keskiviikko 21. lokakuuta 2015
Kello, kylän nimen etymologia
Tämän vuoden kotiseututeokseksi on alkukuusta Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä valinnut entisen kulttuuriministerin Tytti Isohookana-Asunmaan toimittaman Kello merelle soi -kirjan (Kellon kyläyhdistys 2014). Lukevalle yleisölle teos julkistettiin lokakuussa 2014 Kellon nuorisoseurantalolla. Samassa tilaisuudessa esitettiin Isohookana-Asunmaan puolison Martti Asunmaan käsikirjoittama näytelmä Oravan koulun vihkiäiset 18.9.1893 ja Lassi Kalleinen lausui runojaan.
Oulun ja Haukiputaan välillä on useita kyliä. Niistä Kello erottautuu erikoisella nimellään ja kalasatamallaan. Tänään Kalevassa valaistaan erikoisen nimen taustaa.
Kansan suussa kiertävien tarinoiden mukaan nimi tulisi järveen pudonneesta tai upotetusta kirkonkellosta. Vastaavia tarinoita kerrotaan kerrotaan ympäri Suomen. Joskus taannoin kansatieteen luennolla muistutettiin, että Suomessa on niin monta Kellolahtea ja -järveä, ettei niihin kaikkiin mitenkään olisi menneiden suomalaisten varoilla riittänyt kirkonkelloja upotettavaksi.
Kellon nimen antaja on kylässä nähtävissä. Kylän halki virtaa Kalimenjoki, jonka vanha ruotsinkielinen nimi on Kelloneå. Jossakin vaiheessa kylän ja joen nimitykset eriytyneet ja nykyisin on samaa juurta olevat Kello ja Kalime. Kylä on vanha, ensimmäisen kerran Iin seurakunnan kappeli Kello on asiakirjoissa mainittu vuonna 1488.
Kellon kyläyhdistys perustettiin Kalimenjoen suojelemiseksi. Kyläläiset tarvitsivat viranomaisten kanssa asioidakseen ja vaikuttaakseen jonkun elimen ja kyläyhdistys tuntui silloin sopivalta ratkaisulta.
Kalimenjoki ei ole nimestään huolimatta viranomaisten kirjoissa joki. Tästä Lassi Kalleinen on kertonut humoristisesti eräässä runossaan. Jos virtaava vesi luokiteltaisi joeksi, monet kyläläisten ongelmista poistuisivat. Joen korkeisiin fosforiarvoihin ja happamuuteen ympäristöviranomaisten pitäisi puuttua. Mutta Kalimenjoki ei ole joki.
Kylähistoriassa, josta on juuri otettu toinen painos, kerrotaan useita muitakin vaihtoehtoja Kellon nimen alkuperälle. Saahan sitä kylähistoriassa miettiä, mitä kaikkea olisi voinut tapahtua.
Mutta historiassa pitää ottaa yksi selkeä kanta, mihin tutkimuksessa on päädytty.
* Kellon kyläyhdistys
Ensimmäisiä kertoja eläessäni kun menin Kellosta ohitse, jäi mieleen vain kun kaveri vieressä sananmuunoksella paiskasi: Kellosta ei saa pirtua.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMainio!
VastaaPoista