Vapaussota toisin mietittynä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan käytti vuoden 1918 tapahtumista nimeä sisällissota. Twitterissä kokoomuspoliitikko, Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi heti ehdotti, että aloittaisimme käyttämään samaa termiä. Koska Niinistökin käytti.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on viime vuoden ajan käyttänyt säännöllisesti termiä vapaussota. Niin ovat oikeistolaiset tehneet laajasti jo sadan vuoden ajan. Välillä käytössä oli kansalaissota, eräänlaisena kompromissina. Poroporvarillisimmat eivät koskaan sitä hyväksyneet.

Tämä keskustelu olisi voinut olla puhtaasti kokoomuslaisten keskinäistä asiallisen termin hakemista, ellei twitterissä keskusteluun olisi puuttunut puolustusministeri Jussi Niinistö. Hän sanoi kannattavansa #vapaussota ja #kapina -käsitteitä.

Jo pari vuotta sitten valmistuneessa ja nyt uusintana nähdyssä Pimeä historia -tv-sarjassa Teemu Keskisarja ehdotti, että vuoden 1918 sodasta voitaisiin hyvin puhua vapaussotana. "Punaisetkin tavoittelivat vapautta", kiteytti Keskisarja.

Tv-sarjassa ei käydä perusteluja sen tarkemmin läpi. Tähänastisen vapaussota-termin käyttäjät ovat yleensä katsoneet, että punaisten tavoitteena olisi ollut liittää Suomi osaksi Neuvostoliittoa. Perustelu on sama kuin Leninin myöntämän itsenäisyyden yhteydessä. Lenin myönsi Suomelle itsenäisyyden, jotta Suomi voisi liittyä osaksi Neuvostoliittoa.

Oikeistolainen historiantulkinta sulkee ymmärryksensä ulkopuolelle kaiken muun kuin Suomen ja Venäjän väliset suhteet. Suomen kansanvaltuuskunnan itsenäistymispyrkimykset voitaisi ymmärtää osana laajempaa länsieurooppalaista kansantasavaltojen perustamista. Suomi oli asialla saksalaisia ja unkarilaisia aikaisemmin, koska Venäjä (ja Suomi) irrottautui ensimmäisestä maailmansodasta muuta Eurooppaa aiemmin. Maailmansodan viimeisinä päivinä Kielissä alkoi neuvostoihin perustuva matruusikapina, sodan loputtua tammikuussa 1919 Berliinissä oli spartakistikapina ja keväällä syntyivät lyhytikäiset Baijerin ja Unkarin neuvostotasavallat.

Jos ottaa huomioon tämän muun samansuuntaisen liikehdinnän, niin olisi vaikea ajatella suomalaisten punaisten tavoitteena olleen Neuvostoliittoon liittymisen. Poliittinen järjestelmä olisi saattanut olla samantapainen, mutta kansakunta olisi kuitenkin pysynyt Venäjästä erillisenä.

Näin ajatellen vapaussota voisi olla yhteisnimi vuoden tapahtumille, molemmat sodan osapuolet tavoittelivat itsenäisyyttä, vapautta. En kuitenkaan usko nimen kelpaavan vielä pitkään aikaan kaikille. Mutta valkoisten luoman olkiukon purkaminen voisi olla hyvä alku yhteisymmärryksen luomiselle.