Mediassa on siis nykyisin mediaseksikästä esitellä kaikenlaisia köyhäilyohjeita. Suvun isoäitien kätköistä eräs kesä löytyi Marttaliiton oppaita tarkan markan elämään vuodelta 1934. En tiedä oliko oppailla mitään tekemistä tuolloin vielä vallinneen talouspulan kanssa, joka tapauksessa naisten asiaa ajanut liitto aloitti tuona vuonna Marttaliiton kirjasia -julkaisusarjan.
Kaksi ensimmäistä osaa olivat talousopettaja Anni Sirkan toimittamia. Ensimmäinen käsitteli raakaravintoa, eli juuriksista, vihanneksista ja marjoista kypsentämättä helposti ja aikaa säästäen valmistettavia ruokia, salaatteja, soseita ja hillokkeita.
Toisessa osassa opastetaan teurasjätteiden tarkkaan hyödyntämiseen erilaisin muhennos-, laatikko- ja makkaraohjein. Lisäksi opastetaan teurastamaan oikein, että hukkapaloja syntyisi mahdollisimman vähän.
Teurasjäte- ja teurastusohjeista ei ehkä nykykokkaajille suurta hyötyä liene ("teurastus on aloitettava aamulla varhain" ja "toisten eläinten näkemättä"), mutta salaatti- ja raasteohjeista enemmänkin, joskin ne suurimmalta osin ovat vain vinkkejä erilajien sekoittamisesta keskenään. Sokerivedellä voidaan raasteiden makua parantaa, jos kovin kuivakalta muutoin tuntuu.
Hillokkeiden ohjeista siteerattakoon seuraava:
Kurpitsa-hedelmähilloke
Kurpitsansuikaleita
omenasuikaleita
päärynäsuikaleita
appelsiininpaloja
banaaniviipaleita
Kerroksittain sokerin kanssa jälkiruokamaljaan
Tämä ohje lienee rouva Alli Simolan, ainakin teoksen kannessa osan ohjeista kerrotaan olevan hänen. Simolalta julkaistiin 1934-1941 kuusi eri nimekettä, raakaravinto-oppaat vuosina 1934 ja 1935.
Molemmissa oppaissa julkaistiin myös mainoksia, sekä OTK:n ja SOK:n. Mainostipa vastaperustettu valtiomonopoli Oy Alkoholiliike Ab myös (Rajamäen etikkaa). Vanhoissa mainoksissa on joskus tahatonta huumoria, kuten tässä:
Marttaliiton kirjasia julkaistiin kansallisbibliografian mukaan ainakin 24 kappaletta (luultavasti 25, tuskin 12. osa on jäänyt julkaisematta?). Vuonna 1934 kahden ruokaohjekirjasen katsottiin riittävän, seuraavat kolme osaa olivat vuoropuheluja, pienoisnäytelmiä seuraintaloilla esitettäviksi -- tämäkin tärkeä valistuksen muoto aikana ennen televisiota. Näitä ja myöhempiä en ole nähnyt. Nimet kertovat muun muassa perheen sisäisestä työnjaosta.
Ruokaohjeisiin palattiin oikeastaan vasta vuonna 1938. Vuonna 1940 julkaistu Pula-ajan ruokaohjeita yli peräti kuuteen painokseen. Uusia nimekkeitä ei vuoden 1941 jälkeen tullut. Uusintapainoksia otettiin tarpeen mukaan, Yhdistysoppaasta vielä 1950-luvun puolella.
Marttaliiton kirjasia:
1. Raaka-ravinnosta : 74 valmistusohjetta / Anni Sirkka ; osa ohjeista Alli Simolan. 1934
2. Teurastus ja teurastusjätteiden käyttö : 40 valmistusohjetta / Anni Sirkka. 1934
3. Vuoropuheluja ; Rahastonhoitajan vastoinkäymiset : (1-näyt. huvinäytelmä) / kirj. Karin Ekman. Puoli voimaa Leenoilla : (vuoropuhelu) / kirj. O. Ojamaa. 1934
4. Vuoropuheluja ; Kunnia-asia : (1-näytöksinen lastennäytelmä / kirj. Annikki Piukka. Työnjako perheissä / kirj. I. Salmela. 1934
5. Vuoropuheluja ; Vierailuhetki Mäkelän pirtissä / kirj. Marjatta. Emäntien taakka lisääntyy : vuoropuhelu / kirj. O. Ojamaa. 1934
6. Yhdistysopas / toim. Irja Calamnius. 1934, 2. p. 1934
7. 100 kilpailua kotitaloudessa. 1935
8. Avomaan kylvökukat arvoonsa / Hertta Linkola ja Esteri Virta. 1935
9. Kun Martta perustaa puutarhan / Toivo Kalervo. 1935
10. Joka kodin raparperikirja. 1935, 2. p. 1936
11. Järkiperäinen pyykinpesu / E. H. Sipinen. 1936
13. Vuoropuhelu : odottamattomia vieraita / Hilja Lahti. 1936
14. Omaisteni viimeinen leposija / Anni Kirjalainen. 1937, 2. p.
15. Arkiruokaohjeita / Eini Ryynänen. 1938
16. Omaisteni viimeinen leposija / Anni Kirjalainen. 2. p. 1938
17. Yhdistysopas / Irja Kalajoki. 3. uusittu p. 1938, 4. uusittu p. 1950
18. Äidin kesäloma : hupailu 4 kuvaelmassa / Auni Nuolivaara. 1939
19. Joka kodin perunakirja / Maire Pohjanlehto. 1939
20. Arkiruokaohjeita / Eini Ryynänen. 1939
21. Eväskirjanen / Eini Ryynänen. 1939
22. Pula-ajan ruokaohjeita / Saimi Latonen. 1940, 2. p. 1941, 3. p. 1941, 4. p. 1943, 5. p. 1943, 6. p. 1946
23. Miten pesen ja puhdistan? Ella Kitunen, Helmi Liimatainen ja Kirsti Hirvensalo. 1941, 2. p. 1943
24. Mitä nyt ruoaksi? 1941
25. Miten parsin ja paikkaan? Irja Teerisuo [et al.]. 1941, 2. p. 1941, 3.p. 1943, 4. p. 1944
Marttaliitossa otettiin käyttöön neuvontaa ryhdistävät ja valtakunnalliseen yhdenmukaisuuteen pyrkivät teemavuodet syksyllä 1933. Ensimmäiseksi teemavuodeksi otettiin kolme aihetta: Raakaravinto, Komposti ja Makki.
VastaaPoistaJotta teemavuosien neuvonta olisi ollut mahdollisimman yhdenmukainen eri puolilla maata, suunniteltiin tätä varten oma kirjasarja.
Sitten tuli toinen maailmansota joka muutti niin tehtyjä suunnitelmia kuin kirjapainollisiakin kysymyksiä.
Syy miksi ruokakirjasia ei tehty joka vuosi löytyy siis teemavuosista. Raakaravinnosta tai teurasjätteiden (=sisäelinten) käytöstä on helppo tehdä ruokakirja, samoin virkistysjuomista mutta marttojenkaan kekseliäisyys ei antanut ratkaisua siitä, millaista ruokaa tarjotaan Vuodevaate-vuotena tahi Ilmavuotena :) Toki näinäkin vuosina pidettiin ruokaan liittyviä kursseja.
Ja vielä Marttaliiton kirjasista. Listasta puuttuva kirjanen oli:
VastaaPoistaJärkiperäinen pyykinpesu. 2. uudistettu painos kaupunkilaisemännille tarkoitettu versio. Marttaliiton kirjasia n:o 12.
Eli numero 12 oli todellakin olemassa.
Kiitokset puuttuvan teoksen selvittämisestä ja taustoituksesta.
VastaaPoistaPaperihan oli Suomessa kortilla sota-aikaan ja vuosia sen jälkeenkin. Vaikka sellua ja paperiakin tehtiin, myytiin se mieluimmin ulkomaille kuin kotimaiseen käyttöön annettiin. Oli oma elinkin miettimässä mitä julkaisuja tarvitaan. Kuvalehdet erityisesti jäivät ilman paperia.