Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila kertaa suomalaista taloushistoriaa Uutispäivä Demarin haastattelussa. 1700-luvun lopulla tervantuotanto vaihtui sahateollisuuteen. Hollannista tuotiin tekniikka uuden teollisuuden aloittamiseen. Tällä Brunila haluaa kertoa, että nykyisin on meneillään samanlainen murros.
Yksi Uudenmaan ensimmäisistä neliraamisista, hienoteräisistä sahoista oli Naarkoskessa. Sen perusti luutnantti Carl Fredrik Nordenberg (1702-1779; aateloituna Nordenskiöld). Sopimus sahan perustamisesta kylän talonpoikien ja Nordenbergin välillä vahvistettiin Porvoon ja Mäntsälän syyskäräjillä marraskuussa 1734.
Sahan laitteisto hankittiin juuri Hollannista, jonka taloudellisiin oloihin Nordenberg oli tutustunut tieteellisten harrastustensa ohella. Itse saha rakennettiin vuosina 1736-7. Kirkonkirjojen mukaan saha työllisti yli kaksikymmentä miestä. Vuonna 1746 sahattiin 3110 tolttia lautoja.
Saha toimi neljä vuosikymmentä omistajiensa mielestä hyvin. 1770-luvulla alkoivat sahan taloudelliset vaikeudet. Järkevien kuljetusmatkojen päästä ei saatu riittävästi järeää, yli 300-vuotista puuta sahattavaksi. Saha jäi heitteille ja sen toiminta hiipui. Uudelleen se alkoi vasta 1890-luvulla kylän talonpoikien yhteisprojektina.
Uutispäivä Demarissa Brunila toivoo, että suomalaisia tuotannon edellytyksiä ei tuhlata. Toivottavasti esimerkiksi Kemijärvellä ja Summassa ei hukata mahdollisuuksia samoin kuin Naarkoskella 1770-luvulla.
Brunila muistuttaa, että Suomessa ei oikeastaan ole muita huippuosaamiseen panostavia yrityksiä kuin Nokia. Nokian osuus Suomen tutkimus- ja tuotekehitysrahoista on 45 prosenttia. Metsäteollisuuden T&K -investoinnit ovat kohtalaisen alhaiset, mutta kuitenkin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Tutkimus ja kehitystyö on ennenkin pelastanut metsäteollisuuden paperittomalta konttorilta.
Toivottavasti metsäteollisuusyhtiöt ottavat Brunilan sanoista vaarin. Lisää varoja tuotekehittelyyn. Lisäksi metsäteollisuusyhtiöiden kannattaisi pohtia Brunilan arviota nykyisen murroksen suunnasta: "biojalostamot ja toisen polven biopolttoaineet ovat yksi mahdollisuus laajentua. Metsäklusterilla on valmiina rakenne ja kyky käsitellä suuressa määrässä biomassaa ja tehdä sitä tuottavasti".
Sellutehdas on teknisesti helppo muuttaa etanolitehtaaksi. Pahat kielet kertovat niin tapahtuneenkin sopivien tehdasseisokkien aikana.
1700-luvulta voisi ottaa opiksi myöskin pitkäjänteisyydestä. Samaan aikaan kun Carl Fredrik Nordenberg perusti sahan, hän istututti tilalleen valkopyökin taimia (kuvassa). Jänikset söivät taimet parin ensimmäisen kevään ja kesän aikana, joten tuo investointi meni hukkaan (tai paremminkin jäniseläinten suihin).
Huomattava on kuitenkin, että tuosta Nordenbergin 1730-luvulla tekemästä investoinnista olisi sahalle ollut taloudellista hyötyä vasta 2030-luvulla (lakisääteisiä istutusvelvollisuuksia ei tuolloin ollut). Ajat muuttuvat. Vuonna 2007 ei olla valmiita investointeihin, joista taloudellista hyötyä saisi vasta 2030-luvulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti