisataa. Jo ennakkoon urheilijaeläkkeen ehtoja pidettiin julkisuudessa tiukkoina. Edellytyksenä oli olympiavoitto tai vastaava kansainvälinen menestys. Olympiavoittajallekaan eläkettä ei myönnetä automaattisesti, vaan myöntämisessä otetaan huomioon hakijan muut eläkkeet ja tulot.

Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki kommentoi medialle urheilueläkkeen ehtojen olevan liian tiukat ja vertasi tilannetta taiteilijaeläkkeiden määriin. Niitä nautti vuoden 2014 lopulla 1061 taiteilijaa. Pitkämäki ilmeisimmin toivoi urheilijaeläkkeiden määrän nousevan lähelle tuota tasoa.

Onkin hämmästyttävää, että taiteilijaeläkkeen saajia on noin paljon. Taiteilija- ja urheilijaeläkkeissä on täsmälleen samat tulorajat. Eläkettä ei myönnetä, jos hakijan verotuksessa vahvistetut eläke- ja muut pysyvät tulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ylittävät talousarviossa vahvistetun täyden eläkkeen suuruuden kerrottuna kahdella (vuonna 2015 raja 2 648,64 euroa). Taiteilija- ja urheilijaeläke myönnetään täytenä, jos tulot ovat pienemmät kuin myönnettävä eläke (1 324,32 e), ja osaeläkkeenä, jos tulot ylittävät tuon määrän. Osaeläke on puolet täysimääräisestä eläkkeestä.

Menestyneet urheilijat työllistyvät pääsääntöisesti hyvin urheilu-uransa jälkeen. PR- ja markkinointitehtävissä lyhyemmälläkin työuralla saa kerätyksi mainion eläkkeen. Tulorajojen vuoksi  suurin osa olympiavoittajista jääkin ilman urheilijaeläkettä.

Hämmästystä siis herättää, että kansainvälisesti tunnustetut taiteilijat ja kansan rakastamat viihdetaiteilijat eivät ole työuransa aikana hankkineet edes keskiverron suomalaisen palkkatyöläisen verran. Työtulot ovat oikeuttaneet vain hyvin pieneen eläkkeeseen.

Taiteilija- tai urheilijaeläke ei siis ole tunnustus. Se on valtion viimeinen oljenkorsi tarjota takuueläkettä korkeampaa toimeentuloa.