lauantai 29. lokakuuta 2016

Miten Punaisen viivan aikaan vaalit käytiin?


Ennen Suomen itsenäistymistä kuntakokouksissa äänestettiin manttaalien mukaan. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus säädettiin vasta marraskuussa 1917 ja ennen kuin tuota lakia kertaakaan sovellettiin käytäntöön, niin siihen tehtiin sisällissodan voittanutta puolta suosivia muutoksia.

Vanhaa kunnallista vaalilakia (1917KVaaliL, laki 108/1917) ei ole finlexissä tai edilexissä. Kekkosen arkisto on digitoinut vuoden 1933 kunnallisvaaleja varten tehdyn asiakirjan, johon on koottu silloinen laki ja oikeuskäytäntö eri pykälien suhteen.

Tavallisen äänestäjän toimi siten, että hän veti kuuluisan punaisen viivan sen ehdokaslistan laatikkoon jota halusi äänestää. Periaatteessa viivan piti olla suora, mutta mutkikaskin kelpuutettiin. Kuviota ei saanut piirtää, ja laatikon rajan ylittäminen saattoi johtaa äänen hylkäämiseen.

Äänten laskenta sujui suurinpiirtein samojen periaatteiden mukaan kuin nykyisin. Ensin huomioitiin kunkin vaaliliiton saama äänimäärä. Yllä olevassa esimerkissä niitä on kolme. Vaaliliittojen sisällä jyvitettiin kullekin listalle, ääniryhmälle, tulevat paikat. Ääniryhmien sisältä valtuutetuiksi tulivat listan järjestyksessä. Tästä on käytännölliset esimerkit tähän perään kopioidussa asiakirjassa.

Sama ehdokas sai olla useammalla listalla. Tosin yksi ehdokas saattoi tulla valituksi vain kerran, laki ei sallinut "tuplavaltuutettuja". Samojen ehdokkaiden nimeämistä käytettiin vaalitaktisena keinona.

Näiden sääntöjen mukaan äänestettiin 1950-luvulle saakka. Uudistettu laki säädettiin vuonna 1953.





Kunnallinen vaalilaki

Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.

1) Kunnallinen vaalilaki on yhteinen sekä maalais että kaupunkikunnille. Niiden välillä on eroa ainoastaan vaaliviranomaisia koskevissa säännöksissä, kuten myöhemmin havaitaan. Muissa suhteissa ovat samat säännökset vallalla niin maalla kuin kaupungeissakin.

Kunnallinen vaalilaki sisältää vaalien valmistelua ja toimittamista koskevat yksityiskohtaiset säännökset, kun sen sijaan tärkeimmät perustavaa ja periaatteellista laatua olevat säännökset on otettu mkl:iin ja kkl:iin, joista olemme edellä jo tehneet selkoa.

Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:

1 LUKU.

Äänestysalueet ja vaaliviranomaiset.

(Laki 21/2 1925).

Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien kunnallislain 8 §:ssä säädetty valtuutettujen varsinainen vaali on aloitettava 4 päivänä joulukuuta 1) ja loppuun toimitettava samana tai, jos valtuusto niin määrää, seuraavana päivänä 2).

Täydennysvaalin toimittamisesta säädetään 45 §:ssä.

1) Kysymyksessä on vain varsinainen valtuutettujen vaali. Että kunnallisvaalit voidaan poikkeustapauksissa suorittaa muulloinkin kuin tässä lainkohdassa säädettyyn aikaan, osoittaa säännökset kvl. 45 § 1 mom:ssa ja 45 § 2 mom:ssa sekä 47 ja 49 §:issä.

Vrt. kvl. 46 §:ää, jonka mukaan pyhäpäivänä ei vaalia saa suorittaa, vaan se siirtyy seuraavaan arkipäivään Itsenäisyyspäivää, joulukuun 6. päivää, jonka juhlapäivänä viettämisestä on annettulaki 8/11 1929, ei voida pitää sellaisena pyhäpäivänä, jolloin vaalia ei saa toimittaa.

2) Vaalitoimitus alkaa klo 9 ap. Kts. kvl. 15 §.

Kunnallisvaalit toimitetaan yhtenä päivänä, joulukuun neljäntenä, ellei valtuusto päätä, että ne on toimitettava kahtena päivänä (g ja 20). Päätös siitä on tehtävä niin hyvissä ajoin, että keskuslautakunta voi sen ottaa huomioon valmistavia toimenpiteitä varten 1/10 pidettävässä kokouksessaan. Tällaista päätöstä tehtäessä on syytä panna merkille mkl. 30 §:n ja kkl. 24 §:n säännökset päätöksen julistamisesta kiireellisenä täytäntöönpantavaksi, jolloin päätöksen täytäntöönpanoa ei estä se, ettei päätös ole saanut lainvoimaa. Päätöksen kiireelliseksi julistaminen vaatii vähintään läsnä olevien 3/4 kannatuksen.

Kvl. 13 §:n mukaan ei vaalia tarvitse toimittaa, jos vaalia varten on hyväksytty ainoastaan yksi ehdokaslista. Menettelystä tällaisessa tapauksessa kts. kvl. 28 §.

9.

Korkein hallinto-oikeus perusteli erästä kunnallisvaalien kumoamiseen johtanutta päätöstään m.m. sillä, että vaalit oli toimitettu ilman kunnanvaltuuston määräystä kahtena päivänä ja siis vastoin kvl. 1 §:n säännöstä.

Kunnallisvaalien toimittamisesta on ilmoitettava kuten kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta kunnassa on voimassa. Kts. mkl. 32 §. Ilmoitus siis käsittää tiedon, milloin vaali tapahtuu, missä on minkin äänestysalueen vaalipaikka ja mitkä alueet kuuluvat kuhunkin äänestysalueeseen.

2 §.

Kunta on yhtenä vaalipiirinä 1), ja jakakoon valtuusto sen äänestysalueisiin 2) samojen perusteiden mukaan kuin valtiopälville toimitettavaa edustajain vaalia varten 3). Tätä jakoa noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin valitettu, kunnes valituksen johdosta annettu päätös on saanut lain voiman.

1) Säännös siitä, että kunta on yhtenä vaalipiirinä, merkitsee sitä, että kunta muodostaa vaaleissa kokonaisuuden, jonka edustuselin on vaaleilla asetettavana ja jossa annetut äänet lasketaan yhteen, ja näiden äänien perusteella sitten toimitetaan vaalin tuloksen määrääminen. Toisin on asianlaita valtiollisissa vaaleissa, joissa kyllä valitaan edustuselin koko maata varten, mutta koko maassa annettuja ääniä ei kuitenkaan lasketa yhteen vaalin tulosta määrättäessä, sillä maa ei ole yhtenä vaalipiirinä, vaan on jaettuna useampiin vaalipiireihin. Niistä jokainen saa asettaa vissin määrän edustajia ja niitä valittaessa otetaan vaalin tulosta määrättäessä vain vaalipiiriin kuuluvat äänet huomioon.

2) Siellä missä vaalipiirin, s.o. kunnan, alue on niin laaja tai asukasluku muuten niin suuri, että vaalitoimitusta koko vaalipiirissä ei voida suorittaa yhdessä vaalipaikassa, vaalipiiri on jaettava äänestysalueisiin. Kussakin äänestysalueessa on vaalipaikka, jossa äänestysalueen vaalioikeutetut saavat äänestää. Kun kunnallisvaaleissa ei otteella äänestämistä sallita, on jokaisen vaalioikeutetun äänestettävä sen äänestysalueen vaalipaikassa, jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty.

Äänestysalueisiin jaosta päättää ja jaon vahvistaa kunnanvaltuusto kunnallisvaaleja varten. Valtiollisia vaaleja varten taas äänestysalueet vahvistaa kunnallislautakunta. Äänestysalueet valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa siis voivat olla erilaiset, mutta epäselvyyksien välttämiseksi äänestysalueet on saatava samoiksi molemmissa vaaleissa.

Kun valtioneuvosto vaalilain 38 § 4 mom. mukaan on velvollinen toimittamaan vaaliuurnan jokaiseen äänestysalueeseen, on erikoisen tärkeää, että kunnallislautakunta tekee päätöksen äänestysalueiden lisäämisestä, milloin se tulee kysymykseen. Silloin ei kunnallisvaaleja varten tarvitsisi erikseen hankkia vaaliuurnaa kunnan kustannuksella.

Äänestysalueisiin jakaminen on toimitettava - viimeistään vaalivuonna valtuuston kesäkuun kokouksessa, että henkikirjoittajalla olisi tieto äänestysalueista, kun hän elokuun alkuun mennessä antaa henkikirjan otteet vaaliluetteloiden pohjaksi. (Kvl. 4 § 3 mom). Äänestysalueiden jaosta on ilmoitettava henkikirjoittajalle.

3) Äänestysalueisiin jakaminen kunnallisvaaleja varten on toimitettava niiden perusteiden mukaan, jotka 2016 1906 annetun vaalilain 3 § säätää olemaan voimassa valtiollisia vaaleja varten. Näiden mukaan on maalaiskunta jaettava äänestysalueisiin, milloin kunnan asukasluku on suurempi kuin 1500, tai muulloinkin, milloin kunnallislautakunta (kunnallisvaaleissa valtuusto) katsoo sen tarpeelliseksi. Kunkin äänestysalueen asukasluku, elleivät paikallisolot ole esteenä, saa olla korkeintaan 1500. Alue on niin muodostettava, että se on yhtäjaksoinen, kulkuyhteysolojen mukaan rajoitettu osa kuntaa. Kaupungeissa, jonka asukasluku on yli 3000, on maistraatin (kunnallisvaaleissa valtuuston) jaettava kaupunki riittävän useaan äänestysalueeseen. Ne saavat käsittää kukin yli 3000:kin asukasta.

Kuten näistä säännöksistä huomataan, valtuustolla on täysin vapaat kädet jakaa kunta äänestysalueisiin paikallisten olosuhteiden vaatimusten mukaisesti. Ainoana rajoituksena on pidettävä sitä, että äänestysalueita ei saa muodostaa niin pieniksi, että vaalisalaisuuden säilyminen vain muutamien äänestäessä voisi joutua vaaranalaiseksi.

Kussakin äänestysalueessa on vain yksi vaalipaikka. Kts. siitä kvl. 15 § muist. 1.

3 §.

(Laki 21/2 1925).

Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto sinä vuonna, jona valtuutettujen vaali on toimitettava 1), kesäkuussa 2) kunnan vaalikelpoisista 3) henkilöistä keskuslautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä, joista valtuusto määrää yhden varapuheenjohtajaksi, ynnä neljä varajäsentä 4), sekä, jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunnan 5), johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, joista valtuusto määrää toisen varapuheenjohtajaksi, ynnä kolme varajäsentä; ja kestää heidän toimikautensa kunnes uudet lautakunnat on valittu.

Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheenjohtaja, jäsen tai varajäsen kuolee tahi poismuuton tai muun laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa päättymistä, on täydennysvaali toimitettava 6).

1) Kltk:n jäsenten vaali tapahtuu säännöllisesti joka kolmas vuosi. On huomattava, että milloin toimitetut kunnallisvaalit on kumottu ja uudet vaalit määrätty toimitettavaksi, uusia kltkuntia ja vltkuntia ei valita, vaan uudetkin vaalit toimittavat samat kltk:t ja vltk:t, jotka olivat toimessa kumotuksi tulleen vaalin aikana. Kts. siitä kvl. 45 §:n selityksiä.

Uudessa kunnassa valitsee kltkunnat ja vltkunnat järjestelytoimikunta, maistraatti tai kaupunginhallitus, kuten jaoituslain 24 §:ssä säädetään. Näin valitut lautakunnat ovat toimessa niin kauan, kunnes valtuusto on seuraavia varsinaisia vaaleja varten valinnut uudet lautakunnat.

2) Kesäkuun kokousta ei maalaiskuntien valtuustojen tarvitse välttämättä pitää muulloin kuin niinä vuosina, jolloin varsinainen valtuutettujen vaali on toimitettava. Kts. siitä mkl. 20 §.

3) Kun kesäkuussa ei vielä ole laadittu vaaliluetteloja, kltk:ien ja vltk:ien jäsenien vaalikelpoisuus on tutkittava aineellisen vaalioikeuden perusteella, kuten edellä siv. 30 on osoitettu. Tässä lainkohdassa tarkoitetaan vaalikelpoisuudella kiistämättömästi aineelliseen vaalioikeuteen liittyvää vaalikelpoisuutta, seikka, joka on merkitsevänä tukena edelläesitetylle kannalle vaalikelpoisuuden määräämisestä.

4) Kltk:n jäseniä valtuustossa valittaessa on otettava huomioon, että ensiksi valitaan enemmistövaalilla kltk:n puheenjohtaja. Sitten valitaan neljä varsinaista jäsentä, ja vaalissa on noudatettava suhteellista vaalitapaa, mikäli vähintään neljännes vaaliin osaaottavia sitä vaatii (mkl. 27 § ja kkl. 23 §). Sen jälkeen määrätään enemmistövaalilla yksi varsinaisista jäsenistä varapuheenjohtajaksi. Ja vihdoin valitaan neljä varajäsentä suhteellista vaalitapaa noudattaen, mikäli vähintään neljännes vaaliin osaaottavia sitä vaatii.

5) Jos kunta on yhtenä vaalipiirinä, kltk. samalla toimii vaalilautakuntana niin että erillistä vltk:aa ei siinä tapauksessa valita.

Jos taas kunta on jaettu äänestysalueisiin, on jokaista äänestysaluetta varten valittava vltk. Sen vaalissa meneteltäköön vastaavasti kuin edellä on esitetty kltk:n vaalin suorittamisesta. Eritoten maalla on vltk:n jäsenet valittava siitä äänestysalueesta, jossa he tulevat toimimaan vltk:ssa, koska heille tulee varata myös tilaisuus äänestämiseen. Vrt. kvl. 15 § 2 mom.

Joskus on herännyt epätietoisuutta, voivatko vltk:ien jäsenet olla samalla kltk:n jäseniä. Mitään estettä tällaiseen ei lain mukaan ole olemassa.

6) Kltk:n varajäsenet ja vltk:n varajäsenet ottavat osaa lautakuntien työhön, mikäli jollakulla varsinaisella jäsenellä on tilapäinen este, tai milloin uutta varsinaista jäsentä ei ole ehditty valita. Sen sijaan varajäsenellä ei saa pysyvästi täyttää varsinaisen jäsenen jättämää paikkaa, vaan täydennysvaali on toimitettava, milloin jäsen on kuollut, muuttanut pois tai laillisesti eronnut. Täydennysvaalin suorittamisesta tekee lautakunnan puheenjohtaja ilmoituksen kunnanvaltuustolle. Kunnes täydennysvaali on suoritettu, varajäsenen tulee hoitaa eronneen varsinaisen jäsenen tehtävät.

Vaalilaskentaan ottavat tavallisesti osaa työn jouduttamiseksi myöskin kltk:n varajäsenet. Samaten vltk:n varajäsenet ovat vaalitoimituksessa mukana.

Kltk ja vltk ovat päätösvaltaisia kaikkien varsinaisten jäsenten saapuvilla ollessa. Jos joku varsinaisista jäsenistä on estynyt kokoukseen saapumasta, tulee varajäsenen olla saapuvilla. Kltk on siis päätöksenvoipa 5 jäsenen saapuvilla ollessa, puheenjohtaja niihin luettuna, vltk taas 3 jäsenen saapuvilla ollessa, puheenjohtaja niihin luettuna. Mielipiteiden ollessa eroavaiset enemmistön mielipide tulee päätökseksi.

Lopuksi on huomautettava, että vltk:n puheenjohtajalla ja ainakin yhdellä jäsenellä tulee olla lakkasinetti kvl. 23, 24 ja 26 §:issä mainittua tarvetta varten.

2 LUKU.

Vaaliluettelo 1).

1) Vaaliluettelon laatimisen yhteydessä esilletuleva kysymys vaalioikeuden aineellisista edellytyksistä on esitetty edellä siv. 5-22 julkaistussa yhteenvedossa, johon viittaamme.

4 §.

(Laki 21/2 1925).

Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle 1) tehköön alueen vaalilautakunta 2) elokuun kuluessa. Vaaliluetteloon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan 3) kaikki ne äänestysalueella asuvat 4) kunnan jäsenet, jotka ennen kuluvan vuoden alkua ovat täyttäneet kaksikymmentäyksi vuotta. Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle 5). Vaalilautakunta allekirjoittakoon vaaliluettelon 6).

Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle, ja olkoon muutoin maistraatin suhteen voimassa, mitä 5, 6 ja 7 §:ssä vaalilautakunnasta säädetään.

Asianomaisen henkikirjoittajan on sinä vuonna, jona valtuutettujen vaali on toimitettava, ennen elokuun alkua vaalilautakunnalle lähetettävä säädettyä maksua vastaan luettelo kaikista kuluvan vuoden henkikirjan mukaan äänestysalueella asuvista henkilöistä, jotka ovat täyttäneet kaksikymmentäyksi vuotta. Luettelo kirjoitetaan kaavakkeille, jotka valtioneuvosto vahvistaa 7).

Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä henkikirjoittaja, kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset antamaan vaalilautakunnille tarpeelliset tiedot 8).

1) Vaalien toimittaminen vaatii, että todetaan vaaliin osaaottavien oikeus äänestää. Sen estämiseksi, että vaaliin saisi ottaa osaa sellaisetkin henkilöt, jotka eivät ole vaalioikeutettuja, on kussakin äänestysalueessa laadittava luettelo äänestysalueen vaalioikeutetuista. Vain luetteloon merkityt saavat ottaa vaaleihin osaa.

2) Vaaliluettelon laatii vaalilautakunta päätöksenvoivassa kokoonpanossa kutakin äänestysaluetta varten (44). Keskuslautakunnalla ei ole mitään tehtävää vaaliluettelojen laatimisessa.

3) Vaaliluettelo laaditaan niiden luetteloiden mukaan, jotka henkikirjoittaja on henkikirjain mukaan valmistanut, kuten tämän §:n 3 mom. on lähemmin säädetty. Vain hengillekirjoitettu henkilö voidaan ottaa vaaliluetteloon. Vaikka siis voitaisiinkin osoittaa, että henkilö on r virheellisesti jätetty pois henkikirjasta ja että hänet olisi pitänyt äänestysalueen piirissä hengillekirjoittaa, ei vaalilautakunnalla ole oikeutta ottaa häntä vaaliluetteloon. (I). Näin on asianlaita kunnallisissa vaaleissa. Valtiollisissa vaaleissa taas vaaliluetteloon on otettava henkikirjasta pois jäänyt vaalioikeutettu henkilö, jos hän voi osoittaa, että hänet olisi pitänyt äänestysalueen piirissä hengillekirjoittaa^1).

Sen sijaan on vaalilautakunnalla oikeus täydentää henkikirjoittajan antamaa luetteloa, mikäli siitä on jäänyt pois joku hengillekirjoitettu henkilö. Esim. sellaisessa tapauksessa, jolloin henkikirjoittajan lautakunnalle antamasta luettelosta oli epähuomiossa jäänyt kokonainen kyläkunta pois, saatiin se asianmukaisesti täydentää.

4) Määräys, että vaaliluetteloon voidaan ottaa vain äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, ei ole yhdenmukainen vaalioikeudesta annettujen säännösten kanssa.

1) Kts. m.m. Kho 1919 I 53, II 192, 1920 II 1255, 1924 I 19, 1925 II 1362.

Äänestysalueella asuminen vaaliluettelon laatimisen aikana ei ole edellytys vaaliluetteloon ottamiselle. 4

5) Vaaliluettelo laaditaan erikoiselle valtioneuvoston vahvistamalle kaavakkeelle. Kts. siitä muist. 7.

Vaaliluettelo laaditaan niiden olosuhteiden mukaan, jotka laatimisen hetkenä ovat voimassa. Kts. siitä tarkemmin selontekoa siv. 6-22.

6) Sittenkun vaalilautakunta on valmistanut vaaliluettelon, se on allekirjoitettava. Tämä ei kuitenkaan vielä merkitse, että vaaliluettelo olisi lainvoimainen. Sitä varten vaaditaan uusi allekirjoittaminen ja todistus lainvoimaisuudesta, kuten kvl. 7 §:ssä on säädetty. Mutta sen jälkeen kun vaalilautakunta on allekirjoittanut vaaliluettelon, se ei sitä viran puolesta ilman sille tehtyä vaatimusta voi korjata, vaikka huomaisikin virheellisyyksiä.

7) Joulukuun 13. päivänä 1917 Suomen senaatti on vahvistanut kaavakkeet niitä henkilöluetteloja varten, jotka asianomaisen henkikirjoittajan tulee kvl. 4 §:n mukaan kunnallisille vaalilautakunnille toimittaa, ynnä näiden luettelojen aakkosellisia rekisterejä varten. Samassa päätöksessä säädetään, että aakkosellisia rekistereitä ei kunta ole velvollinen lunastamaan, jos asiasta hyvissä ajoin henkikirjoittajalle ilmoitetaan.

Kaavake on seuraavanlainen:

(Nimisivu)

Luettelo niistä henkilöistä, jotka 19.... vuoden henkikirjan mukaan

asuvat ................................................ äänestysalueella, johon kuuluu

................................................. ja jotka 19..... vuoden alkaessa ovat

täyttäneet kaksikymmentäyksi vuotta.

(Sisäsivu)

---------------------------------------

---------------------------------------

(Nimisivu)

Aakkosellinen rekisteri

niiden henkilöiden luetteloon, jotka 19..... vuoden henkikirjain

mukaan asuvat .............................................. äänestysalueella, johon

kuuluu ................................................ ja jotka 19..... vuoden alkaessa ovat

täyttäneet kaksikymmentäyksi vuotta.

(Sisäsivu)

---------------------------------------

---------------------------------------

Vaaliluettelo laaditaan siihen henkilöluetteloon, jossa äänestysalueella asuvat 21-vuotiaat henkilöt on merkitty kylittäin ja taloittain, kaupungissa kortteleittain ja taloittain. Sitä vastoin aakkosellinen rekisteri, jota ei tarvita muuta kuin suurehkoissa äänestysalueissa, erikoisesti kaupungeissa, on ainoastaan- valitsijan nimen löytämisen helpottamiseksi ja äänestystoimituksen jouduttamiseksi tehty apuluettelo, jolla ei ole merkitystä henkilön vaalioikeuteen. Jos jonkun henkilön nimi on aakkosellisesta luettelosta poissa, on kaikissakin tapauksissa, jolloin tällainen henkilö haluaa äänestää, tarkastettava varsinaisesta vaaliluettelosta, onko hänen nimensä siellä, jotta virheellisyydet vältetään.

Kun vaalilautakunta tai maistraatti laatii vaaliluettelon, on sellaisen henkilön nimen kohdalle, joka on vaalioikeutta vailla, sitä varten varattuun sarekkeeseen tehtävä merkintä siitä, minkä vuoksi henkilö on vaalioikeutta vailla. Täsmällisintä on merkitä asianomainen lainkohta, esim. 9 § 2 m. 2 k. Nimen ylipyyhkiminen ei ole tarpeen, eikä laki sitä edellytäkään.

Elokuun 8 päivänä 1930 annetussa asetuksessa niiden henkilöluettelojen maksusta, jotka henkikirjoittajan tulee kunnallisten vaaliluettelojen tekemistä varten toimittaa, säädetään, että henkikirjoittaja on oikeutettu saamaan 14 penniä kultakin luetteloihin merkityltä henkilönimeltä ja 16 penniä kultakin aakkosellisessa rekisterissä olevalta nimeltä. Vrt. muist. 5.

8) Kts. Oikeuskanslerin kert. 1929, s. 57, josta käy selville, että on määrätty nostettavaksi syyte maistraatin jäseniä vastaan, koska olivat laiminlyöneet kaupunginvoudilta saatavien tietojen perusteella tehdä kunnallisverojen maksamattomuuden vuoksi asianmukaiset merkinnät vaaliluetteloon.

5 § 1).

Vaaliluettelon pitää syyskuun 1 päivästä alkaen saman kuun 15 päivän loppuun asti olla, asianmukaisen valvonnan alaisena, tarkastettavaksi esille pantuna sopivassa paikassa äänestysalueella 2), mistä on tieto annettava sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa 3).

1) Tässä pykälässä vltk:lle osoitetut tehtävät suorittaa kaupungissa maistraatti. Kts. kvl. 4 § 2 mom.

2) Sittenkun vltk tai maistraatti on valmistanut vaaliluettelon, se on asetettava 1/9-15/9 päivien väliseksi ajaksi tarkastettavaksi. On pidettävä mielessä, että vaaliluettelon tulee juuri laissa mainittuna aikana olla tarkastettavana, muussa tapauksessa voi seurauksena olla, että näiden väärällä ajalla esilläolleiden luetteloiden perusteella toimitetut vaalit valituksen johdosta kumotaan (30).

Määräys, että vaaliluettelon tulee olla syyskuun 1. päivästä alkaen saman kuun 15. päivän "loppuun asti" tarkastettavaksi asetettuna, ei luonnollisesti merkitse sitä, että sen pitäisi olla mihin vuorokauden aikaan tahansa nähtävänä. Riittänee, kun se on vähintään 6 tunnin ajan, siis tavallisen virastoajan pituuden, päivällä nähtävänä, joko yhteen tai useampaan otteeseen. Kun tarkastettavaksi asettamisen tarkoituksena on, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus vaaliluetteloon tutustua, on katsottava oikeaksi sitä, että vaaliluettelo on nähtävänä myös sellaisena aikana, jolloin toimessa olevat, esim. kaupungeissa, pääsevät sitä tarkastamaan. Sunnuntai- ja juhlapäivinä ei vaaliluetteloa tarvitse pitää esillä. Jos syyskuun 15 päivä sattuu sunnuntaiksi, siirtyy esilläolon viimeinen päivä seuraavaksi arkipäiväksi.

Vaaliluettelon tulee olla tarkastettavaksi esille pantuna, s.o. julkisesti tarkastettavana. Se merkitsee sitä, että jokaisella henkilöllä on oleva oikeus tarkastaa, onko hän itse ja ketkä muut vaaliluetteloon otettu, tehdä muistiinpanoja, ottaa jäljennöksiä j.n.e. Sellaistakin menettelyä on joskus käytetty, että se henkilö, jonka valvonnan alaisena vaaliluettelo on ollut tarkastettavana, on säilyttänyt luetteloa laatikossa ja antanut sen sitten jokaisen sitä haluavan tarkastettavaksi, mutta oikeinta on menetellä siten, että vaaliluettelo on pöydälle asetettuna tai seinälle kiinnitettynä ilman erikoista pyyntöä jokaisen nähtävänä. Jotta estettäisiin vaaliluettelon hävittäminen tai turmeleminen, se on koko esilläoloajan oleva valvojaksi määrätyn henkilön silmälläpidon alaisena. (Oikeuskansl. kert. 1929, s. 57).

Vaaliluettelon esilläolopaikan tulee sijaita äänestysalueen piirin sisäpuolella, jotta vaaliluettelon tarkastaminen ei tuottaisi kohtuuttomia vaikeuksia äänestysalueen vaalioikeutetuille. Kuitenkin tästä poiketen joissakin kaupungeissa vaaliluettelon tarkastamispaikat sijoitetaan äänestysalueiden ulkopuolelle, jolloin tätä toimenpidettä perustellaan sillä, että lyhyet matkat kaupungin sisällä eivät vaikeuta tarkastamista, vaikkapa se olisi suoritettava äänestysalueen ulkopuolellakin.

3) Vaaliluettelon esilläolosta on ilmoitettava sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa. Siinä suhteessa on siis noudatettava kunnanvaltuuston vuoden ensimmäisessä kokouksessa tekemää päätöstä. Kts. mkl. 32 §. Ilmoituksessa on mainittava myös se aika päivästä, jolloin vaaliluettelo on nähtävänä. Ilmoittamatta jättäminen tai virheellinen ilmoittaminen voi johtaa vaalien kumoamiseen (10).

Längelmäen kunnassa toimitettuja kunnallisvaaleja oli vaadittu kumottavaksi, koska oli menetelty virheellisesti siinä, että lietoa siitä paikasta, missä vaaliluettelot olivat olleet kuntalaisten tarkastettavana, ei oltu kuulutettu siten kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta Längelmäen kunnassa oli voimassa. Maaherra kumosi vaalin, koska kuulutusta siitä, missä nyt kysymyksessäolevien kunnallisvaalien toimittamista varten laaditut vaaliluettelot olivat tarkastettaviksi esillepantuina, ei oltu vaalilautakuntien puheenjohtajien ilmoitusten mukaan julkaistu sillä tavalla kuin valtuusto oli kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta päättänyt. Kho: ei muutosta.                Kho 1925 19

6 § 1).

Jos joku äänioikeutettu kunnan jäsen on jätetty pois vaaliluettelosta ja tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 2 päivänä lokakuuta tai antakoon oikaisuvaatimuksensa kirjallisesti sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluetteloon otettu, ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaatimus tehtävä kirjallisesti viimeistään syyskuun 20 päivänä vaalilautakunnan puheenjohtajalle.

Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjohtaja viimeistään syyskuun 24 päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osoitetussa paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään syyskuun kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä.

Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vastaanottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta toimitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä paitsi tiedoksipantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston kokoushuoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen 2).

Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa lokakuun 2 päivänä 3).

Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hakekoon ennen lokakuun 15 päivää siihen muutosta läänin maaherralta, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa päätöksestään tieto vaalilautakunnalle, ja toimittakoon lautakunta päätöksestä tiedonannon tiedoksipanolla kuten 3 momentissa on säädetty 4).

Maaherran päätökseen saa hakea muutosta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa maaherran päätöksen antopäivästä sitä päivää kumminkaan lukuunottamatta; ja noudatettakoon siinä, mitä sellaisen muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty, kuitenkin niin että valituksen myös saa valitusajan kuluessa jättää läänin maaherranvirastoon sieltä perille toimitettavaksi 5).

Korkein hallinto-oikeus toimituttaa maaherran kautta vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen.

1) Tässä pykälässä vaalilautakunnalle osoitetut tehtävät suorittaa kaupungissa maistraatti. Kts. kvl. 4 §2 mom.

2) Vaaliluettelon oikaisuvaatimus voi olla

1. joko sellainen, että vaaliluettelosta oikeudettomasti poisjätetty taikka siinä oikeudettomasti vaalioikeutta vailla olevaksi merkitty vaatii, että hänet on otettava vaaliluetteloon vaalioikeutettuna,

2. taikka sellainen, että joku kunnan äänioikeutettu jäsen vaatii oikeudettomasti vaaliluetteloon vaalioikeutettuna otetun henkilön poistamista.

Sen sijaan henkilö ei voi omassa nimessään vaatia, että joku vaaliluettelosta poisjätetty tai vaalioikeutta vailla olevaksi merkitty olisi siihen otettava vaalioikeutettuna.

Edellisessä tapauksessa, kun vaaliluetteloon halutaan saada vaalioikeutettuna otettavaksi henkilö, joka ei siinä ole ollut, on vaatimuksen esittämiseen oikeutettu ainoastaan se henkilö itse, jonka vaalioikeudesta on kysymys, joko henkilökohtaisesti tai laillisesti valtuutetun asiamiehen välityksellä. Mies ei saa vaimonsa puolesta ilman valtakirjaa tällaista vaatimusta esittää (11). Vaatimus on jokaisen tehtävä erikseen omalta kohdaltaan, eikä useampien henkilöiden yhteisesti samassa kirjoituksessa tehtyä vaatimusta vaaliluettelon oikaisemisesta oteta tutkittavaksi (12). Sen sijaan on katsottu voitavan hyväksyä se, että aviopuolisot yhdessä vaativat vaaliluettelon oikaisemista (13).

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko suullisesti^1) tai kirjallisesti. Suullisesti voidaan vaatimus tehdä vltk:n lokakuun 2. päivänä pidettävässä kokouksessa, ei muulloin, kirjallisesti se voidaan tehdä sitä ennenkin, antamalla tai postitse lähettämällä oikaisuvaatimuskirjoitus vltk:n puheenjohtajalle ennen mainittua kokousta.

Kho on katsonut, että mies ei saa ilman valtuutusta vaatia vaimonsa puolesta vaaliluettelon oikaisemista, kun vaimo on jätetty pois vaaliluettelosta, ja jättänyt tällaisen valituksen tutkittavaksi ottamatta.                  Kho 1924 I 23.

Kun kaksi henkilöä yhteisesti antamassaan kirjoituksessa vaati vaaliluettelon oikaisua, Kho katsoi, ettei valituksia voitu ottaa

Aviopuolisoiden katsottiin voivan yhteisellä valituskirjalla hakea vaaliluettelon oikaisemista heidän kohdaltaan.

Kho 1929 131.

--------

1) Valtiollisten vaalien vaaliluettelon oikaisemisvaatimusta ei voi esittää suullisesti. Vaalilaki 9 §:n 2 mom ja Kho 1924 137.

--------

Oikeudettomasti vaaliluetteloon vaalioikeutettuna otetun poistamista voi vaatia jokainen, jonka etua tuollainen merkintä loukkaa, siis jokainen kunnassa vaalioikeutettu. Tällaista oikaisuvaatimusta ei saa esittää suullisesti, vaan se on viimeistään syyskuun 20. päivänä kirjallisesti annettava vltk:n puheenjohtajalle. Vaadittaessa vaalia varten laaditusta vaaliluettelosta siihen merkittyjen, vaalioikeutta vailla olevien henkilöiden nimiä poistettavaksi, on oikaisuvaatimuksessa mainittava nimeltä, keitä henkilöitä tarkoitetaan, ja oikaisuvaatimus on tehtävä kuhunkin henkilöön nähden erikseen, muutoin ei vaatimusta oteta tutkittavaksi. (Kho 1922 II 794; 1924 I 34) (14).

Helsingin maalaiskunnan köyhäinhoitolautakunta oli valtiollisten vaalien vaaliluettelon ollessa tarkastettavana lähettänyt Staffansbyn vaalilautakunnalle kirjelmän, jossa oli vaatinut 52 vaaliluetteloon otetun henkilön poistamista vaaliluettelosta, koska he olivat saaneet kunnalta pysyvää köyhäinhoitoa. Vaalilautakunta poisti vaaliluettelosta tämän vaatimuksen nojalla 28 henkilöä. Kho katsoi, että köyhäinhoitolautakunnan kirjelmä ei sisältänyt sellaista vaaliluettelon oikaisuvaatimusta, josta säädetään 1906 annetun vaalilain 2 ja 16 §:ssä.                                                Kho 1919 II 928

Kun vltk:n puheenjohtaja on saanut kirjallisen vaatimuksen jonkun henkilön poistamisesta vaaliluettelosta, hänen tulee viimeistään syyskuun 24. päivänä antaa siitä tieto sille henkilölle, jonka nimeä vaaditaan poistettavaksi. On huomattava, että oikaisuvaatimuskirjelmää ei lähetetä asianomaisen henkilön nähtäväksi, vaan ainoastaan tieto oikaisuvaatimuksesta ja siitä, missä se on nähtävänä sekä osoitus, miten siihen voidaan antaa selitys. Tämä on tarpeen sen takia, että estettäisiin oikaisuvaatimuksen häviäminen. Yllämainitut tiedot on lähetettävä asianomaiselle henkilölle postitse taikka muulla puheenjohtajan^1) tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla, jota voidaan pitää luotettavana. Lisäksi tiedonanto on pantava julki maalla kunnanvaltuuston istuntohuoneeseen, kaupungissa raatihuoneeseen.

3) Kaikki vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset käsitellään vltk:n lokakuun 2. päivänä pidettävässä kokouksessa, jossa siis voidaan suullisestikin esittää oikaisuvaatimuksia, jotka sisältävät muistutuksen esittäjän joko itsensä tekemän tai valtuutuksen nojalla jonkun toisen henkilön puolesta tehdyn vaatimuksen vaaliluetteloon vaalioikeutettuna ottamisesta. Vltk ~ käsittelee vaatimukset ja joko ne hylkää tai hyväksyy. Vaaditun selityksen antamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. Jos vaatimukseen liittyviä muotomääräyksiä ei ole noudatettu, vltk ei käsittele asian asiallista puolta, vaan jättää vaatimuksen tutkittavaksi ottamatta, kuten edellä on selostettu.

On välttämätöntä, että oikaisuvaatimusten käsittely ilmenee vltk:n pöytäkirjasta, jonka pitäjäksi vltk:n on valittava joku jäsenistään. Pöytäkirjasta on pyydettäessä annettava vltk:n puheenjohtajan tai puheenjohtajan ja sihteerin virallisesti oikeaksi todistama ote.

4) Vltk:n päätökseen voidaan muutosta hakea läänin maaherralta ennen lokakuun 15. päivää.

Valitusoikeus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan se on ainoastaan

--------

1) Lain 3 mom. on mainittu, että vltk:lla on valta toimittaa tieto muuten kuin postitse. Kun puheenjohtaja suorittaa nämä toimet ilman lautakunnan apua, on puheenjohtajalla tällainen oikeus.

--------

a) sillä, jonka oikaisuvaatimuksen vltk on jättänyt tutkittavaksi ottamatta tai hyljännyt, b) sillä, jonka nimen vltk tehdyn oikaisuvaatimuksen perusteella on vaaliluettelosta poistanut ja c) jokaisella kunnassa vaalioikeutetulla henkilöllä siitä, että vltk on määrännyt vaaliluetteloon otettavaksi henkilön, joka ei siinä ole alkuaan ollut.

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Sen oheen on ehdottomasti liitettävä virallisesti oikeaksi todistettu ote vltk:n pöytäkirjasta Valituskirjelmä siihen liittyvine pöytäkirjanotteineen ja mahdollisesti liitettävine todistuksineen on joko valittajan itsensä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava lääninhallitukseen tai lähetettävä sinne postitse. Milloin valittaja itse ei ole valituskirjelmää allekirjoittanut, valituksen mukaan siinäkin tapauksessa, että se lähetetään postitse, on liitettävä asianajovaltakirja.

Maaherra antaa päätöksestään tiedon vltk:lle, jonka tehtävänä sitten on viipymättä toimittaa maaherran päätöksestä tiedoksianto maalla valtuuston kokoushuoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen

5) Maaherran päätöksestä saadaan valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Valitusoikeus on a) sillä, jonka valituksen maaherra on hyljännyt taikka jättänyt tutkittavakseen ottamatta, b) sillä, jonka nimen maaherra on määrännyt vaaliluettelosta poistettavaksi vaalioikeutettuna ja c) jokaisella kunnassa vaalioikeutetulla henkilöllä siitä, että maaherra on määrännyt vaaliluetteloon otettavaksi henkilön, joka ei siinä ole alkuaan ollut.

Valitusaika on 30 päivää maaherran päätöksen antopäivästä lukien, sitä päivää kuitenkaan lukuunottamatta. Valituskirja, jonka mukaan tulee liittää maaherran valituksenalainen päätös taikka sen virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös, on joko valittajan itsensä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava määräajan kuluessa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (valituskirjain postitse lähettäminen Korkeimpaan hallintooikeuteen ei ole sallittua) taikka joko jättää tai postitse lähettää asianomaiseen maaherranvirastoon sieltä perille toimitettavaksi.

Sitä vastoin vltk:lla ei ole valitusoikeutta, jos maaherra on kumonnut sen päätöksen, eikä sellaisella henkilöllä, jota maaherran päätös ei koske, milloin maaherra on määrännyt jonkun henkilön vaaliluettelosta poistettavaksi (15) (16).

15.

N. N. vaati vaalilautakunnalta, että A. L:n nimi oli vaaliluettelosta poistettava. Vaalilautakunta hylkäsi vaatimuksen. N.N. valitti siitä maaherralle, joka määräsi A. L:n nimen poistettavaksi. S. P., joka oli vaalilautakunnan puheenjohtaja, valitti maaherran päätöksestä. Kho katsoi, ettei S. P:llä ollut oikeutta valittaa, eikä ottanut valitusta tutkittavaksi.

Kho 1922 I 94

16.

Että vaalilautakunnalla ei ole puhevaltaa vaaliluettelon oikaisemista koskevassa asiassa, sen osoittaa Kho 1927 II 974.

Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole säädetyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle tehty, merkitköön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on lainvoimainen 1).

Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan, sittenkuin sen vaatimuksen johdosta antama päätös on saanut lainvoiman taikka lopullinen päätös tehtyihin valituksiin on vaalilautakunnalle saapunut, merkitä vaaliluetteloon mainituista päätöksistä johtuvat oikaisut, minkä jälkeen luetteloon on kirjoitettava todistus, että sitä näin oikaistuna on vaalissa noudatettava. Älköön vaalin toimittamista kuitenkaan estäkö taikka sen kumoamista aiheuttako se seikka, ettei lopullista päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn vaatimukseen ole ennen vaalipäivää ehditty antaa tai vaalilautakunnan tietoon saattaa 2).

1) Olemme jo edellä 5 :n kohdalla maininneet, että sen jälkeen kun vltk. on vaaliluettelon laadittuaan sen allekirjoittanut ja asettanut tarkastettavaksi, se ei voi viran puolesta ilman säädetyllä tavalla tehtyjä valituksia ryhtyä sitä korjaamaan, vaikka suuriakin virheellisyyksiä havaittaisiin. On sattunut tapauksia, että henkikirjoittajan huolimattomuuden takia henkikirjoittajan antamasta luettelosta on puuttunut kokonaisen kylän 21 vuotiaat, eikä vltk ole tarkastaessaan luetteloa sitä huomannut, vaan asettanut sen näin puutteellisena tarkastettavaksi. Korjauksen saamiseksi oli kyseellisessä tapauksessa jokaisen poisjääneen vaalioikeutetun kunkin erikseen tehtävä vaatimus vaaliluetteloon ottamisesta. Vltk:n oma-alotteinen toiminta samaten kuin poisjääneiden yhteinen vaatimus olisivat olleet kiellettyjä.

2) Kun vaaliluetteloa vastaan on esitetty muistutus, on vltk:n odotettava, milloin sen johdosta annettu päätös on lainvoimainen, ennenkuin se tekee luetteloon lainvoimaisuusmerkinnän. Jos vaalilautakunnan oikaisuvaatimusten johdosta tekemistä päätöksistä ei ole pyydetty pöytäkirjanotteita lokakuun 15. päivään mennessä, se on merkki siitä, että lautakunnan päätöksestä ei ole valitettu, joten se on saanut lainvoiman, ja todistus voidaan jo silloin luetteloon merkitä. Jos taas maaherran päätöksestä on valitettu, lainvoimaisuusmerkintä on tehtävä vasta sitten, kun Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on lautakunnalle tullut. Ellei sitä lautakunnalle saavu, on juuri ennen vaaleja tehtävä lainvoimaisuusmerkintä, kun havaitaan, ettei enää voi saapua vaaliluetteloa muuttavia päätöksiä.

3 LUKU.

Valitsijayhdistykset ja vaaliliitot.

8 §.

(Laki 24/3 1933).

Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista 1) allekirjoittamallaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä vaalissa äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa mainittua henkilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeutettu keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan julkaisemista sekä sen ottamista siihen vaalilippuun, jota vaalissa on käytettävä. Asiakirjan allekirjoittajia tulee olla vähintään niin monta, kuin kunnan varsinaisessa vaalissa on valtuutettuja valittava. Sama henkilö älköön allekirjoittako useampaa kuin yhden sellaisen asiakirjan; jos näin on tapahtunut, tulee keskuslautakunnan kaikista asiakirjoista poistaa hänen allekirjoituksensa.

Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen jäsenelle olemaan sen asiamiehenä ja toiselle jäsenelle olemaan tämän varamiehenä sekä ehdokaslistan, jossa saa olla enintään kaksi kertaa niin monta nimeä, kuin vaalissa on valittava valtuutettuja, ja on ehdokkaiden nimi sekä ammatti tahi toimi selvästi mainittava 2).

VALITSIJAYHDISTYKSEN PERUSTAMINEN.

1) Valitsijayhdistyksen perustamisen voivat suorittaa vain vaalipiirin, s.o. kunnan vaalioikeutetut. Vaalioikeutetulla tässä tarkoitettaneen henkilöä, joka on vaalioikeutettuna merkitty tulevia kunnallisvaaleja varten laadittuun vaaliluetteloon. Kyseessä on siis muodollinen vaalioikeus. Se seikka, että henkilön vaalioikeutta vastaan on tehty muistutus, jota ei vielä lainvoimaisesti ole ratkaistu, ei vaikuta asiaan.

2) Valitsijayhdistyksen perustaminen tapahtuu kirjallisesti.

Perustamiskirja sisältää:

a) sopimuksen äänestää toimitettavissa vaaleissa yhtä tai useampaa henkilöä, jotka muodostavat valitsijayhdistyksen ehdokaslistan;

b) tämän ehdokaslistan, jossa ehdokkaiden nimet ja ammatti on selvästi mainittuna;

c) valtuutuksen yhdelle valitsijayhdistyksen jäsenelle, siis yhdelle perustamiskirjan allekirjoittajalle, olemaan yhdistyksen asiamiehenä, ja toiselle jäsenelle olemaan tämän varamiehenä;

d) päiväyksen ja

e) allekirjoituksena vähintään niin monen kunnassa vaalioikeutetun omakätinen nimikirjoitus kuin kunnassa on valtuutettuja valittava.

Kts. perustamiskirjan mallia n:o I ^1).

--------

1) Asiakirjamallit kirjan lopussa.

--------

Jokaisen valitsijayhdistyksen ehdokkaiden lukumäärä saa nousta korkeintaan niin suureksi, että se on enintään vaaleissa valittavien valtuutettujen kaksinkertainen lukumäärä. Näin on asianlaita silloinkin, kun useammat valitsijayhdistykset muodostavat vaaliliiton. Jokaisessa vaaliliittoon kuuluvassa ehdokaslistassa saa siis olla enintään kaksi kertaa niin monta nimeä kuin vaaleissa on valittava valtuutettuja. Tässäkin havaitaan eroavaisuutta valtiollisten ja kunnallisten vaalien välillä. Vaalilain 25 §:n 3 mom. mukaan saa valtiollisissa vaaleissa vaaliliiton ehdokasluku olla enintään yhtä suuri kuin vaalipiiri saa valita valtuutettuja. Kunnallisissa vaaleissa voidaan käyttää myös yhden miehen listoja, vaikka niiden käytettäväisyys monestakin syystä on huomattavasti pienempi kuin valtiollisissa vaaleissa.

Ehdokkaiden nimet ja ammatit on selvästi mainittava. Sen sijaan ehdokkaan kotipaikkaa ei tarvitse merkitä, ellei sen ilmoittaminen ole tarpeen väärinkäsitysten välttämiseksi siitä, ketä henkilöä on tarkoitettu Ehdokkaan täydellisen nimen ja ammatin täsmällinen ja selvä merkitseminen on erikoisen tärkeä sen takia, että jos ammatti on jätetty mainitsematta (17), tai jos ehdokkaan nimi ei ole oikea tai muuten antaa aihetta väärinkäsityksiin (18), menetellään vaalin tulosta laskettaessa kvl. 29 §:n mukaisesti siten, että tällaista ehdokasta ei oteta lopullista tulosta laskettaessa lainkaan huomioon. Milloin on siis syytä pelätä, että kunnassa on joku toinen samanniminen henkilö kuin ehdokkaaksi asetettu, on tarpeen merkitä myös hänen kotipaikkansa niin selvästi, että mitään väärinkäsitystä ei voi sattua.

17.

Vuonna 1925 Vanajan kunnassa toimitetuissa kunnallisvaaleissa oli erään valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa, August Saarinen-niminen henkilö, jonka ammattia tai tointa ei oltu merkitty. Vaalin tulosta laskettaessa ei häntä otettu huomioon, vaikkakaan listan hyväksi annettuja ääniä ei hyljätty.

Kho 1926 I 42. (Maalaiskunta 1926, s. 201).

18.

Hollolan kunnassa vuonna 1925 toimitetuissa kunnallisvaaleissa oli erään valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa maanviljelijä Vilho Mäkelä. Vaalin tulosta määrätessään keskuslautakunta jätti hänet huomioonottamatta, koska kunnan vaaliluetteloissa ei ollut sellaista nimeä. Päätöksestä valitettiin, sillä perusteella, että Vilho Mäkelä oli sama henkilö, jonka nimi kirkonkirjoissa oli Vilho Lehto, mutta että hänet tunnettiin yleisesti Vilho Mäkelänä, jolla nimellä hän m.m. maksoi veronsa ja oli tullut valituksi edellisellä kerralla valtuustoonkin. Maaherra katsoi, ettei ehdokasta oltu selvästi ilmoitettu ja hylkäsi valituksen. Kho: ei muutosta.

Kho. 1926 II 2452.

Ehdokaslistan laatimisessa on edelleen huomattava, että siihen ei saa merkitä mitään tunnuslausetta taikka yleispyrintöä, mikä on oikeutettua valtiollisissa vaaleissa. Jos tämä sallitaan, on seurauksena koko vaalien kumoaminen. (19). Kts: kvl. 13 §:n selityksiä.

19.

Kho katsoi, että Vihdin kunnassa 13 ja 14 päivänä tammikuuta 1919 toimitetuissa kunnallisvaaleissa oli menetelty virheellisesti siinä, että yhdelle vaalia varten käytetyn vaalilipun ehdokaslistalle, joka sitten ääniä laskettaessa oli otettu huomioon, oli merkitty otsikoksi "Sosialidemokratia", mikä oli ristiriidassa kvl. 13 §:n säännöksen kanssa, ettei vaalilipussa saanut olla muuta kuin yhteinen otsakirjoitus, josta kävi selville, mitä vaalia varten vaalilippu oli laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnumeroineen, jonka vuoksi Kho kumosi vaalin ja määräsi, että uusi vaali oli laillisessa järjestyksessä toimitettava. Kho 1919 II 2435

Ehdokaslistaa ei tarvitse, kuten asianlaita on valtiollisissa vaaleissa, jättää erikoisena kirjoituksena kltk:lle. Riittää, että se sisältyy perustamiskirjaan.

Ehdokaslistassa ei saa merkitä erikseen varsinaisiksi ja erikseen varajäseniksi valittavia (20), koska varajäsenet määrätään sillä tavoin kuin kvl. 38 §:ssä säädetään.

Kunnanvaltuutettujen vaali kumottiin, kun vaaleissa käytetty vaalilippu oli sikäli virheellinen, että siinä oli eräässä ehdokaslistassa mainittu erikseen valtuustoon valittaviksi aiottujen varajäsenten nimet ja eräässä toisessa ehdokaslistassa oli ehdokkaana Antti Torniainen-niminen henkilö asianomaisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi asettaman Antti Tarvaisen sijasta, ja kun vaalit oli ilman kunnanvaltuuston määräystä toimitettu kahtena päivänä.

Kho 1924 I 98.

Valitsijayhdistyksen edustajana, joka toimii yhdissen puolesta ja nimissä sen ehdokaslistan vaalilippuun ottamiseksi, on yhdistyksen asiamies, jonka tulee saada valtuutus tähän tehtävään yhdistyksen perustamiskirjassa. Asiamieheksi voidaan valtuuttaa vain yksi henkilö. Samaten hänen varamiehekseen voidaan valtuutus antaa vain yhdelle.

Asiamiehen tulee olla valitsijayhdistyksen jäsen, s.o. hänen nimensä tulee olla yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittajien joukossa (21). Samaten on asianlaita varamiehenkin suhteen.

21.

Asiamies ei ollut allekirjoittanut perustamiskirjaa. Keskuslautakunta hylkäsi sen takia valitsijayhdistyksen puolesta tehdyn pyynnön sen ehdokaslistan ottamisesta vaalilippuun, eikä myöntänyt asiamiehelle tilaisuutta lisätä nimeään oikaisuajan kuluessa perustamiskirjaan. Maaherra: koska valitsijayhdistyksen perustamiskirjoja ei ollut valitsijayhdistyksen valtuuttama asiamies allekirjoittanut ja ainoastaan lailliselle asiamiehelle oli annettava tieto siitä, että hakemusta ei oltu asianmukaisesti tehty tai valitsijayhdistystä laillisesti perustettu, valitus hylättiin. Kho: ei muutosta.      Kho 1924 I 99.

Perustamisasiakirja on päivättävä. Päiväys saa olla aikaisempikin kuin 1/10, jolloin kltk. pitää ensimmäisen kokouksensa, mutta ei myöhäisempi kuin se päivä, jolloin perustamiskirja jätetään kltk:lle. Täydennysvaalissa tai kumotun vaalin jälkeen toimitetussa uusintavaalissa ei valitsijayhdistystä voida perustaa ennen vaalikuulutusta.

Valitsijayhdistyksen perustamiskirjassa tulee olla vähintään niin monta allekirjoitusta kuin kunnassa on valtuutettuja valittava (kts. mkl. 6 ja kkl. 7 §). Valitsijayhdistyksen perustajain tulee kirjoittaa omakätisesti nimensä asiakirjaan. Sen sijaan ammatin tai toimen ja kotipaikan merkitseminen ei ole välttämätön. Asianmukaista on, että nimet kirjoitetaan musteella tai kosmoskynällä, mutta lyijykynälläkin kirjoitettu allekirjoitus lienee hyväksyttävä, jos se on selvä. Puumerkin piirtäminen on sallittua milloin kyseessä on kirjoitustaidoton tai muuten kirjoittamaan kykenemätön henkilö, mutta sellaisessa tapauksessa on merkittävä puumerkin kohdalle sen tekijän täydellinen nimi. Virheellisyys tässä suhteessa voi aiheuttaa valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hylkäämisen, mikäli allekirjoittajia on perustamisasiakirjassa niin vähän, että niitä virheellisesti tehtyjen tultua poistetuksi ei ole säädettyä määrää (22).

22.

Maarian kunnan kunnallisvaaleja varten oli annettu valitsijayhdistyksen perustamiskirja, johon yhdistyksen asiamies oli ilmoittanut kirjoittaneensa seitsemän henkilön nimet heidän pyynnöstään, mutta puumerkkiä ei yhdenkään kohdalle oltu merkitty. Keskuslautakunta oli hylännyt asiamiehen tekemän pyynnön valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta ja antanut perustamiskirjan takaisin asiamiehelle virheellisyyksien korjaamista varten. Asiamies oli palauttanut keskuslautakunnalle perustamiskirjan siten korjattuna, että nuo 7 valitsijayhdistyksen perustajaa, joiden nimet asiamies oli kirjoittanut, olivat kukin omakätisesti piirtäneet nimimerkkinsä nimiensä alle ja erityisessä kirjalliseen muotoon laaditussa todistuksessa ilmoittaneet, että asiamies oli heidän pyynnöstään kirjoittanut perustamiskirjaan heidän nimensä. Kho katsoi, ettei kyseellistä valitsijayhdistystä oltu perustettu laillisella tavalla, koska allekirjoittajia, kun nämä seitsemän poistettiin, ei ollut ollut riittävää määrää.

Kho 14/10 1931.

(Maalaiskunta 1931, s. 379).

Valitsijayhdistyksen perustajien tulee olla vaalioikeutettuja. Jotta kltk. voisi tämän tarkastaa, on välttämätöntä, että perustajien omakätiset allekirjoitukset ovat niin selvästi kirjoitetut, että ei ole epätietoisuutta, kuka allekirjoittaja on Sellaisessa tapauksessa, että nimikirjoitus kirjoitustavan vuoksi on epäselvä, on sallittua, että esim. lyijykynällä nimen alle merkitään allekirjoittajan nimi luettavalla käsialalla Allekirjoittajien vaalioikeuden tarkistamisesta kts. kvl. 13 §:n selitystä.

Usein on epäselvyyttä syntynyt siitä, voiko valitsijayhdistyksen perustajana esiintyä yhdistyksen ehdokas ja voiko ehdokas esiintyä oman valitsijayhdistyksensä asiamiehenä. Kun mitään jäävillisyyssäännöksiä näissä suhteissa ei ole olemassa, täytyy pitää selvänä, että ehdokas voi allekirjoittaa valitsijayhdistyksensä perustamiskirjan, vieläpä toimia yhdistyksen asiamiehenäkin.

Valitsijayhdistyksen perustajien lukumäärän tulee olla vähintään niin suuri kuin kunnassa on valittava valtuutettuja. Kun kuitenkin joku allekirjoittajista saattaa olla vaalioikeutta vailla j.n.e., on turvallisinta hankkia valitsijayhdistyksen perustajaksi muutamia nimiä enemmän kuin alin määrä. Jos vaalioikeutettujen allekirjoittajien lukumäärä jää alle minimin, on valitsijayhdistyksen puolesta tehty pyyntö hyljättävä, ja sen ehdokaslistaa ei oteta vaalilippuun (23).

23.

Määräaikana kltk:lle jätetyssä valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjassa oli riittämätön määrä allekirjoittajia. Määräajan päätyttyä annettiin valitsijayhdistyksen puolesta kltk:lle lisäkirjoitus, jossa eräät kunnassa vaalioikeutetut ilmoittivat yhtyvänsä k.o. valitsijayhdistyksen perustajiin. Kltk. hylkäsi valitsijayhdistyksen puolesta tehdyn hakemuksen yhdistyksen ehdokaslistan vaalilippuun ottamisesta. Kho hyväksyi kltk:n menettelyn, koska kvl. 8 ja 12 §:n mukaan vain valitsijayhdistyksen puolesta voitiin kltk:lle jättää hakemus ehdokaslistan julkaisemisesta jaottamisesta vaalilippuun, mutta sitä henkilöryhmää, jonka-puolesta asiamies kyseellisessä tapauksessa oli jättänyt asiakirjan, ei voitu valitsijayhdistystä aikovien henkilöiden puuttuvan lukumäärän takia pitää sellaisena yhdistyksenä, ja kun myöhemmin kltk:lle esitetyn täydennyskirjelmän allekirjoittajia ei voitu katsoa valitsija yhdistyksen perustajiksi, koska tämä täydennyskirjelmä oli kltk:lle annettu vasta määräajan umpeenkuluttua.

Kho 1920 I 102. (Oikeuskanslerin kertomus 1920, s. 24).

Jos sama henkilö on allekirjoittanut useamman kuin yhden valitsijayhdistyksen perustamiskirjan, tulee kltk.n kaikista asiakirjoista poistaa hänen allekirjoituksensa. Jos nyt tällaisen poistamisen jälkeen allekirjoituksia ei olisi riittävästi, täytynee katsoa, että tässä samaten kuin muissakin tapauksissa, jolloin laillisten perustajien lukumäärä ei ole riittävä, ehdokaslistaa ei voida hyväksyä vaalilippuun otettavaksi. Samaten on asianlaita, jos asiamiehen nimi poistetaan perustamiskirjasta.

9§.

(Laki 2413 1933).

Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakunnalle viimeistään 10 päivänä lokakuuta ennen kello kahtatoista päivällä. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuksessa asiamiehen tulee vakuuttaa, että ne henkilöt, joiden nimet ovat allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, ovat kunnassa vaalioikeutetut ja että he omakätisesti ovat sen allekirjoittaneet 1).

ASIAMIEHEN HAKEMUS.

1) Valitsijayhdistyksen asiamiehen tulee huolehtia siitä, että yhdistyksen ehdokaslista tulee otetuksi vaaleissa käytettävään vaalilippuun. Sitä varten hänen tulee jättää siitä viimeistään lokakuun 10. päivänä ennen kello 12 päivällä kltk:lle kirjallinen hakemus^1). Hakemuksen tulee sisältää:

1) anomus, että valitsijayhdistyksen ehdokaslista julkaistaisiin ja otettaisiin vaalilippuun

2) asiamiehen vakuutus, että ne henkilöt, jotka ovat valitsijayhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittaneet, ovat

a) kunnassa vaalioikeutettuja ja

b) itse omakätisesti perustamiskirjan allekirjoittaneet;

3) päiväys

--------

1) Hakemuksesta ja perustamiskirjasta tehdään yleensä eri asiakirjat. Mutta jos ne olisivat samassa asiakirjassa, ei pyyntöä sen perusteella voida hyljätä.

--------

4) asiamiehen omakätinen allekirjoitus, jota ei tarvitse oikeaksi todistaa, kuten asianlaita on valtiollisissa vaaleissa (vaalilaki 20 § 3 mom.)^1).

Kts. hakemuksen mallia n:o II.

Valitsijayhdistyksen asiamiehen tehtävä on siinä määrin henkilökohtainen, että sitä ei saa siirtää kenellekään toiselle (24). Asiamiehen itsensä on siitä huolehdittava. Vuoden 1933 lainmuutoksen johdosta tuli käytäntöön asiamiehen varamiehen määräämisen salliminen. Varamies astuu asiamiehen tilalle, milloin asiamies syystä taikka toisesta estyy tehtävänsä hoitamisesta. Varamiehen ei tarvitse esittää mitään todistusta siitä, että varsinainen asiamies on jättänyt hänelle tehtävien suorittamisen, todistukseksi riittää, että varamiehellä on esitettävänään valitsijayhdistyksen perustamiskirja.

Hakemuksen päiväys ei saa olla aikaisempi kuin perustamiskirjan päiväys eikä myöhäisempi kuin sisäänjättöpäivän päivämäärä.

Asiamiehen tulee hakemuksensa jättää ktlk:lle henkilökohtaisesti. Postitse lähettäminen ei ole sallittua (25). Siinä laissa, joka 31/1 1930 on annettu postin käyttämistä viranomaisille lähetettäessä ja heiltä saataessa asiakirjoja, säädetään, että asiamies saa postitse lähettää omalla vastuullaan sellaisen kirjallisen hakemuksen,

--------

1) Valitsijayhdistyksen perustajilla ja sen asiamiehellä ei tarvitse olla tietoa, suostuvatko ehdokkaat ottamaan ehdokkuuden vastaan, mistä valtiollisissa vaaleissa täytyy esittää asiamiehen vakuutus. Kunnallisvaaleissa on asianlaita siten, että kukaan ei saa kieltäytyä valtuutetuksi ryhtymästä, ellei ole täyttänyt 60 vuotta (mkl. 11 § 1 mom., kkl. 12 § 1 mom.). 60 vuotta täyttänytkin voidaan vieläpä vasten tahtoaan asettaa ehdokkaaksi. Jos hänet julistetaan valituksi, on hänellä oikeus kieltäytyä, jolloin varamies kutsutaan tilalle.

--------

valituksen, selityksen ja muun asiakirjan, jonka voi valtion hallintoviranomaiselle antaa valtuutetun asiamiehen kautta. Kun valitsijayhdistyksen asiamiehellä ei ole oikeutta siirtää valtuutustaan toiselle, hän ei liioin saa tässä mainitun lainkaan mukaan lähettää postitse asiakirjoja kltk:lle, vaikka kunnallinen hallintoviranomainen onkin lain 3 §:n mukaan rinnastettu valtion hallintoviranomaisiin.

Ktk:n tulee merkitä muistiin asiamiehen osoite sekä miten tieto hänelle voidaan parhaiten toimittaa. Asiamiehen oma etu vaatii, että kltk:lla on tästä aina oikea tieto. Kltk voi tarvita asiamiehen osoitetta kvl. 12 § 3, 4 ja 6 momentissa edellytetyissä tapauksissa, sekä välttämättä tarvitsee kvl. 13 § 4 mom. mainitussa tapauksessa.

Kunnallisvaaleja varten perustetun valitsijayhdistyksen asiamiehellä ei ole oikeutta siirtää saamaansa valtuutusta eli valtuuttaa puolestaan toista henkilöä jättämään ehdokaslistaa keskuslautakunnalle. Sellainen anomus on keskuslautakunnassa hyljättävä. Kho 1923 I 118.

(Maalaiskunta 1923, s. 266).

Valitsijayhdistyksen anomus ja perustamiskirja lähetetty postitse kltk:lle. Vaalin tulos määrätty siten korjattavaksi, että tämän valitsijayhdistyksen ehdokaslistalle annettuja ääniä ei oteta huomioon.                               Kho 1922 I 89.

Kun asiamies on jättänyt hakemuksen siihen kuuluvine asiakirjoineen kltk:lle, hän ei enää ole oikeutettu niihin tekemään korjauksia. Kuitenkin on sallittua, että asiamies ottaa asiakirjat takaisin kltk:lta, mikäli asiakirjojen jättämisaikaa vielä on jäljellä. Jos asiamies siis huomaa, että hänen kltk:lle jättämissään asiakirjoissa on jokin puutteellisuus tai virheellisyys, hän on oikeutettu ennen lokakuun 10. päivää klo kahtatoista päivällä, aikana, jolloin asiakirjoja saadaan kltk:lle jättää, ottamaan vaaliasiakirjat kltk:lta pois, tekemään niihin asianmukaiset korjaukset ja jättämään ne uudelleen kltk:lle ennen määräajan loppumista. Mutta lokakuun 10. päivän klo 12 jälkeen ei asiakirjoja saa ottaa pois, eikä tehdä niihin korjauksia muuta kuin kltk:n tekemän päätöksen nojalla.

Milloin vaaliasiakirjoja otetaan pois kltk:lta sellaiseen aikaan, jolloin se on sallittua, aiheutuu siitä vaaliasiakirjoille merkityn järjestysnumeron muutos. Kts. siitä kvl. 12 § 3 mom.

Asiakirjojen jättämisestä kltk:lle kts. kvl. 11 §:n selitykset.

Joskus joku valitsijayhdistyksen perustaja haluaisi peruuttaa kirjoittamansa allekirjoituksen perustamiskirjassa. Jälkeen 10/10 klo 12 se ei käy missään tapauksessa päinsä. Ennen sitä se on sallittua vain valitsijayhdistyksen asiamiehen suostumuksella, mikäli hän näet suostuu ottamaan hakemuksensa pois kltk:lta, sallimaan k.o. henkilön siitä poistaa nimensä ja jättää sitten, ehkä täydennettynä jollakin toisella nimellä, asiakirjat uudelleen kltk:lle.

10 § 1).

(Laki 24/3 1933).

Valitsijayhdistykset, jotka haluavat vaalissa olla yhteistoiminnassa keskenään, voivat yhtyä vaaliliitoksi. Yhtymisestä päättää kukin valitsijayhdistys; kuitenkin yhdistys voi valtuuttaa yhden tai useamman jäsenistään yhdistyksen puolesta asiasta päättämään 2).

Vaaliliitto muodostetaan siten, että siihen yhtyvien valitsijayhdistysten kesken siitä tehdään kirjallinen sopimus, jossa on mainittava yhdistysten ehdokaslistojen järjestysnumerot. Sopimus, jonka allekirjoittavat valitsijayhdistysten puolesta näiden asiamiehet, on jätettävä keskuslautakunnalle, jolle samalla on annettava valitsijayhdistysten päätökset vaaliliittoon yhtymisestä tai, jos yhdistys on valtuuttanut eräät jäsenistään tästä päättämään, näille annettu valtuutus sekä näiden tekemä päätös liittoon yhtymisestä. Kunkin asiamiehen on allekirjoitukseensa liitettävä merkintä edustamansa valitsijayhdistyksen ehdokaslistan järjestysnumerosta. Sopimuksessa on myös yksi allekirjoittajista valtuutettava olemaan vaaliliiton asiamiehenä. Vaaliliitolle voidaan sopimuksessa ehdottaa otsake, jonka kuitenkin keskuslautakunta lopullisesti määrää 3).

Vaaliliittoa koskeva sopimus ynnä muut siihen kuuluvat asiakirjat on jätettävä keskuslautakunnalle viimeistään 10 päivänä marraskuuta ennen kello kahtatoista päivällä 4).

Valitsijayhdistys älköön yhtykö useampaan kuin yhteen vaaliliittoon 5).

VAALILIITON MUODOSTAMINEN.

1) Tässä pykälässä olevat säännökset vaaliliittojen muodostamisesta, jotka otettiin kvl:iin vuoden 1933 lainmuutoksessa, toivat kunnallisiinkin vaaleihin erikoisen vaaliliittojen muodostamismenettelyn, joka aikaisemmin oli kuitattu kvl:n 30 §:n 2 mom. sisältyvällä säännöksellä, että vaaliliiton muodostavat ne ehdokaslistat, joissa sama nimi on ensimmäisenä. Tämän menettelyn varjopuolista mainitaan :3/21 933 päivätyssä hallituksen esityksessä eduskunnalle kunnallisenvaalilain muuttamisesta (n:o 112) seuraavaa:

"Kunnallisen vaalilain mukaan muodostavat kaksi tai useammat yksinkertaiset ääniryhmät yhdistetyn ääniryhmän (vaaliliiton) siten, että niiden ehdokaslistoihin otetaan sama nimi ensimmäiseksi. Menettely on siis sangen yksinkertainen ja valitsijoille vaivaton, mikä varsinkin maalaiskunnissa, joissa asutus on harvaa ja matkat pitkät, on katsottava huomattavaksi eduksi. Järjestelmässä on kuitenkin eräitä epäkohtia, jotka saattavat tuottaa vaalitoiminnalle haittaa sekä epäoikeudenmukaisuutta vaalin tulosta määrättäessä. On useinkin käynyt vaikeaksi löytää sellaista yleisehdokasta, joka tyydyttäisi vaaliliittoon pyrkiviä eri kansalaisryhmiä ja nauttisi näiden jakamatonta kannatusta. Valitsijat, jotka eivät ole katsoneet voivansa yhteistä ehdokasta kannattaa, ovat luopuneet osanotosta vaaliin tai äänestäneet vaaliliiton ulkopuolelle jääneitä ehdokaslistoja. Äänten laskemisessa ja vaalin tuloksen määräämisessä saattaa nykyinen järjestelmä johtaa sangen yllättäviin tuloksiin. Yleisehdokas kuuluu luonnollisesti yleensä vaaliliittoon yhtyneiden valitsijamiesten enemmistöpiiriin, mutta koska hänet lain mukaan katsotaan valituksi siltä listalta, joka on saanut eniten ääniä ja vähemmistön listoista, joita useinkin on harvempia kuin enemmistön, jokin saattaa koota ääniä enemmän kuin yksikään enemmistön listoista, niin voi siis käydä siten, että yleisehdokas tulee valituksi vähemmistön listalta, syrjäyttäen siten yhden vähemmistön omista ehdokkaista. Vähemmistö tulee täten saaneeksi yhden ehdokkaan vähemmän kuin sen äänimäärä edellyttäisi. Jos täten valittu yleisehdokas eroaa valtuustosta, tulee hänen tilalleen varajäsen vähemmistöryhmästä eli siis toisesta ryhmästä kuin mihin hän itse varsinaisesti kuuluu.

Sekin epäkohta liittyy nykyiseen järjestelmään, että valitsijayhdistys voi muiden valitsijayhdistysten tahtoa vastaan liittyä niiden kanssa vaaliliittoon.

Eduskunnassa esitetyssä lakiehdotuksessa asetuttiin sille kannalle, että vaaliliitto eri valitsijayhdistysten kesken olisi muodostettava yhteistä tunnuslausetta käyttämällä. Tällaista järjestelmää ei kuitenkaan voida pitää tarkoituksenmukaisena m.m. siitä syystä, ettei sen kautta poistettaisi sitä äskenmainittua epäkohtaa, että vaaliliittoon voi yhtyä jokin valitsijayhdistys vasten muiden vaaliliittoon kuuluvien valitsijayhdistysten tahtoa. Jotta tämä epäkohta vältettäisiin, vaaditaan valitsijayhdistysten tai niiden asiamiesten kesken yhteistoimintaa.

Esilläolevaa lainmuutosta suunniteltaessa ei siis ole voitu noudattaa sitä järjestelmää, johon Eduskunnassa tehty lakialoite perustuu, vaan on vallitsevat epäkohdat koetettu poistaa muulla tavoin. Vaaliliitto lienee perustettava valitsijayhdistysten väliseen kirjalliseen sopimukseen, jonka yhdistysten asiamiehet allekirjoittavat ja jättävät keskuslautakunnalle. Vaaliliittoon yhtymisestä päättäisi valitsijayhdistys, joka kuitenkin voisi valtuuttaa tästä päättämään yhden tai useamman jäsenistään, siis myöskin asiamiehensä. Yhteistä tunnuslaulausetta ei tämän järjestelmän mukaan, enempää kuin voimassaolevankaan lain mukaan, käytettäisi. Keskuslautakunnan tulisi, kuten valtiollisissakin vaaleissa, yhdistää samaan vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat yhteisen otsakirjoituksen alle, jonka valitsijayhdistykset saisivat ehdottaa, mutta keskuslautakunta lopullisesti määrätä."

2) Vaaliliittoon yhtymisestä tekee päätöksen valitsijayhdistys kokonaisuudessaan. Mutta se voi valtuuttaa joko yhden tai useamman jäsenensä siitä päättämään. Vaaliliittoon liittymispäätös tulee tehdä kirjallisesti. Jos valitsijayhdistys on pidättänyt itselleen oikeuden päättää vaaliliittoon käymisestä, silloin on siitä tehtävän kirjallisen päätöksen alla oleva jokaisen valitsijayhdistyksen jäsenen allekirjoitus. Jos siis tällaisessa tapauksessa valitsijayhdistyksen yhdenkin perustajan allekirjoitus puuttuisi vaaliliittojulkilausumasta, ei pätevää päätöstä vaaliliittoon käymisestä olisi olemassa.

Kts. vaaliliittojulkilausuman mallia n:o III.

Siinäkin tapauksessa, että valitsijayhdistys valtuuttaa yhden tai useamman jäsenensä päättämään vaaliliittoon liittymisestä, on valtuutus annettava erikoisella kirjallisella julkilausumalla. Sitä ei näytä voivan sisällyttää perustamiskirjaan, koska kvl. 10 §:n 2 mom:ssa nimenomaan säädetään, että vaaliliittosopimuksen mukaan on liitettävä valitsijayhdistyksen päätökset vaaliliittoon yhtymisestä tai, jos yhdistys on valtuuttanut eräät jäsenistään tästä päättämään, näille annettu valtuutus sekä näiden tekemä päätös vaaliliittoon yhtymisestä. Tässä valtuutuksessa on siis mainittava, että nimeltä mainitut valitsijayhdistyksen jäsenet valtuutetaan valitsijayhdistyksen puolesta päättämään vaaliliittoon yhtymisestä (avoin asianajovaltuutus ei riitä). Valtuutus voidaan antaa yhdelle tai useammalle yhdistyksen jäsenelle, ja vaikka sitä ei ole nimenomaan mainittu, voitaneen varsinaisten valtuutettujen esteellisyyden varalta määrätä heille varamiehet. Käytännöllisintä lienee, että yhdistyksen asiamies valtuutetaan vaaliliitosta päättämään ja hänen estymisensä varalta annetaan valtuutus hänen varamiehelleen. Mutta milloin näin ei olosuhteiden vuoksi voida menetellä, on joka tapauksessa parasta asettaa mahdollisimman vähän valtuutettuja. Lainvalmistelukunnan ensimmäisessä vaaliliittojen muodostamistavan muuttamista koskevassa luonnoksessa oli ehdotettu sellaista järjestelyä, että valitsijayhdistys voisi luovuttaa vaaliliittoon yhtymisestä päättämisen vähintään viidelle jäsenelleen. Tämä rajoitus kuitenkin hyljättiin useiden asiassa hankittujen lausuntojen mukaisesti, jotka pitivät tällaista järjestelyä tarpeettoman kankeana.

Valtuutus on annettava koko valitsijayhdistyksen puolesta ja niin ollen kaikkien valitsijayhdistyksen perustajien tulee olla allekirjoittajina myöskin vaaliliittoon yhtymistä koskevassa valtuutuksessa. Voitaisiin tosin ajatella, että jos vaaliliittovaltuutuksen alla on niin monta valitsijayhdistyksen perustajaa, että heidän lukumääränsä kvl. 8 §:n mukaan on riittävä valitsijayhdistyksen perustamiseen, ei perustamisasiakirjassa yli vaaditun määrän olleiden nimien puuttuminen aiheuttaisi koko valtuutuksen mitättömäksi katsomista. Mutta toiselta puolen täytyy katsoa, että valitsijayhdistyksen yhdenkin perustajan poissaolo merkitsee sitä, että valitsijayhdistys kokonaisuudessaan ei ole ollut valtuutuspäätöstä tekemässä, joten oikeampaa on pitää tiukasti kiinni siitä, että vaaliliittovaltuutuksen alla on oleva yhdistyksen jokaisen jäsenen nimi. Ja tämän saavuttamiseksi on käytännössä parhainta menetellä siten, että vaaliittovaltuutus annetaan ja allekirjoitetaan samalla kertaa kuin valitsijayhdistyksen perustamiskirjakin allekirjoitetaan. Perästäpäin olisi näet vaikea, ehkäpä mahdotonkin, hankkia kaikkien perustajien nimiä vaaliliittovaltuutukseen.

Kts. vaaliliittovaltuutuksen mallia n:o IV.

Väärinkäsitysten välttämiseksi on tässä syytä huomauttaa, että valtiollisissa vaaleissa ei vaaliliittoja muodosteta samalla tavalla kuin kunnallisissa vaaleissa. Erikoisesti on pidettävä mielessä, että vaalilain 26 §:n 2 mom. mukaan valtiollisissa vaaleissa riittää vaaliliittojulkilausuman allekirjoittajien lukumääräksi puolet. valitsijayhdistyksen perustajien määrästä, ei siis tässäkään puolet vähimmästä määrästä, 50:stä. Kunnallisissa vaaleissa taas vaaliliittovaltuutuksen alla tulee olla kaikkien jäsenten nimet.

Siinä tapauksessa, että valitsijayhdistys ei ole kokonaisuudessaan tehnyt vaaliliittojulkilausumaa ja -päätöstä, se on valtuutettujen tehtävä. Päätöksessä tulee mainita, että valitsijayhdistys liittyy vaaliliittoon päätöksessä lueteltujen valitsijayhdistysten kanssa. Päätöksen päiväys ei saa olla aikaisempi kuin vaaliliittovaltuutuksen päiväys eikä myöhäisempi kuin 10/11 (kts. kvl. 12 § 6 mom.). Päätöksen allekirjoittajina tulee olla kaikkien valtuutettujen tai jollekulle esteen sattuessa hänen varamiehensä.

Kts. valtuutettujen vaaliliittopäätöksen mallia n:o V.

3) Vaaliliiton muodostaminen tapahtuu valitsijayhdistysten kesken tehtävällä kirjallisella sopimuksella,

jonka kunkin valitsijayhdistyksen puolesta allekirjoitjoittaa yhdistyksen asiamies (ei siis valtuutetut). Sopimuksen tulee sisältää:

a) ilmoitus siitä, että kyseessä on vaaliliiton muodostaminen;

b) niiden valitsijayhdistysten järjestysnumerot, jotka vaaliliittoon yhtyvät^1) (järjestysnumeroista kts. kvl. 12 § 3 ja 5 mom. ja selostus siv. 115);

--------

1) Valtiollisissa vaaleissa tulee vaalilain 26 §:n 1 mom. mukaan vaaliliittojulkilausumassa luetella kaikkien vaaliliittoon kuuluvien valitsijayhdistysten lopulliset ehdokaslistat. Kunnallisissa vaaleissa riittää ehdokaslistojen numeroiden mainitseminen.

--------

c) valtuutus yhdelle vaaliliittoon yhtyneiden valitsijayhdistysten asiamiehelle toimia vaaliliiton asiamiehenä;

d) valitsijayhdistyksen asiamiesten allekirjoitukset, jolloin on mainittava myös, millä numerolla varustettua ehdokaslistaa kukin asiamies edustaa.

Myös voidaan sopimukseen ottaa

e) ehdotus vaaliliiton otsakkeeksi. (Kts. siitä tarkemmin kvl. 13 §:n 2 mom. selitykset).

Kts. vaaliliittosopimuksen mallia n:o VI.

Vaaliliiton muodostaminen vaatii seuraavat kltk:lle jätettävät asiakirjat:

1) vaaliliittosopimuksen;

2) valitsijayhdistyksen päätöksen vaaliliittoon yhtymisestä taikka

a) valitsijayhdistyksen valtuutuksen jollekulle tai joillekuille jäsenilleen päättämään vaaliliittoon yhtymisestä ja

b) valtuutetun tai valtuutettujen päätöksen vaaliliittoon yhtymisestä.

Yhteisen vaaliliittosopimuksen lisäksi on siis kltk:lle annettava jokaisen vaaliliittoon kuuluvan valitsijayhdistyksen puolesta joko a) valitsijayhdistyksen itsensä tekemä vaaliliittopäätös taikka b) vaaliliittovaltuutus ja valtuutettujen tekemä vaaliliittopäätös.

4) Vaaliliittosopimus muine siihen kuuluvine asiakirjoineen jätetään kltk:lle viimeistään marraskuun 10. päivänä ennen kello kahtatoista päivällä. Jättämisen toimittaa vaaliliittosopimuksessa mainittu vaaliliiton asiamies. Samaten kuin valitsijayhdistysten asiamiesten on suoritettava valitsijayhdistyksen asiakirjojen jättäminen kltk:lle henkilökohtaisesti (kts. kvl. 9 ja 11 § selitykset), niin vaaliliitonkin asiamiehen tulee jättää vaaliliittosopimus kltk:lle henkilökohtaisesti. Valtuutetun käyttäminen ei ole sallittua, ei liioin asiakirjojen postitse lähettäminen.

5) Valitsijayhdistys ei saa liittyä useampaan kuin yhteen vaaliliittoon. Jos valitsijayhdistys kuitenkin on liittynyt useampaan vaaliliittoon, on katsottava, että mikään näistä liittymisistä ei ole pätevä, ja tällainen valitsijayhdistys jää vaaliliittojen ulkopuolelle.

4 LUKU.

Keskuslautakunnan valmistavat toimenpiteet vaalia varten sekä vaaliliput.

11 §.

(Laki 21/2 1925).

Keskuslautakunta antakoon tiedoksi, montako valtuutettua on toimitettavana olevassa vaalissa valittava^1), kuka vastaanottaa vaaliin kuuluvat asiakirjat sekä milloin ja missä ne ovat asianomaiselle annettavat 2).

Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla, kuin muiden kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa, sekä tiedoksipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa 3).

1) Valtuutettujen lukumäärästä kts. mkl. 6 § ja kkl. 7 § sekä selitykset siv. 39-40.

VAALIASIAKIRJOJEN JÄTTÄMINEN.

2) Kvl. 9 ja 10 §:ssä on säädetty, että valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen anomukset on jätettävä kltk:lle.

Kltk. ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ota asiakirjoja vastaan, vaan valtuuttaa jonkun jäsenensä tai sihteerinsä, missä kltk. on sellaisen itselleen valinnut, ottamaan vastaan vaaliin kuuluvia asiakirjoja. Kltk. tekee päätöksensä tästä heti ensimmäisessä kokouksessaan 1/10 (kvl. 12 § 2 mom.). Samalla kertaa kltk. päättää, missä ja milloin asianomainen kltk:n valtuutettu ottaa vastaan vaaliasiakirjoja. Kun kltk. tekee tästä päätöksen, joka on annettava tiedoksi kvl. 11 §:n 2 mom. säätämällä tavalla, on epäselvyyksien välttämiseksi tarpeellista, että päätöksessä tarkalleen määrätään se paikka, jossa, ja ne tunnit, jolloin kltk:n valtuuttama henkilö ottaa vastaan vaaliasiakirjoja (27). Ylimalkaisempi ajan määrääminen, vaikka se lopulta tulisikin hyväksytyksi, voi antaa aihetta valituksiin (26). Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että kltk. ottaa vastaan asiakirjoja aina 15/11 saakka, joten vastaanottajan tehtävä kestää niin kauan (kvl. 12 § 7 mom.).

26.

Työmies Johan Lehtosen valituksen johdosta Vanajan kunnan kunnanvaltuutettujen vaalista maaherra katsoi, että riitti, kun keskuslautakunnan kuulutuksessa oli mainittu aika, johon asti kunakin päivänä valitsijayhdistyksen hakemuksia otettiin vastaan sekä edelleen katsoi, ettei vaalilautakunta ollut menetellyt virheellisesti antaessaan kahden sellaisen henkilön äänestää, joiden nimen kohdalle vaaliluetteloon vasta sen jälkeen, kun vaaliluettelo oli ollut tarkastettavaksi pantuna, vaalilautakunnan puheenjohtaja oli merkinnyt "äänestää Janakkalassa", Kho: ei muutosta.                     Kho 1931 II 1297.

Valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen asiamiesten on tarkalleen noudatettava kltk:n päätöksessä mainittuja määräyksiä vaaliasiakirjojen jättämisestä. Ne on asiamiehen henkilökohtaisesti annettava kltk:n määräämälle henkilölle siinä paikassa ja sinä aikana, jotka kltk. on määrännyt. Poikkeaminen tässä suhteessa saattaa aiheuttaa vaalien kumoamisen. Ei ole sallittua, että asiamies jättää asiakirjat ulkosalla tapaamalleen vastaanottajalle, ei liioin sellainen menettely, että vastaanottaja antaa asiakirjat jollekulle kolmannelle henkilölle, esim. jollekulle kltk:n jäsenelle (27), vaikkapa määrätty vastaanottaja olisi häntä siihen kehoittanutkin, ei liioin sellainen menettely, että asiamies jättää asiakirjat siihen paikkaan, jossa asiakirjoja otetaan vastaan, mutta ei määrätylle vastaanottajalle (28). Vastaanottajan toiselta puolen on oltava määräaikana tavattavissa, mutta ellei häntä määrättynä vastaanottoaikana tavata, on asiamiesten turvallisinta jättää asiakirjat antamatta muillekaan henkilöille vastaanottajalle toimitettavaksi, mikäli aikaa on jäljellä toimittaa ne säädetyssä järjestyksessä kltk:lle. Kltk:n määräämän vastaanottajan velvollisuus on siis olla vastaanottoaikoina määräpaikassa tavattavissa ja hoitaa tehtävänsä (29). Asiamiesten velvollisuus taas on tarkalleen noudattaa kltk:n vaaliasiakirjojen jättämisestä antamaa määräystä.

Jos kltk:n määräämä vastaanottaja sairastuu tai muuten estyy hoitamasta tehtäväänsä, on kltk:n heti määrättävä toinen henkilö hänen sijastaan ennen ilmoitetussa paikassa ja aikana ottamaan vastaan vaaliasiakirjoja. Uutta kuulutusta ei tässä tapauksessa tarvitse julkaista, mutta valtuutetun henkilön tulee voida osoittaa valtuutuksensa tähän tehtävään, jotta asiamiehet voivat hänelle asiakirjat jättää.

Juuri vaaliasiakirjojen jättämisen yhteydessä on kunnallisissa vaaleissa sattunut paljon epäselvyyttä, joten niin vastaanottajilla kuin asiamiehilläkin on syytä aivan erikoiseen tunnollisuuteen. Kltk. sitä vastoin voinee aivan vähäpätöisissä ja merkityksettömissä poikkeamisissa soveltaa vapaampaa laintulkintaa, mutta suurella varovaisuudella.

Ehdokaslistojen ja vaaliliittojen järjestyksen vaalilipussa määrää kvl. 13 §:n 2 mom. mainitulla poikkeuksella ehdokaslistojen sisäänjättöjärjestys kltk:n valtuutetulle. Jo siitäkin syystä on tarpeellista pitää huolellisesti kiinni vaaliasiakirjojen vastaanottamista koskevista määräyksistä, sillä esim. sellaisessa tapauksessa, että vastaanottaja olisi vastaanottopaikalle mennessään ottanut ulkosalla jonkin valitsijayhdistyksen puolesta jätetyt asiakirjat, joutuisi siitä kärsimään vastaanottopaikalla odottava asiamies, joka oli kiirehtinyt sinne saadakseen alhaisemman järjestysnumeron ehdokaslistaansa.

Kvl. 12 §:n 3 mom. säädetään, että kltk. varustaa lokakuun 15. päivänä pidettävässä kokouksessaan valitsijayhdistyksen puolesta tehdyt hakemukset ja niiden ehdokaslistat järjestysnumeroilla. Kun tämä järjestysnumero riippuu siitä järjestyksestä, missä vaaliasiakirjat on kltk:n valtuutetulle jätetty, on välttämätöntä, että valtuutettu vaaliasiakirjoja vastaanottaessaan varustaa jokaisen valitsijayhdistyksen asiakirjat järjestysnumerolla.

Kuten kvl. 9 §:n kohdalla on esitetty, valitsijayhdistyksen asiamies voi ennen 10/11 klo 12 ottaa pois jättämänsä hakemuksen siihen kuuluvine asiakirjoineen esim. korjausten tekemistä varten asiakirjoihin. Tällöin hakemusten ja ehdokaslistojen järjestysnumero muuttuu sikäli, että väliltä poisotetun hakemuksen järjestysnumeron saa seuraava myöhempi hakemus. Mikäli poisotettu ehdokaslista sitten annetaan uudelleen kltk:lle, se on menettänyt alkuperäisen sijanumeronsa ja sille annetaan uusi myöhemmän sisäänjätön mukainen numero.

Sittenkun Kerimäen kunnan kltk. oli 8/12 22 vahvistanut sanotussa k:ssa 4 5/12 22 toimitettujen kunnanvaltuutettujen ja tilintarkastajain vaalien tuloksen, valitettiin vaalin tuloksesta maaherralle ja esitettiin, että kltk. oli menetellyt p.o. vaaleihin nähden virheellisesti m.m. seuraavissa kohdin:

1) että siinä kuulutuksessa, jolla ilmoitettiin, että keskuslautakunnan puheenjohtaja Jalmar Hämäläinen vastaanotti valitsijayhdistysten pyyntöjä ehdokaslistain julkaisemisesta ja ottamisesta vaalilippuun, ei oltu ensinkään mainittu, milloin ja missä asiakirjain vastaanotto tapahtui;

2) että keskuslautakunta oli hyljännyt nekin valitsijayhdistysten pyynnöt, jotka asianomaiset valitsijayhdistysten asiamiehet olivat henkilökohtaisesti määräaikana antaneet eräälle keskuslautakunnan jäsenelle ja jotka tämä oli aikanaan toimittanut keskuslautakunnan puheenjohtajalle;

3) että keskuslautakunta oli jättänyt saattamatta vaalioikeutettujen tietoon ne hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta oli sille jätetty;

4) että vaaleissa käytettäviä, keskuslautakunnan toimesta kelpaamattomiksi leimattuja vaalilippuja ei oltu pantu tiedoksi kunkin äänestysalueen vaalihuoneustoon; sekä

5) että keskuslautakunta oli hyväksynyt Pitkälän äänestysalueen vaaliliput, vaikka ne ja vaalipöytäkirja oli keskuslautakunnalle toimitettu samassa kuoressa.

Näiden virheellisyyksien johdosta vaativat A. J. S. ja hänen asiakumppaninsa, että Kerimäen k:ssa 4-5/12 22 toimitetut kunnanvaltuutettujen ja tilintarkastajain vaalit kumottaisiin ja uudet vaalit määrättäisiin toimitettaviksi.

Mikkelin läänin maaherra: koska Kerimäen kunnassa 4-5/12 22 tapahtuneet kunnanvaltuutettujen ja tilintarkastajain vaalit oli edellämainitussa kohdissa toimitettu virheellisesti, maaherra kumosi vaalit, sekä määräsi, että uudet vaalit oli lainmukaisessa järjestyksessä toimitettava.

Kho katsoi tosin, että keskuslautakunta oli menetellyt laillisesti hyljätessään ne valitsijayhdistysten hakemukset kunnanvaltuutettujen ja tilintarkastajain ehdokaslistain julkaisemisesta ja ottamisesta vaalilippuun, jotka oli annettu keskuslautakunnan jäsenille eikä kuulutuksessa vastaanottajaksi ilmoitetulle J. H:lle, mutta koska p.o. vaaleihin nähden oli menetelty virheellisesti siinä, ettei edellämainitussa kuulutuksessa oltumainittu paikkaa, missä, eikä tarkemmin aikaa, milloin valitsija yhdistysten hakemuksia vastaanotettiin, ja kun vastoin A. J. S:n ja hänen asiakumppaniensa kieltoa ei oltu näytetty, että valitsijayhdistysten puolesta jätetyt hakemukset oli saatettu vaalioikeutettujen tietoon, eikä myöskään, että vaalilippu oli pantu tiedoksi kunkin äänestysalueen huoneustossa; sen vuoksi ja kun tilintarkastajain vaalissa käytetyssä vaalilipussa oli ollut merkittynä, ketkä ehdokkaista oli tuleva varatilintarkastajiksi, vaikka sen oli vaalien tulos määräävä, ja kun Pitkälän äänestysalueen vaaliliput, vaikka ne oli keskuslautakunnalle toimitettu samassa kuoressa kuin sanotun vaalilautakunnan vaalipöytäkirja, oli hyväksytty vaalien tulosta laskettaessa, Kho, 27/11 1917 annetun kunnallisen vaalilain 11, 12, 27 ja 47 §:n nojalla, jätti asian maaherran päätöksen lopputuloksen varaan.

28.

Kho 1923 I 93.

Oriveden kunnassa 1928 toimitettujen kunnallisvaalien johdosta oli valitettu seuraavilla perusteilla:

1) että erään valitsijayhdistyksen asiamies ei ollut antanut anomusta ehdokaslistan julkaisemisesta henkilökohtaisesti keskuslautakunnan puheenjohtajalle, vaan jättänyt sen Tampereen Osake-Pankin konttoriin, josta puheenjohtaja sen myöhemmin oli käynyt noutamassa;

2) Vehkalahden äänestysalueen vaalilautakunta oli lähettänyt äänestyksessä kertyneet vaaliliput ainoastaan puheenjohtajansa saattamana keskuslautakunnalle;

3) Vehkalahden äänestysalueen vaalilautakunta oli alottanut ääntenlaskun jo 15 min. ennen klo 8 vaalipäivän illalla;

4) kirkonkylän vaalilautakunta oli äänestyspäivänä päivällislomalle poistuessaan jättänyt vaaliuurnan sinetillä sulkematta avoimeen lukitsemattomaan huoneeseen, jossa niin hyvin vaaliuurna kuin myöskin vaaliluettelo ja äänestysliput olivat olleet kenen tahansa vapaasti käytettävinä.

Hämeen läänin maaherra tosin katsoi, ettei yllä kohdassa 1 mainitun valitsijayhdistyksen ehdokaslistaa koskevia asiakirjoja oltu lain edellyttämässä järjestyksessä annettu keskuslautakunnan puheenjohtajalle, joten ehdokaslistaa ei olisi tullut hyväksyä vaalilippuun otettavaksi, mutta kun mainitulle ehdokaslistalle annetut äänet eivät olleet esitetyn selvityksen mukaan voineet muuttaa vaalin lopputulosta, eivätkä ne muut virheet, mitkä edellämainituin tavoin olivat vaalissa sattuneet, sen mukaan, mitä asiassa oli käynyt ilmi, olleet sen laatuisia, että ne aiheuttaisivat vaalin kumoamisen, maaherra hylkäsi valituksen. Kho jätti asian maaherran päätöksen varaan, mutta katsoi tarpeelliseksi lähettää asiakirjat Oikeuskanslerille sellaista toimenpidettä varten, johon vaaliviranomaisten menettely saattoi antaa aihetta.

Kho 1929 II 2298.

29.

P:n kunnan kltk:n puolesta oli ilmoitettu kuulutuksella, että valitsijayhdistysten perustamiskirjain vastaanotto oli tapahtuva kltk:n puheenjohtajan kotona 1930 vuoden lokakuun 20 päivästä marraskuun 5. päivään klo 12 asti. Erään valitsijayhdistyksen asiamies O. H. oli 5/11 ennen klo 12 todettuaan, ettei kltk:n puheenjohtaja ollut kotonaan tavattavissa, saapunut kunnan kansliahuoneeseen ja huomannut kltk:n puheenjohtajan olevan siellä, mutta koska tämä oli ollut puhelinkeskustelussa sinä aikana, jolloin O. H. oli tullut huoneeseen, hän ei ollut voinut ottaa vastaan 0. H:n suljetussa kirjekuoressa mukanaan tuomia perustamiskirjoja. O. H. oli jättänyt kirjekuoren pöydälle, josta puheenjohtaja oli sen ottanut ennen klo 12. Kun kltk. kokoontui heti klo 12 jälkeen, se oli hyljännyt O. H-n edustaman valitsijayhdistyksen puolesta tehdyn pyynnön sen ehdokaslistan vaalilippuun ottamisesta, koska pyyntö asiakirjoineen oli kltk:lle osoitetussa suljetussa kuoressa jätetty pöydälle kltk:n kokoushuoneessa eikä annettu kltk n puheenjohtajalle. Ehdokaslistaa niin ollen ei oltu otettu vaalilippuun.

Sittenkun vaali oli toimitettu ja vaalin tulos 5/12 vahvistettu, oli vaalista valitettu Kuopion läänin maaherralle ja vaadittu vaalien kumoamista, koska kltk:lla, jonka puheenjohtaja ei ollut ollut tavattavissa ilmoitetussa paikassa, mutta kuitenkin vastaanottanut valitsijayhdistyksen asiakirjat huostaansa määräajan kuluessa ja muutoinkin vallinneisiin olosuhteisiin katsoen laillisessa järjestyksessä, ei ollut ollut laillista perustetta ehdokaslistan julkaisemista koskevan pyynnön hylkäämiseen.

Maaherra katsoi asiakirjat annetuksi kltk:lle laillisella tavalla, jonka vuoksi hän kumosi vaalit ja määräsi uudet vaalit kunnassa toimitettavaksi.

Kho, jonne P:n kunnan kunnanvaltuusto oli valittanut, katsoi, ettei valitus antanut aihetta sen lopputuloksen muuttamiseen johon maaherra oli tullut. Katsottiin tosin asiassa käyneen selville, että mainittu ehdokaslistan julkaisemista koskeva kirjallinen pyyntö oli tullut kltk:n haltuun kuoreen suljettuna ja että kuori oli avattu vasta määräajan umpeen kuluttua pidetyssä kokouksessa, mutta koska kltk:n puheenjohtaja ei ollut määräajan päättymisaikana ollut kuulutuksella kuntalaisten tietoon saatetussa paikassa vastaanottamassa p.o. laatua olevia asiakirjoja ja hänen viakseen sen ohella jäi, että hän e.m. puhelinkeskustelun päätyttyä ei ollut ottanut selkoa siitä, mitä ne asiakirjat olivat, jotka oli tuotu hänen vastaanotettavakseen sinä aikana, jolloin mainittu keskustelu oli estänyt häntä täyttämästä velvollisuuttaan vastaanottaa kltk:lle annettavia asiakirjoja, vaan oli ollut kiinnittämättä huomiotaan p.o. asiakirjoihin muiden tehtävien takia, ja kun sitä seikkaa, että O. H., tuotuaan asiakirjat kunnankansliaan kltk:n puheenjohtajan saataville ennen määräajan umpeenkulumista, ei ollut avannut sitä kuorta, johon asiakirjat oli suljettu eikä ilmoittanut puheenjohtajalle, mitä asiakirjoja kuori sisälsi, ei voitu niissä olosuhteissa, joissa asiakirjain jättäminen tapahtui, pitää sellaisena laiminlyöntinä hänen puoleltaan, että kltk:lla sen nojalla olisi ollut pätevä syy asiakirjoissa olevan pyynnön hylkääminen, Kho jätti maaherran päätöksen lopputuloksen voimaan.

Kho 1/9 1931.

(Maalaiskunta 1931, s. 322 ja s.)

3) Ktk:n tulee saattaa päätöksensä siitä, montako valtuutettua vaalissa on valittava, sekä miten vaaliasiakirjat toimitetaan klkt:lle, tiedoksi ilmoituksella, joka julkaistaan sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta kunnassa on voimassa, sekä lisäksi tiedoksipanolla kltk:n kokoushuoneessa. Kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta kts. kvl. 5 §:n selityksiä. Virheellisyys joissakin näissä suhteissa saattaa johtaa koko vaalien kumoamiseen. (30, vrt. myös 10).

30.

Vaaliluettelot olivat Lapuan kunnassa olleet esillepantuina 5/9-20/9 1928;

keskuslautakunnan antamassa ilmoituksessa vaalin valmistavista toimenpiteistä ei oltu mainittu valittavien valtuutettujen määrää ja

tämä ilmoitus oli julkaistu jo 15/10, vaikka piti julkaista vasta 20/10^1).

Näiden virheellisyyksien vuoksi maaherra, tehdyn valituksen johdosta, kumosi vaalin. Kho: ei muutosta.

Kho 1929 II 2574.

12 §.

(Laki 24/3 1933).

Keskuslautakunta kokoontuu ainakin lokakuun 1 ia 15 päivänä, marraskuun 4, 10 ja 15 päivänä sekä vaalin jälkeisenä päivänä 1).

Lokakuun 1 päivänä keskuslautakunta antaa 11 :ssä mainitut tiedot 2).

Lokakuun 15 päivänä lautakunta tarkastaa ja varustaa järjestysnumeroilla ne hakemukset ja ehdokaslistat,

--------

1) Päivämäärien johdosta on väärinkäsitysten välttämiseksi mainittava, että ennen 24/3 1933 vahvistettua lainmuutosta päätös kvl. 11 §:ssä mainituista asioista oli tehtävä 20/10 pidettävässä kltk:n kokouksessa, eikä l/10, kuten kvl. l2 §:n 2 mom. säädetään, sellaisena kuin tämä lainkohta kuuluu muutettuna lailla 24/3 1933.

--------

jotka valitsijayhdistysten puolesta on jätetty, ja saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon tiedoksipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa. Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ole laillisesti perustettu, annettakoon asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt 3). Asiamiehellä on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat hakemuksen hylkäämisen 4).

Hakemus hylättäköön niin ikään, jos valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan on otettu henkilö, joka maalaiskuntain kunnallislain 10 §:n 2 momentin tai kaupunkien kunnallislain 11 §:n 4 momentin mukaan ei ole vaalikelpoinen. Tällaisessa tapauksessa keskuslautakunnan päätös on alistettava maaherran tutkittavaksi; ja annettakoonpäätöksestä myöskin tieto valitsijayhdistyksen asiamiehelle, niinkuin 3 momentissa on sanottu. Asianosaisella, joka ei tyydy keskuslautakunnan päätökseen, on oikeus viivyttelemättä saada keskuslautakunnalta viralliset jäljennökset päätöksestä ja sen perusteena olevista asiakirjoista, sekä antaa maaherralle muistutuskirjelmä seitsemän päivän kuluessa siitä lukien, kun asiamies on saanut päätöksestä tiedon. Myöhemmin maaherralle saapunut kirjelmä otetaan huomioon, mikäli ei asiaa silloin vielä ole ratkaistu. Maaherra, joka on oikeutettu, milloin katsoo välttämättömäksi, hankkimaan asiassa lisäselvitystä ja jonka päätökseen älköön muutosta haettako, toimittakoon päätöksensä keskuslautakunnalle 5).

Marraskuun 4 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka asiamies 3 momentissa mainitun oikeuden nojalla on tehnyt, ja tehdään ne oikaisut, joihin maaherran päätös on ehkä antanut aihetta 6).

Marraskuun 10 päivänä lautakunta tarkastaa vaaliliittojen muodostamista koskevat, lautakunnalle jätetyt asiakirjat. Ellei näitä ole asianmukaisesti laadittu tai vaaliliitto muuten laillisesti muodostettu, ilmoittakoon lautakunta viipymättä kirjallisesti vaaliliiton asiamiehelle, ettei vaaliliittoa ole voitu hyväksyä, sekä hylkäämisen syyt. Asiamiehellä on oikeus neljän päivän kuluessa oikaista hylkäämisen aiheuttaneet virheellisyydet 7).

Marraskuun 15 päivänä lautakunta tarkastaa ne muutokset, jotka vaaliliiton asiamies on edellisenmomentin nojalla tehnyt vaaliliiton muodostamista koskeviin asiakirjoihin 8).

1) Kltk:n kokouksia pidetään 1/10, 15/10, 4/11, 10/11, 15/11 ja vaalin jälkeisenä päivänä. Milloin tässä mainittu määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, kokous on kvl. 46 §:n mukaisesti siirrettävä seuraavaksi arkipäiväksi. Kuitenkin näyttää lain tarkoitus olevan, että äänten laskeminen voidaan suorittaa myös pyhäpäivänä. Vrt. kvl. 28 § 2 mom.

Ktk:n kokouksia voidaan pitää myös muina päivinä kuin tässä momentissa säädetään. Niinpä 15/10 pidettävä kokous voidaan siirtää jatkettavaksi jonakin myöhempänä päivänä. Samaten lienee sallittua, että 15/11 pidettävää kokousta ei tarvitse lainkaan pitää, mikäli vaaliliittoasiakirjat jo 10/11 pidetyssä kokouksessa ovat olleet kunnossa. Kts. myös siv. 114.

2) Lokakuun 1. päivänä pidettävässä kokouksessa kltk. tekee päätökset kvl. 11 §:ssä mainituista asioista. Päätöksessä ilmenevä puutteellisuus jossakin oleellisessa kohdassa saattaa aiheuttaa vaalien kumoamisen (27). Samaan tulokseen voi johtaa säädetystä määräajasta poikkeaminen (30).

VALITSIJAYHDISTYSTEN HAKEMUSTEN TARKASTAMINEN.

3) Lokakuun 15. päivänä pidettävässä kltk:n kokouksessa tarkastetaan valitsijayhdistysten puolesta kltk:lle jätetyt hakemukset ja ehdokaslistat. Ne varustetaan järjestysnumerolla vastaanottojärjestyksen mukaan (kts. siitä kvl. 11 §:n selitykset). Tämän jälkeen laaditaan hakemuksista ja ehdokaslistoista kuulutus, joka saatetaan vaalioikeutettujen tietoon tiedoksipanolla kltk:n kokoushuoneessa^1). Tämän kuulutuksen allekirjoittavat kltk:n puheenjohtajan lisäksi kltk:n sihteeri, missä se on. Tähän kuulutukseen otetaan myös hyljätyt ehdokaslistat, kuten jälempänä esitetään.

Kun kltk. lokakuun 15. päivän kokouksessa suorittaa valitsijayhdistysten asiakirjojen tarkastamisen, sen on siinä otettava huomioon

1) että valitsijayhdistys on oikein perustettu;

2) että asiamiehen hakemus on oikea ja

3) että asiakirjat on oikein jätetty kltk:lle.

Vaikka edellä on jo yksityiskohtaisesti selvitetty valitsijayhdistyksen perustamisen, hakemuksen laatimisen

--------

1) Ennen v. 1933 lainmuutosta oli hakemukset ja ehdokaslistat saatettava vaalioikeutettujen tietoon samalla tavoin kuin muut kunnalliset ilmoitukset tiedoksiannetaan sekä myös tiedoksipanolla kltk:n kokoushuoneessa. Tätä säännöstä harvoin noudatettiin. Se olikin vississä määrin tarpeeton, jonka vuoksi nyt on jäljellä ainoastaan tiedoksipano kltk:n kokoushuoneessa. Se on kuitenkin välttämätön erikoisesti sen takia, että vain sillä tavoin annetaan vaalioikeutetuille tieto vaaliliittojen muodostamiselle välttämättömistä listojen järjestysnumeroista. Käytäntö vienee tosin siihen, että k.o. kuulutus tulee sisältämään vain ehdokaslistat eikä lisäksi hakemuksia, mikä onkin käytännön kannalta riittävä.

--------

ja asiakirjojen jättämisen yhteydessä esiintyviä kysymyksiä, esitämme vielä yleiskatsauksen vuoksi jonkinlaisen yhteenvedon siitä, mitä kltk:n tulee ottaa huomioon vaaliasiakirjoja tarkastaessaan, samalla kuitenkin viitaten edellisten pykäläin kohdalla esitettyihin yksityiskohtaisiin selontekoihin.

1. Valitsijayhdistyksen perustamiskirjasta, joka on jätettävä yhdistyksen asiamiehen hakemuksen ohella kltk:lle, on käytävä selville

a) että valitsijayhdistys on perustettu k.o. vaaleja varten ja että sen jäsenet ovat sitoutuneet äänestämään vaalissa yhdistyksen ehdokkaita;

b) että ehdokkaita ei ole liikaa;

c) että ehdokkaiden nimi ja ammatti on merkitty (17);

d) että ehdokaslista ei sisällä tunnuslausetta tai otsakirjoitusta (19);

e) että ei ole erikseen mainittu varajäseniä (20);

f) että valitsijayhdistys on valtuuttanut yhden asiamiehen (33) ja hänelle yhden varamiehen;

g) että asiamies ja hänen varamiehensä on valitsijayhdistyksen jäseniä (21);

h) että perustamiskirja on oikein päivätty;

i) että perustamiskirjan allekirjoittajia on riittävästi (23);

j) että perustamiskirjan allekirjoittajat ovat kunnassa vaalioikeutettuja (31);

k) että he ovat omakätisesti kirjoittaneet nimensä perustamisasiakirjaan (22).

Kohdassa j) ja k) mainittujen seikkojen johdostaon syytä huomauttaa, että laissa ei tosin ole edellytetty, että kltk. toimittaessaan hakemusten tarkastamisen ottaisi selville, ovatko valitsijayhdistysten perustajat vaalioikeutettuja vaiko ei. Siinä suhteessa on yleensä katsottu todisteeksi riittävän sen vakuutuksen, jonka asiamies hakemuksessaan on antanut. Mutta kun kvl. 8 §:ssä on säädetty, että valitsijayhdistyksen voivat perustaa ainoastaan vaalipiirin vaalioikeutetut, on kltk:lla oikeus tutkia, ovatko valitsijayhdistysten perustajat todella kunnassa vaalioikeutettuja, s.o. onko heidät merkitty tulevia vaaleja varten laadittuihin vaaliluetteloihin. Samaten on asianlaita perustajien omakätisten nimikirjoitusten suhteen. Nekin kltk. voi tarkistaa mikäli aihetta ilmaantuu epäillä, että nimikirjoitukset eivät olisi asiamiehen vakuutuksesta huolimatta omakätisiä. On joskus sattunut, että jotkut vaalioikeutetut ovat jättäneet kltk:lle kirjoituksen, jossa ovat ilmoittaneet, että he eivät ole itse allekirjoittaneet jonkin valitsijayhdistyksen perustamiskirjaa, jossa esiintyy heidän nimensä. Kltk. ottaa tällaisen ilmoituksen huomioon, mikäli pitää sitä uskottavana ja mikäli muu hankittu selvitys osoittaa sen oikeaksi.

Kuitenkin on syytä mainita, että normaalinen asiainkulku kltk:ssa on se, että asiamiehen vakuutus perustamiskirjan allekirjoittajien omakätisistä nimikirjoituksista ja vaalioikeudesta yleensä katsotaan riittäväksi, ja näiden seikkojen tutkimiseen ryhdytään ainoastaan silloin, kun on perusteltua syytä otaksua, ettei asiamiehen vakuutus vastaa tosiasioita.

Jos perustajien vaalioikeuden ja allekirjoitusten tutkimista ei voida loppuunsuorittaa 15/10 pidetyssä kokouksessa, on mahdollista siirtää asian käsittely muutama päivä myöhemmin pidettävään jatkokokoukseen.

Vihdoin on syytä huomauttaa jo aikaisemmin esitetystä seikasta, että sellainen maan valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen vastainen toiminta, joka poistaa vaalikelpoisuuden, ei aiheuta vaalioikeuden menetystä eikä sen takia tule tarkastelun alaiseksi valitsijayhdistyksen perustajain perustamisoikeutta tutkittaessa.

2. Valitsijayhdistyksen asiamiehen hakemuksen tulee sisältää

1) anomus, että valitsijayhdistyksen ehdokaslista julkaistaisiin ja otettaisiin vaalissa käytettävään vaalilippuun

m) asiamiehen vakuutus, että ne henkilöt, jotka ovat valitsijayhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittaneet, ovat kunnassa vaalioikeutettuja sekä että he ovat omakätisesti perustamiskirjan allekirjoittaneet.

3. Asiamiehen hakemus asiakirjoineen tulee olla jätetty kltk:n valtuutetulle vastaanottajalle henkilökohtaisesti sinä aikana ja siinä paikassa, jossa se kltk:n kuulutuksella on määrätty tapahtuvaksi. (Kts. siitä tarkemmin kvl. 11 §:n selityksiä).

Jos kltk. havaitsee, että hakemus ei ole asianmukaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ole laillisesti perustettu, se hylkää valitsijayhdistyksen puolelta tehdyn pyynnön valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta ja ottamisesta vaalilippuun.

Jos siis yllä kohdissa a-m mainituissa tapauksissa esiintyy virheellisyyksiä, on valitsijayhdistyksen puolesta tehty pyyntö hyljättävä. Jos siis esim. joltakulta ehdokkaalta on ammatti jätetty merkitsemättä, koko ehdokaslista on hyljättävä; samaten jos perustamiskirjasta puuttuu päiväys j.n.e.

Herää kysymys, onko hyljätyn valitsijayhdistyksen hakemus ja ehdokaslista otettava siihen kuulutukseen, joka 15/10 pidettävässä kokouksessa on laadittava ja saatettava vaalioikeutettujen tietoon. Vaikkakin hakemus sisältää anomuksen, että yhdistyksen ehdokaslista julkaistaisiin ja otettaisiin siihen vaalilippuun, jota vaalissa on käytettävä (kvl. 8 ja 9 §), voitaisiin sen vuoksi katsoa, että kvl. 12 §:n 3 momentissa mainittu hakemuksen hylkääminen sisältää sen, että sitä ei ole julkaistava eikä otettava vaalilippuun. Käytännölliset syyt, eritoten vaaliliittojen valmistamisessa huomioonotettavat, johtavat kuitenkin siihen, että kltk:n tulee ottaa 15/10 laadittavaan kuulutukseen myös ne hakemukset ja ehdokaslistat, jotka se hylkää. Kuulutus ei siis käsitä hyväksyttyjä, vaan kltk:lle jätetyt ehdokaslistat. Kts. siv. 115.

Milloin kltk. hylkää hakemuksen, sen on annettava tästä päätöksestään asianomaisen valitsijayhdistyksen asiamiehelle tieto sekä samalla ilmoitettava hylkäämisen syyt.

4) Tämä tiedonanto hylkäämisestä ja sen syistä on järjestetty sen takia, että asiamies saisi korjata ne virheet, joiden perusteella kltk. on hylkäämisentoimittanut. Lain mukaan asiamiehellä on oikeus seitsemän päivän kuluessa kltk:n päätöksentekopäivästä lukien oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat hakemuksenhylkäämisen. Kun määräaika on näin lyhyt, on tiedoitus toimitettava asiamiehelle mahdollisimman pian, ja varsinkin siellä, missä on pitkät matkat, asiamiesten itsensä on syytä valvoa, onko hakemus hyväksytty vaiko ei.

Seitsemän päivän määräaika luetaan päätöksentekopäivästä, sitä päivää kuitenkaan lukuunottamatta. Jos hylkäämispäätös siis tehtiin 15/10, viimeinen oikaisupäivä on 22/10. Oikaisu on jätettävä kltk:n määräämälle vaaliasiakirjojen vastaanottajalle viimeistään seitsemäntenä päivänä siinä paikassa, jossa ja sinä aikana, jolloin asiakirjoja kltk:n kuulutuksen mukaan otetaan vastaan.

OIKAISUOIKEUS.

Oikaisuoikeutta ei kuitenkaan ole jokaisessa hylkäämistapauksessa. Jos valitsijayhdistyksen perustaminen on ollut asiallisesti virheellinen, jos asiamiestä ei ole laillisesti valittu tai jos asiakirjoja ei ole laillisesti kltk:lle jätetty, silloin ei virheellisyyksiä voida oikaista. Seuraavassa luettelemme esimerkiksi muutamia tapauksia, joissa oikaisuoikeutta ei ole olemassa.

1) Valitsijayhdistyksen perustamiskirjanallekirjoittajia ei ole riittävästi. On yhdentekevää, onko allekirjoittajien lukumäärä alunpitäen ollut säädettyä vähäisempi, vai onko se tullut liian pieneksi sen takia, että allekirjoittajien joukosta on poistettu ne, joiden nimet ovat olleet muissakin perustamiskirjoissa, taikka ne, jotka eivät ole kunnassa vaalioikeutettuja, tai vihdoin ne, jotka eivät omakätisesti ole allekirjoittaneet perustamiskirjaa. (Jos sitä vastoin poistettujen luku on ollut niin vähäinen, että allekirjoittajia ilman niitäkin on riittävästi, ei allekirjoittajien lukumäärän vuoksi saa hakemusta hyljätä).

2) Valitsijayhdistys ei ole valinnut itselleen lainkaan asiamiestä tai valinnut useampia varsinaisia asiamiehiä. (Sitä vastoin täytynee katsoa, että varamiehenvalitsematta jättäminen, jos varsinainen asiamies on täyttänyt tehtävänsä, voidaan korjata oikaisuajan kuluessa valitsemalla sellainen).

3) Valitsijayhdistyksen asiamiehenä on henkilö, joka ei ole valitsijayhdistyksen jäsen, s.o. ei ole allekirjoittanut perustamiskirjaa. (Sitä vastoin, jos varamies, joka ei ole toimittanut valitsijayhdistyksen hakemuksen laatimista ja sen jättämistä kltk:lle, ei ole yhdistyksen jäsen, lienee katsottava oikeaksi oikaisun salliminen. Jos varamies, joka on jättänyt hakemuksen kltk:lle, ei ole yhdistyksen jäsen, ei oikaisuoikeutta ole.

4) Valitsijayhdistyksen asiamiehen nimi on poistettu perustamiskirjan allekirjoittajien joukosta joko siitä syystä, että hän ei ole vaalioikeutettu (31) tai on toisenkin valitsijayhdistyksen perustaja tai ei ole omakätisesti allekirjoittanut perustamiskirjaa. Sellaisessa tapauksessa ei oikaisumahdollisuutta ole olemassa.

5) Valitsijayhdistyksen hakemus ja perustamiskirja on lähetetty kltk:lle postitse.

6) Sen on jättänyt kltk:n valtuutetulle muu henkilö kuin asiamies tai hänen varamiehensä.

7) Se on jätetty kltk:n valtuutetulle liianmyöhään.

8) Se on jätetty muuten laittomasti kltk:lle.

(On huomattava, että asiakirjojen laillista jättämistä kltk:lle ei määräajan loputtua voida oikaista, joten virheellisyydet siinä suhteessa ovat korjaamattomat).

Saarijärven kunnan kunnallisten vaalien keskuslautakunta oli hyväksynyt vaalilippuun otettavaksi sen valitsijayhdistyksen ehdokaslistan, jonka perustajana ja asiamiehenä oli toiminut puuseppä Antti Linna. Vaalin tuloksesta valitettiin sillä perusteella, että Linnaa ei oltu merkitty kunnan minkään äänestysalueen vaaliluetteloon, joten hän ei ollut vaalioikeutettu eikä kelpoinen esiintymään valitsijayhdistyksen asiamiehenä. Niin ollen ja kun siltä ehdokaslistalta, jonka L. oli jättänyt keskuslautakunnalle, oli valittu 3 valtuutettua, anottiin joko vaalin tuloksen oikaisemista tai koko vaalitoimitusta virheellisenä kumottavaksi. Kho: koska L:lla, joka p.o. vaalissa oli ollut vaalioikeutta vailla, ei ollut ollut kelpoisuutta esiintyä valitsijayhdistyksen perustajana ja asiamiehenä, sen tähden ja kun sitä valitsijayhdistystä, jonka asiamieheksi oli valittu L., ei oltu perustettu laissa säädetyllä tavalla eikä sanotulla yhdistyksellä siis ollut ollut oikeutta saada vaalilippuun otetuksi yhdistyksen puolesta annettua ehdokaslistaa, jonka vaalissa saamilla äänillä oli ollut vaikutusta vaalin tulokseen, Kho kumosi kokonaan p.o. vaalin ja määräsi keskuslautakunnan viipymättä ryhtymään toimenpiteisiin uuden vaalin toimittamista varten.

Laista ei selvene, miten kltk:n tulee menetellä, kun se on hyljännyt hakemuksen sellaisessa tapauksessa, jossa oikaisuoikeutta ei ole. Tekeekö se hylkäämispäätöksen kuten muissakin tapauksissa sekä antaa tiedon hylkäämisestä ja sen syistä asiamiehelle, jättäen hänen harkittavakseen, onko oikaisun tekemiseen syytä, vai tekeekö se hyljätessään samalla päätöksen, että mitään oikaisuoikeutta ei ole olemassa, josta se myöskin ilmoittaa asiamiehelle. Kun kvl. 12 § 5 momentissa puhutaan muutoksista, "jotka asiamies 3 momentissa mainitun oikeuden nojalla on tehnyt", näyttäisi siltä, että jälkimmäinen menettelytapa olisi asianmukaisempi. Siitä huolimatta on kltk:n 4/11 pidettävässä kokouksessa tutkittava sellainenkin oikaisu, jonka asiamies määräajassa on jättänyt kltk:lle, vaikka kltk. oli oikaisun kieltänyt. Eikä voida pitää laittomana, vaikka kltk. tällöin hyväksyisi oikaisun, jonka tekemisen se edellisessä kokouksessaan väärillä perusteilla katsoi kielletyksi.

Kltk:n valtuuttaman asiakirjojen vastaanottajan tulee oikaisujakin vastaanottaessaan merkitä, milloin ne on hänelle jätetty.

Vielä on syytä huomauttaa, että milloin oikaisuoikeus on annettu, oikaisua ei saa tehdä muissa kohdissa kuin niissä, joiden perusteella hakemus oli hyljätty Uusia ehdokkaita ei siis saa asettaa eikä entisiä poistaa, ellei jälkimmäisessä suhteessa ole ollut liian paljon ehdokkaita, jonka vuoksi hakemus oli hyljätty.

Hakemuksen hylkääminen ehdokkaan vaalikelvottomuuden takia.

Aikaisemmin kltk:n ei tarvinnut tarkistaa ehdokkaiden vaalikelpoisuutta valmistavien toimenpiteiden aikana eikä se saanutkaan sitä tehdä. Vasta vaalin tulosta määrättäessä joutui ehdokkaiden vaalikelpoisuus tutkittavaksi. 31/7 1930 annetussa kvl:n muuttumista koskevassa laissa tehtiin tässä suhteessa se muutos, että kltk. jo valmistavien toimenpiteiden aikana tutkii ehdokkaiden vaalikelpoisuuden, mikäli on kyseessä vaalikelpoisuuden puute maan valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen vastaisen toiminnan takia. Sen sijaan muut vaalikelpoisuuden esteet eivät tule tarkistamisen alaisiksi ennenkuin vaalin tulosta määrättäessä. Tämä menettely on säilytetty v. 1933 lainmuutoksessa.

15/10 pidettävässä kokouksessaan kltk:n tulee tutkia ehdokkaiden vaalikelpoisuus siinä suhteessa, että saataisiin selville, onko joku heistä vaalikelpoisuutta vailla mkl:n 10 §:n momentin tai kkl:n 11 §:n 4 momentin nojalla. Nämä lainkohdat, jotka on julkaistu edellä siv. 44 ja 48 ja joiden tulkinnan suhteen viittaamme siellä olevaan esitykseen, tarkoittavat voimassaolevan valtio ja yhteiskuntajärjestyksen vastaisten ainesten pysyttämistä poissa kunnallisesta hallinnosta.

Jos kltk. havaitsee, että joku ehdokkaaksi esitetty henkilö on vaalikelpoisuutta vailla mkl 10 §:n 2 momentissa ja kkl. 11 §:n 4 momentissa mainittujen esteperusteiden nojalla, sen on hyljättävä se hakemus, johon liittyvässä ehdokaslistassa tällainen vaalikelvoton henkilö on. Näin ollen siis yhden ainoankin tällä perusteella vaalikelpoisuutta vailla olevan henkilön esiintyminen ehdokaslistassa aiheuttaa koko ehdokaslistan hylkäämisen. Sensijaan JOS joku ehdokas on vaikkapa alaikäisyyden tai holhouksenalaisuuden tai muiden näihin verrattavien esteperusteiden vuoksi vaalikelpoisuutta vailla, se ei aiheuta ehdokaslistan hylkäämistä. Se ei liioin aiheuta mitään toimenpiteitä ennen vaalin tuloksen laskentaa, jossa sitten tällainen ehdokas sivuutetaan vaalin tulosta määrättäessä.

Ennen v. 1933 lainmuutosta tapahtui ehdokkaiden vaalikelpoisuuden tutkiminen 5/11 pidettävässä kltk:n kokouksessa. Kun ehdokaslistojen jättäminen kltk:lle silloin päättyi vasta 5/11 klo 12, tuotti kltk:lle huomattavaa vaivaa ehdokkaiden vaalikelpoisuuden selvillesaanti. Kun nyt ehdokaslistat jätetään viimeistään 10/10 ja kltk.n kokous pidetään 15/10, jää kltk:lle aikaa hankkia selvitystä niin hyvin valitsijayhdistysten perustajain vaalioikeudesta kuin ehdokkaiden vaalikelpoisuudesta. Sisäasiainminjsteriön 10/10 1930 lähettämällä kiertokirjeellä on maan poliisipäälliköitä ja nimismiehiä kehoitettu hyvissä ajoin asettumaan yhteyteen kltkuntien ja niiden puheenjohtajien kanssa voidakseen antaa kltk:lle niiden tarvitsemat tiedot ehdokkaista ja heidän vaalikelpoisuudestaan. Tämän kiertokirjeen mukaisesti on kltk:illa oikeus vaatia asianomaiselta poliisipäälliköltä (maalla nimismieheltä) ja joko hänen välityksellään tai suoraankin valtiolliselta tai rikospoliisilta tietoja ehdokkaiden vaalikelpoisuudesta. Milloin on tarpeen rikosrekisteriote, se on tilattava poliisiviranomaisten toimesta.

Saattaa sattua, että ehdokkaiden vaalikelpoisuutta koskeva kysymys ei ole vielä 15/10 mennessä tullut selvitetyksi. Silloin on kltk:lla oikeus siirtää asian ratkaisu jatkokokoukseen, joka pidetään muutaman päivän perästä. Pitkää väliaikaa ei kuitenkaan saa määrätä.

Kltk:n päätös valitsijayhdistyksen hakemuksen ja ehdokaslistan hylkäämisestä ehdokkaan vaalikelvottomuuden takia on lopullinen siinä mielessä, että mitään oikaisuoikeutta kvl. 12 §:n 3 mom. edellyttämässä mielessä ei ole olemassa. Mutta kltk:n päätös on alistettava maaherran tutkittavaksi ja vahvistettavaksi.

Kun kltk. on hyljännyt hakemuksen sillä perusteella, että siihen liittyvässä ehdokaslistassa on ollut tässä kosketellulla tavalla vaalikelpoisuutta vailla olevia ehdokkaita, sen tulee alistaa päätöksensä maaherran ratkaistavaksi. Paitsi lähetekirjelmää, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri, missä sellainen on valittu, liitetään mukaan kyseellisen valitsijayhdistyksen kaikki asiakirjat, asianmukainen ote kltk:n pöytäkirjasta, kaikki ne asiakirjat ja todisteet, jotka ovat olleet kltk:ssa esillä hylkäämispäätöstä tehtäessä^1), sekä todistus siitä, milloin kltk:n päätöksestä on annettu tieto valitsijayhdistyksen asiamiehelle.

Kts. lähetekirjelmän mallia n:o VII

Hylkäämispäätöksestä on samalla viivyttelemättä annettava tieto valitsijayhdistyksen asiamiehelle sekä ilmoitettava hylkäämisen syy, siis mainittava, että yhdistyksen ehdokas se ja se on katsottu olevan vaalikelpoisuutta vailla sen takia, että hän sillä ja sillä tavalla toimien on sen menettänyt. Tiedoksianto on toimitettava asiamiehelle todisteellisesti, s.o. on hankittava

--------

1) Näistä asiakirjoista, jotka lähetetään maaherralle alkuperäisinä, on otettava ennen lähettämistä viralliset jäljennökset, koska ne on annettava asiamiehelle, mikäli hän ei tyydy kltk:n päätökseen.

--------

joko asiamiehen kirjallinen todistus siitä, että hän on saanut kltk:n päätöksestä ja sen syistä kirjallisen tiedon, tai luotettavan henkilön todistus siitä.

Jos asiamies ei tyydy kltk:n päätökseen hänellä on oikeus viivyttelemättä saada kltk:lta viralliset jäljennökset päätöksestä ja niistä kltk:lle ehkä jätetyistä asiakirjoista, joihin kltk:n päätös on perustunut. Tästä lainkohdasta voidaan tehdä johtopäätös, että kltk:n tulee perustaa päätöksensä kirjallisiin todistuskappaleisiin eikä suullisiin kertomuksiin. Jos siis esim. nimismies tai muu henkilö tietää jonkin syyn, jonka takia ehdokas on vaalikelpoisuutta vailla, ei riitä, että hän sen kertoo kltk:n kokouksessa, vaan hänen on siitä annettava kirjallinen todistus kltk:lle. Se lähetetään maaherralle alistetun päätöksen ohella ja jäljennös siitä on annettava valitsijayhdistyksen asiamiehelle, jotta hän voisi muistutuskirjelmässään puolustaa yhdistyksen ehdokasta päätöstä vastaan.

Asiamiehen tulee seitsemän päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien antaa maaherralle muistutuskirjelmänsä, mikäli sitä haluaa. Maaherran velvollisuus on odottaa tämän määräajan loppuun, ennenkuin hän tekee päätöksensä. Sen takia on välttämätöntä, että kltk. ilmoittaa maaherralle, milloin asiamies on saanut hylkäyspäätöksestä tiedon (32).

Maaherralla on oikeus hankkia asiassa lisäselvitystä. Hänen antamansa päätös on lopullinen (32). Hänen tulee toimittaa päätöksensä kltk:lle jo niin hyvissä ajoin, että kltk. voi sen ottaa huomioon 4/11 pidettävässä kokouksessa.

32.

Työmies Matti Hirvosen y.m. valituksessa Pielisensuun kunnan kunnallisvaalien johdosta esitettiin sellaisina virheinä, joiden nojalla vaali olisi ollut kumottava se, että keskuslautakunnan puheenjohtaja ei ollut, lähettäessään maaherralle kahden valitsijayhdistyksen puolesta tehdyn hakemuksen hylkäyspäätöksen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi, ilmoittanut maaherralle sitä päivää, jolloin päätös oli annettu tiedoksi valitsijayhdistyksen asiamiehille, mistä oli ollut seurauksena, että maaherra oli ratkaissut asian ennenkuin valitsijayhdistyksen asiamiehet olivat ehtineet heille myönnetyn määräajan kuluessa toimittaa muistutuskirjelmiään maaherralle. Edelleen esitettiin virheellisenä menettelynä, että vaalihuoneistoihin ei oltu tarpeeksi ajoissa asetettu vaalissa käytettäviä vaalilippuja nähtäväksi ja että vaalihuoneiston seinälle asetettu vaalilippu oli suuren osan vaalipäivästä ollut kelpaamattomaksi leimattuna listan n:o 2 kohdalle tehdyllä merkinnällä "mitätön", josta oli ollut seurauksena, että osa äänestäjistä ei ollut uskaltanut äänestää mainittua listaa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että keskuslautakunnan puheenjohtaja oli ylläkerrotulla tavalla menetellessään tehnyt virheen, mutta koska esitettyjen muistutuskirjelmien huomiotta jättäminen ei voinut aiheuttaa toimitetun vaalin kumoamista sen takia, että maaherran valitsijayhdistysten hakemusten hylkäämistä koskeva päätös oli ollut lopullinen eikä asia siis siltä osalta myöhemmin voinut tulla maaherran uudelleen tutkittavaksi eikä sitä myöskään kvl. 12 §:n 4 momentin mukaan voitu tehdyn valituksen johdosta muuttaa, sen tähden ja kun ne muut virheellisyydet, joihin valituskirjassa oli viitattu, eivät olleet vaikuttaneet vaalin tulokseen, Kho hylkäsi kerrotut vaatimukset.          Kho 1931 II 1126.

6) 4/11 pidettävässä kokouksessa tarkastetaan asiamiesten oikaisut ja otetaan huomioon maaherran alistetussa asiassa antamat päätökset. Ellei kltk. 15/10 pitämässään kokouksessa ole hyljännyt yhtään hakemusta, ei 4/11 päivän kokousta tarvitse pitää.

Asiamiesten oikaisuoikeudesta olemme jo edellä tehneet selkoa. Ellei oikaisua ole jätetty laillisella tavalla tai jos oikaisua ei ole lainkaan tehty, jää ehdokaslista vaalilippuun ottamatta. Niinpä esim. jos sellaisessa tapauksessa, että ehdokaslista yhdeltä ehdokkaalta puuttuvan ammatin vuoksi olisi hyljätty ja annettu asiamiehelle oikeus tämä puutteellisuus korjata, asiamies ei oikaisua tekisikään (ammatin lisääminen alkuperäisiin asiakirjoihin riittää), jäisi ehdokaslista pois vaalilipusta.

4/11 pidetyssä kokouksessa kltk. lopullisesti vahvistaa, mitkä ehdokaslistat tulevat vaalilippuun otettaviksi. Nyt on huomattava, että kltk., kuten sivulla 106 olemme esittänyt, varustaa 15/10 järjestysnumerolla kaikki sille jätetyt hakemukset ja ehdokaslistat, tulivatpa ne sitten kltk:ssa hyväksytyiksi taikka hyljätyiksi Nämä hakemukset ja ehdokaslistat kltk. saattaa julkisuuteen kltk:n kokoushuoneeseen esillepantavalla kuulutuksella. Nämä samat numerot säilyvät ehdokaslistoilla vielä senkin jälkeen, kun on jo lopullisesti selvää, että jokin tai jotkin ehdokaslistat eivät tule vaalilippuun otetuiksi. Valtiollisissa vaaleissa menetellään siten, että alustavaan ehdokaslistojen yhdistelmään ei oteta muita kuin ensimmäisessä tarkastuksessa hyväksytyt ehdokaslistat, kun taas korjauksen jälkeen hyväksytyistä ehdokaslistoista saatetaan julkisuuteen erikoinen ehdokaslistojen yhdistelmä (vaalilaki 32 § 2 mom.). Kun kvl:ssa ei ole säädetty vastaavanlaista menettelyä, täytyy ehdokaslistojen ja niiden numeroiden julkisuuteen saattaminen järjestää siten, että kltk. julkaisee ennen tarkastusta sille jätettyjen numeroitujen ehdokaslistojen luettelon, jossa luettelossa mainitut numerot ovat voimassa vaaliliittojen muodostamistakin varten. Nämä numerot ovat käytännössä siihen saakka, kunnes kltk. laatii vaalilipun ja sitä tehdessään vahvistaa uuden ehdokaslistojen järjestyksen (kts. siv. 118).

VAALILIITTOSOPIMUSTEN TARKASTAMINEN.

7) Kvl. 10 §:n 3 momentin mukaan vaaliliittoa koskevat sopimukset tulee jättää kltk:lle viimeistään 10/11 ennen klo 12 päivällä. Samana päivänä myöhemmin kokoontuu kltk. käsittelemään vaaliliittohakemuksia. Niitä tutkiessaan kltk:n tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

a) että vaaliliiton muodostamisesta on tehty ja kltk:lle jätetty kirjallinen sopimus;

b) että sopimuksessa mainitaan vaaliliittoon yhtyvien valitsijayhdistysten ehdokaslistojen järjestysnumerot;

c) että sopimuksessa on joku vaaliliittoon yhtyneen valitsijayhdistyksen asiamies valtuutettu vaaliliiton asiamieheksi;

d) että sopimuksen ovat allekirjoittaneet vaaliliittoon yhtyneiden valitsijayhdistysten asiamiehet;

e) että asiamiesten nimikirjoitus on varustettu valitsijayhdistyksen numerolla (kts. selontekoa ed. siv.);

f) että vaaliliiton asiamies on laillisessa järjestyksessä jättänyt vaaliliittoasiakirjat kltk:lle;

g) että jokaisen vaaliliittoon kuuluvan valitsijayhdistyksen puolesta on vaaliliittoasiakirjojen mukana jätetty joko koko valitsijayhdistyksen tekemä päätös vaaliliittoon yhtymisestä taikka valitsijayhdistyksen yhdelle tai useammalle jäsenelleen antama kirjallinen valtuutus päättää vaaliliittoon käymisestä, jossa tapauksessa lisäksi on esitettävä valtuutettujen päätös vaaliliittoon yhtymisestä;

h) että valitsijayhdistyksen päätöksen ja valtuutuksen alla on kaikkien valitsijayhdistyksen jäsenten allekirjoitukset ja

i) että valtuutetut ovat yhdistyksen jäseniä.

Menettelytapa kltk:n 10/11 pidettävässä kokouksessa vaaliliittoasiakirjoja tarkastettaessa on seuraava:

Jos havaitaan, että jonkin vaaliliiton asiakirjoissa on puutteellisuuksia, esiintyvätpä ne sitten vaaliliittosopimuksessa taikka vaaliliittoon kuuluvan valitsijayhdistyksen vaaliliittoasiakirjoissa, hyljätään vaaliliittosopimus kokonaisuudessaan siinä muodossa ja annetaan vaaliliiton asiamiehelle viipymättä kirjallinen tieto siitä, ettei vaaliliittoa ole voitu hyväksyä sekä hylkäämisensyyt. Asiamiehellä on sitten oikeus neljän päivän kuluessa oikaista hylkäämisen aiheuttaneet virheellisyydet, mikäli ne eivät ole sitä laatua, että oikaisu ei ole sallittua.

Samaten kuin valitsijayhdistyksen hakemuksen hylkäämisen aiheena saattoi olla virheellisyys, jota ei voida myöhemmin korjata, samaten voi vaaliliiton perustamisessa esiintyä virheellisyyksiä, joita ei voida korjata. Sellaisia ovat m m.

1) jos vaaliliittosopimus puuttuu;

2) jos vaaliliiton asiamies ei ole vaaliliittosopimuksen allekirjoittaja;

3) jos vaaliliiton asiamies ei ole jättänyt laillisessa järjestyksessä asiakirjoja kltk:lle (vrt. selontekoa valitsijayhdistyksen asiakirjojen jättämisestä);

4) jos valitsijayhdistyksen vaaliliittojulkilausuma tai valtuutus puuttuu tai jos niiden allekirjoittajina eivät ole kaikki yhdistyksen perustajat;

5) jos valitsijayhdistyksen valtuutettu ei ole sen jäsen;

6) jos valtuutettujen päätös puuttuu;

7) jos muut kuin valtuutetut ovat tehneet vaaliliittopäätöksen.

Sen sijaan muissa vähemmän oleellisissa virheellisyyksissä on oikaisuoikeus varattu. Menettely kltk:ssa on vastaavilta osilta sama kuin valitsijayhdistysten asiakirjojen tarkastamisessa.

Jos virheellisyys on ollut sellainen kuin edellä kohdissa 1-3 mainitaan, koko vaaliliittohanke on hyljätty ja jokainen siihen tarkoitettu ehdokaslista menee yksinäisenä ääniryhmänä vaaleihin.

Jos taas virheellisyys on kohdissa 4-7 mainittua laatua, vaaliliitto hyväksytään siten korjattuna, että muut oikein vaaliliittoon liittyneet valitsijayhdistykset muodostavat vaaliliiton, mutta se valitsijayhdistys, jonka asiakirjoissa on virheellisyys, jää siitä pois yksinäiseksi ääniryhmäksi. Samaten on asianlaita, jos vaaliliittosopimuksessa on mainittu sellaisia valitsijayhdistyksiä, joiden puolesta vaaliliittosopimusta ei ole allekirjoitettu.

Kuten asianlaita oli valitsijayhdistysten hakemusten hyväksymisessä, voidaan kltk:ssa lopullinen päätös vaaliliittojen muodostamisessa tehdä jo 10/11 pidettävässä kokouksessa, jos virheellisyydet ovat sellaiset, että mitään oikaisuoikeutta ei ole olemassa. Sellaisessa tapauksessa on kuitenkin 15/11 pidettävä kltk:n kokous.

8) 15/11 pidettävässä kokouksessa tarkastetaan vaaliliiton asiamiehen tekemät oikaisut. Siinä suhteessa on voimassa, mitä edellä kohdassa 6) on mainittu valitsijayhdistysten asiamiesten oikaisujen tekemisestä.

15/11 pidettävässä kokouksessa kltk. varustaa hyväksytyt ja vaalilippuun otettavat ehdokaslistat uusilla järjestysnumeroilla, poistaen väliltä hyljätyt ehdokaslistat. Tämä järjestys on sitten voimassa vaalilippua laadittaessa (siv. 122 ja s.).

Muista kokouksessa esilletulevista asioista kts. kvl. 13 §.

Kltk:n valmistavista toimenpiteistä, joista edellä on tehty selkoa, ei saada valittaa erikseen, vaan valitus niissä tapahtuneiksi katsotuista virheellisyyksistä on tehtävä vaalin tuloksesta valitettaessa. Jos siis kltk. on hyljännyt valitsijayhdistyksen puolesta tehdyn anomuksen, ei kysymystä ole mahdollista saattaa valitusteitse ratkaistavaksi ennenkuin vasta vaalin tuloksesta valitettaessa siten kuin kvl. 44 §:ssä säädetään (33, 34). Kltk. ei saa valmistavissa toimenpiteissä antamistaan päätöksistä antaa valitusosoitusta (35).

Poikkeus: Kts. kvl. 13 § muist. 1.

Taivalkosken kltk. 5/11 20 käsitellessään valitsijayhdistysten hakemuksia joulukuussa pidettäviä kunnallisvaaleja varten totesi, että erinäiset valitsijayhdistysten perustajat eivät olleet omakätisesti allekirjoittaneet yhdistyksen perustamiskirjaa, että A. R:n puolesta oli toinen henkilö kirjoittanut hänen nimensä hakemuskirjaan ja että H. V.:tä ei oltu perustamiskirjassa valtuutettu toimimaan hänen edustamansa yhdistyksen asiamiehenä. Näihin virheellisyyksiin nähden kltk. hylkäsi sanotut hakemukset. Asiat joutuivat uudestaan esille ktlk:n kokouksessa saman kuun 12. p:nä ja koska ne kohdat, jotka olivat aiheuttaneet hakemusten hylkäämisen, määräajassa olivat oikaistut, päätettiin ottaa puheenaolevien valitsijayhdistysten ehdokaslistat vaalissa käytettävään vaalilippuun. Saman marraskuun 27. p:nä Oulun 1. maaherralle annetussa kirjoituksessa metsänhoitaja K. sitten m.m. vaati, että edelläkerrotut ehdokaslistat poistettaisiin vaalilipusta. Maaherra ratkaisi asian 15/4 21: koska metsänhoitaja K:lla olisi ollut oikeus aikanaan tehdä valitus vaaleista, maaherra katsoi, että metsänhoitaja K:n edellämainittu kirjoitus, mikäli siinä vaadittiin ehdokaslistojen hylkäämistä, ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Kho: Koska K. joka ei ollut valittanut puheena olevien kltk:n valmistavien toimenpiteiden perusteella toimitetusta vaalista siinä järjestyksessä kuin kunnallisen vaalilain 44 §:ssä säädettiin, siten oli menettänyt puhevaltansa mainittuja vaaleja vastaan, eikä kysymys kltk:n edelläkerrotun 12/11 20 päättämän toimenpiteen oikaisemisesta, vaalin tulokseen vaikuttavana, niin ollen K:n valituksesta enää voinut joutua asiallisesti tutkittavaksi, Kho jätti Mh:n päätöksen pysyväksi siltäkin osalta, mikäli sillä K:n vaatimus ehdokaslistojen poistamisesta vaalilipusta oli jätetty varteenottamatta.

Kho 1921 I 93.

Lokalahden kunnan kltk. katsoen 5/11 1922 pidetyssä kokouksessa hyljätyt valitsijayhdistyksen asiakirjat oikaistuiksi, hyväksyi ne 13/11 pitämässään kokouksessa. Tästä päätöksestä valitettiin ennen vaaleja. Maaherra kumosikin tämän valituksen perusteella sillä välin toimitetut vaalit, mutta Kho kumosi ja poisti maaherran päätöksen, koska kltk:n puheena olevaa vaalia valmistavista toimenpiteistä ei ollut lupa erikseen valittaa, vaan valitus niistä oli tehtävä vaalin tuloksesta tehtävän valituksen yhteydessä.

Kho 1923.

Kihniön kunnan kltk., hyljättyään hakemuksen ehdokaslistan julkaisemisesta, antoi valitusosoituksen lääninhallitukseen.

Koska kltk:n valmistavista toimenpiteistä ei ollut lupa erikseen valittaa Kho poisti kltk:n antaman valitusosoituksen ja jätti valituksen tutkittavaksi ottamatta.

Kho 1922.

13 §.

(Laki 24/3 1933).

Jos vaalia varten on hyväksytty ainoastaan yksi ehdokaslista, ei erityistä vaalitoimitusta toimeenpanna, vaan keskuslautakunta menetelköön, kuten 28 §:n 1 momentissa sanotaan 1).

Jos kaksi tai useampia ehdokaslistoja on vaalia varten hyväksytty, on keskuslautakunnan laadittava vaalitoimituksessa käytettävä vaalilippu. Tähän otetaan laillisesti perustettujen valitsijayhdistysten ehdokaslistat niin järjestettyinä, että samaan vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat yhdistetään yhteisen otsakkeen alle ia erotetaan muista listoista siten, että selvästi ilmenee, mitkä ehdokaslistat kuhunkin vaaliliittoon kuuluvat. Vaaliliittoon kuuluvien ehdokaslistojen keskinäisen järjestyksen määrää listojen järjestysnumero. Vaaliliittojen ulkopuolelle jääneet ehdokaslistat otetaan vaalilippuun viimeisinä järjestysnumeronsa mukaan.

Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaalilippu on laadittu, vaaliliittojen otsakkeet sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnumeroineen 2).

Vaalilippu on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samalla tavoin kuin muut kunnalliset ilmoitukset sekä sitäpaitsi tiedoksipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa. Sellaisia vaalilippuja, keskuslautakunnan toimesta kelpaamattomiksi leimattuina, annettakoon myös, mikäli mahdollista, jokaisen valitsijayhdistyksen asiamiehelle yhtä monta kappaletta, kuin on allekirjoittajia siinä asiakirjassa, jolla valitsijayhdistys on perustettu 3).

1) Vaalitoimitusta ei suoriteta lainkaan, milloin vain yksi hyväksytty ehdokaslista on olemassa. Kun kunnallisissa vaaleissa on kiinteät listat, joten muita henkilöitä kuin valmistavissa toimenpiteissä ehdokkaiksi määrättyjä ei saa äänestää (toisin valtiollisissa vaaleissa, kts. vaalilaki 45 § 2 mom.); eikä liioin listojen sisällä saa ehdokkaiden järjestystä muuttaa (kvl 20 § 2 mom., toisin valtiollisissa vaaleissa, vaalilaki 45 § 1 mom ), olisi vaalitoimitus tarpeeton. Ellei muuta ole kuin yksi hyväksytty lista olemassa, katsotaan listan ehdokkaat yksimielisesti valituiksi. Menettelystä sellaisessa tapauksessa kts. kvl. 28 § 1 mom.

Jos taas yhtään ehdokaslistaa ei ole määräajassa jätetty tai jos yhtään jätetyistä ehdokaslistoista ei ole voitu hyväksyä, tulee kunnanvaltuuston viipymättä pyytää valtioneuvostoa määräämään uusi aika vaalien toimittamista varten kuten kvl. 47 §:ssä säädetään.

Milloin kltk. on hyljännyt jonkin valitsijayhdistyksen hakemuksen, ja hylkäämisen seurauksena on ollut, ettei vaaleja voida toimittaa hyväksyttyjen ehdokaslistojen puutteessa, saadaan kltk:n päätöksestä valittaa maaherralle. Se on ainoa poikkeus säännöstä, että kltk:n valmistavista toimenpiteistä ei saa valittaa erikseen, mutta tällaisessa tapauksessa päätös valmistavassa toimenpiteessä on samalla päätös itse pääasiassa, vaalin toimittamisessa.

2) Jos vaalia varten on hyväksytty kaksi tai useampia ehdokaslistoja, olivatpa ne toistensa kanssa vaaliliitossa tai ei, on kltk:n laadittava vaalilippu vaalitoimituksessa käytettäväksi.

Ehdokaslistojen järjestäminen vaalilippuun, joka ennen v. 1933 lainmuutosta tapahtui mutkattomasti siten, että ehdokaslistat asetettiin vaalilippuun numerojärjestyksessä, on nyt vaaliliittojen muodostamistavan muututtua sekin huomattavasti muuttunut. Vaaliliput tulevat kunnallisvaaleissa muistuttamaan valtiollisissa vaaleissa käytettäviä vaalilippuja. Samaan vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat, jotka ennen v. 1933 olivat hajallaan vaalilipussa, yhdistetään yhteisen otsakkeen alle ja erotetaan muista listoista sivu- ja poikkiviivoilla. Vaalilippu on niin järjestettävä, että eri vaaliliitot otetaan siihen ensiksi siinä järjestyksessä, mikä on niiden ensimmäisillä ehdokaslistoilla. Ensimmäiseksi vaalilippuun otetaan se vaaliliitto, jonka ensimmäisellä ehdokaslistalla on alin lopullinen järjestysnumero, toiseksi se vaaliliitto, jonka ensimmäisen ehdokaslistan järjestysnumero on seuraavaksi alin j.n.e. Ne ehdokaslistat, jotka eivät kuulu mihinkään vaaliliittoon, otetaan vaalilippuun vaaliliittojen jälkeen järjestysnumeronsa mukaan. Vaikka ehdokaslistan järjestysnumero olisi 1, se otetaan vaaliliittojen jälkeen vaalilippuun, ellei se ole vaaliliitossa yhdenkään muun listan kanssa.

Kukin vaaliliitto erotetaan toisista sivu- ja poikkiviivoilla niin, että selvästi ilmenee, mitkä ehdokaslistat kuuluvat kuhunkin vaaliliittoon. Ehdokaslistat vaaliliiton sisällä erotetaan samoin toisistaan sivu- ja poikkiviivoilla ja järjestetään numerojärjestyksen mukaan. Ehdokaslistan numero on painettava ehdokaslistankehysten sisälle, muutoin äänestäjät voivat erehtyä tekemään äänestysmerkkinsä kehysten ulkopuolelle numeron viereen. Kukin vaaliliitto varustetaan yhteisellä otsakirjoituksella. Kvl. 10 :n 2 mom. mukaan vaaliliitto on oikeutettu vaaliliittosopimuksessaan ehdottamaan vaaliliittoa varten otsakkeen, jonka lopullinen määrääminen on kuitenkin kltk:n asia. Kltk:lla on siis oikeus joko hyväksyä ehdotettu otsakirjoitus tai olla se hyväksymättä sekä jälkimmäisessä tapauksessa määrätä toinen otsakirjoitus. Mielivaltainen ehdotetun otsakirjoituksen hylkääminen ei kuitenkaan ole sallittua. Vain sellaisessa tapauksessa, että otsakirjoitus on lakien tai hyvien tapojen vastainen tai se on harhaanjohtava tahi sopimaton (vrt. oikeuskanslerin päätös 14/1 1932), on kltk:lla oikeus hyljätä ehdotettu otsakirjoitus ja määrätä uusi. Kun sopivan otsakirjoituksen löytäminen hyljätyn tilalle on varsin vaikea, voitaneen turvautua menettelyyn, jota muutamat valtiollisten vaalien keskuslautakunnat ovat käyttäneet, nimittäin varustaa vaaliliitot joko järjestysnumerolla esim: "Vaaliliitto III" milloin vaaliliitto on kolmas järjestyksessä, taikka kirjaimella, esim. "Vaaliliitto B", milloin se on toisena vaalilipussa j.n.e.

On huomattava, että yhteinen otsakirjoitus on sallittua ainoastaan vaaliliitoille. Jos siis vaalilipussa esiintyy yksinäisenä olevia ehdokaslistoja, niille ei saa antaa otsakirjoitusta kuten vaaliliitoille.

Vaalilipussa on paitsi järjestysnumerolla varustettuja toisistaan erotettuja ehdokaslistoja ja vaaliliitto-otsakirjoituksia sekä vaaliliittojen rajaviivoja myös vaalilipun yhteinen otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaaleja varten vaalilippu on laadittu. Otsakirjoitus voi kuulua esim. "Vaalilippu Karhuvaaran kunnassa joulukuun 4. ja 5. päivänä 1933 toimitettavissa kunnallisvaaleissa". Ehdokaslistoissa ei saa esiintyä mitään ehdokaslistojen otsakirjoituksia tai tunnuslauseita (19).

Vaalilipun otsakirjoitus yksikielisessä kunnassa on ainoastaan kunnan virallisella kielellä. Kaksikielisessä kunnassa se on sekä suomen- että ruotsinkielinen (kielilaki 10 §), ensimmäisellä sijalla enemmistön kieli. Sen sijaan vaaliliittojen otsakirjoitukset voivat kaksikielisissäkin kunnissa olla yksikieliset, sen mukaan kuin vaaliliitto itse on esittänyt. Sellaisessa tapauksessa, että vaaliliiton ehdotettu otsakirjoitus hyljätään, on sen tilalle määrättävässä otsakirjoituksessa käytettävä sitä kieltä, jota ehdotuksessa oli käytetty.

4) Sittenkun vaalilipun sisältö on vahvistettu, tulee kltk:n saattaa vaalilippu vaalioikeutettujen tietoon samalla tavoin kuin muut kunnalliset ilmoitukset sekä sitä paitsi tiedoksipanolla kltk:n kokoushuoneessa, aivan samoin kuin kvl. 11 §:ssä on säädetty ilmoitettavaksi m.m. vaaliasiakirjojen vastaanottamisesta. On siis pidettävä mielessä, että se kltk:n kokoushuoneessa ilmoittaminen, joka riittää kvl. 12 §:n 3 mom. mainitsemassa tapauksessa, ei riitä, kun vaalilippu sen lopullisessa muodossa kuulutetaan vaalioikeutettujen tiedoksi.

Vaalilippuja tulee jakaa myös kunkin valitsijayhdistyksen asiamiehelle, mikäli mahdollista, yhtä monta kappaletta kuin sanotussa valitsijayhdistyksessä on ollut perustajia. Näiden vaalilippujen tulee olla mitättömäksi leimattuja. Jako suoritetaan vasta sitten, kun vaalilippuja on painatettu, kuten kvl. 14 §:ssä säädetään. Mitättömäksi leimaamista ei saa suorittaa vaalilautakuntien leimasimilla, vaan joko merkitsemälle ne "Mitätön"-leimalla tai sanalla: "Jäljennös". Kun vaalilautakunnan asiana on huolehtia kvl. 16 §:n 1 mom. mukaan, että vaalihuoneistossa on riittävä määrä esillä vaalilipun jäljennöksiä, kltk. voi monistaessaan vaalilippuja varustaa osan lippuja sanalla "Jäljennös". Näitä samoja vaalilippuja voidaan sitten jakaa valitsijayhdistysten asiamiehille. Värilliselle paperille painettua vaalilippua ilman "Jäljennös"-sanaa tuskin voidaan katsoa kelpaamattomaksi leimatuksi tai vaalilipun jäljennökseksi.

14 §.

Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutuisasti vaalilippun 1) ja lähettäköön vaalilippuja kunkin äänestysalueen vaalilautakunnille tarpeellisen määrän kuoressa, johon on merkittävä tieto niiden luvusta 2).

1) Monistuttaessaan vaalilipun, s.o. meidän oloissamme, painattaessaan sen, kltk:n tulee erikoisenhuolellisesti valvoa, että ehdokkaiden nimet vaalilipussa tulevat ehdokaslistoissa olevien nimien kanssa täysin yhtäpitäviksi. Tässä suhteessa tapahtunut virheellisyys voi aiheuttaa koko vaalien kumoamisen (20, 36). Vaaliliput painatetaan valkoiselle paperille.

36.

L:n kunnassa v. 1925 toimitettavia vaaleja varten jätetyssä ehdokaslistassa oli ehdokkaana m.m. ollut maanviljelijä Matti Litmanen, Kostamojärven kylästä, mutta vaaleissa käytetyssä vaalilipussa olevassa ehdokaslistassa oli sillä sijalla ehdokkaana maanviljelijä Matti Littunen, Kostamojärven kylästä. Vaalilippu oli virheellinen. Kun sanottu virheellisyys oli saattanut vaikuttaa vaalin tulokseen, varsinkin kun samassa Kostamojärven kylässä todella oli Matti Littunen-niminen maanviljelijä, joka oli ehdokkaana toisella listalla, maaherra kumosi vaalin. Kho: ei muutosta.

Kho, 1926 II 1752. (Maalaiskunta 1926, s. 247).

Myös on valvottava, että vaalilipun paperi on niin hyvää, että sen läpi ei näy äänestysmerkintä.

2) Kltk:n tulee hyvissä ajoin ennen vaalipäivää lähettää vaalilautakuntien puheenjohtajille riittävä määrä vaalilippuja. Puheenjohtaja saa vaalilippuja sisältävän kuoren avata vasta vaalitoimituksen alkaessa (kvl. 18 §). Jotta hän voisi kontrolloida, onko vaalilippuja lähetetty riittävästi, on kuoreen merkittävä lähetyksen suuruus.

5 LUKU.

Vaalit.

15 §.

Vaalitoimitus alkaa kullakin äänestysalueella vaalipäivänä kello yhdeksän aamulla 1) sekä jatkuu kello kahdeksaan illalla tai kauemminkin, jos vaalilautakunta katsoo sen tarpeelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään kahden tunnin väliajaksi, vaalilautakunnan määräyksen mukaan 2).

Työnantajan tai hänen sijaisensa tulee järjestää työnsä niin, etteivät hänen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyttämästä vaalioikeuttaan; jos hän tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon sakolla 3).

1) Kussakin äänestysalueessa on yksi äänestyspaikka, vaalihuoneisto, jossa äänestäminen toimitetaan. Sen on oltava äänestysalueen piirissä (vrt. kvl. 5 §), vaikka kaupungeissa tätä ei aina noudatettanekaan. Eräissä maalaiskunnissa on joskus suunniteltu suorittaa äänestäminen siten, että ensimmäisenä vaalipäivänä pidetään vaalihuoneisto yhdessä kohti äänestysaluetta ja toiseksi päiväksi se siirretään äänestysalueen toiseen päähän. Tällä tavoin lyhennettäisiin äänestäjien matkoja ja vilkastettaisiin vaaliosanottoa. Tällainen menettely ei kuitenkaan ole sallittua. Kussakin äänestysalueessa suoritetaan äänestys yhdessä ainoassa vaalihuoneistossa ja jokaisessa vaalipaikassa koko sen ajan, mikä äänestämistä varten on määrätty. Mitään käytännöllistä haittaa tällaisesta järjestelystä ei ole, kun kunnalla on mahdollisuus jakaa kunta äänestysalueisiin vapaan harkintansa mukaan.

Vaalitoimitus alkaa vaalipäivänä kello 9 aamulla. Vähäisempi myöhästyminen ei vaikuttane vaalien laillisuuteen, ellei sen takia joku henkilö ole jättänyt vaalioikeutta käyttämättä. Vltk:n tulee koko vaalitoimituksen ajan olla päätöksenvoivassa kokoonpanossa saapuvilla, s.o. vähintään kolmijäsenisenä (kts. siitä kvl. 3 § muist. 6).

2) Vaaliaika on kello yhdeksästä aamulla kello kahdeksaan illalla, tai kauemminkin, jos vltk. katsoo sen tarpeelliseksi. Aiheena siihen voisi olla, että kaikki vaalitoimituksen päättymisen aikana vaalihuoneistoon pyrkijät eivät sinne mahtuisi, mitä kuitenkaan käytännössä ei tapahtune.

Vaalitoimitus voi keskeytyä kerran päivässä enintään kahden tunnin ajaksi vltk:n päätöksen mukaan. Väliajasta on silloin pantava ilmoitus vaalihuoneiston ulkoovelle. Kts. keskeyttämisestä myös kvl. 23 §. Milloin vltk. on päättänyt määrätyksi ajaksi keskeyttää vaalitoimituksen, on tästä myös pidettävä kiinni (41). Kun vltk:n varajäsenet yleensä ovat vaalitoimituksessa mukana, ei keskeyttämistä tarvitse suorittaa, milloin vltk:n jäsenet voivat käydä ruokailemassa päivällä vuoron perään, vltk:n pysyessä päätösvaltaisena. Suurissa äänestysalueissa keskeyttäminen ei ole suotavaakaan.

Vaalitoimitus on suoritettava siinä vaalipaikassa, joka on kuntalaisille ilmoitettu. Vaalipaikan muutos ei ole sallittu muuta kuin erittäin pakottavien asianhaarojen vuoksi, esim. jos vaalihuoneisto on tuhoutunut j.n.e.. Milloin vaalipaikka muutetaan on vaalilautakunnan huolehdittava siitä, että muutos saatetaan sopivalla tavalla valitsijoiden tietoon (37).

3) Jos työntekijä koko vaaliajan on työssä, tulee työnantajan sallia hänelle vapautta niin pitkäksi ajaksi, että hän voi käydä äänestämässä.

16 §.

Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin 1) sekä valvoa, että vaalihuoneustossa on nähtävänä riittävä määrä vaalilipun jäljennöksiä 2).

Erittäin tulee olla huolta pidetty siitä, ettei kukaan saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi 3), sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalaisuuden 4) vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja että tätä varten tarpeelliset apuneuvot 5) ovat saatavissa.

Vaalilautakunta katsokoon myös, että kyllin tilava paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille, jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen 6), ja että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin vaalitoimitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän tahi lakkautettavan 7). Milloin toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odotuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo 8).

1) Vaaleissa tarvittavat välineet hankkii vltkunnille kaupungissa kltk., maalla taas joko kltk. tai sen toimeksiannosta kunnantoimisto. Niinpä niiden tulee huolehtia paitsi vaalihuoneiston hankkimisesta ja vaalilippujen lähettämisestä myöskin vaalisuojusten sekä äänestyskynien, paperin j.n.e. toimittamisesta vltkunnille.

Kltkuntien tulee huolehtia myös vaalileimasimien hankkimisesta. Kussakin äänestysalueessa tulee olla vaalileimasin (kts. kvl. 21 §), joka voi olla samanlainen kaikissa kunnan äänestysalueissa, koska se tekee vaalilaskennassa välttämättömän kontrollin helpommaksi. Vaalileimasimeksi kelpaa kumileimasin. Kltk:n tulee lähettää hyvissä ajoissa ennen vaalia vaalileimasimet sekä värityynyt ja leimaväriä vltkuntien puheenjohtajille, joiden taas kohta vaalien jälkeen tulee huolehtia siitä, että vaalileimasin tarpeineen, samaten kuin käyttämättä jääneet muut vaalitarpeet, palautetaan kltk:lle.

Vltk:n puheenjohtajan tulee hyvissä ajoissa ennen vaalitoimituksen alkamista tarkastaa vaalihuoneisto ja järjestää tai järjestyttää se kuntoon vaalitoimitusta varten. Vaalisuojukset on asetettava paikoilleen, riittävä määrä lyijykyniä on asetettava äänestäjien käytettäväksi j.n.e. Äänestykseen käytettäviä lyijykyniä tilattaessa on syytä hankkia pehmeäteräisiä lyijykyniä, jotta äänestysmerkki tulisi mahdollisimman näkyvä, mistä on etua kltk:lle vaalin tulosta laskettaessa.

2) Vaalihuoneistoon on heti äänestyksen alusta lähtien (32) pantava esille riittävä määrä vaalilipun jäljennöksiä, jotka on niin esille asetettava, että äänestäjillä on tilaisuus niitä tarkastella ennen äänestämään menoaan. Esillepantu vaalilippu tulee varustaa "jäljennös"-merkinnällä tai "mitätön"-merkinnällä, mutta on varottava, että tämä merkintä ei tule jonkin ehdokaslistan kohdalle (32).

3) Vaalilippua ei saa antaa kenellekään, ennenkuin hänet on todettu vaalioikeutetuksi. Vain vltk:lta saatua vaalilippua on oikeus käyttää vaalissa. Jos valitsija jonkin erhekirjoituksen vuoksi haluaa saada uudenvaalilipun, on siihen suostuttava, ja vltk:n asiana on hävittää täten kelpaamattomaksi tullut vaalilippu. Vaalilippu on annettava valitsijalle kokoontaitettuna, jollaisena valitsijan se on annettava vltk:lle leimattavaksi.

4) Vaalisalaisuuden säilyttämiseksi on kuhunkin vaalipaikkaan järjestettävä kolmelta sivulta suojatut suojukset, jotka estävät ulkopuolisten näkemästä valitsijan äänestysmerkin tekemistä. Suojuksia on tehtävä kaksi tai useampiakin äänestysalueen tarpeiden mukaisesti. Jos voidaan näyttää vaalien jälkeen toteen, että suojuksia ei ole ollut tai että vaalisalaisuus muuten ei ole voinut säilyä, silloin voidaan vaalit sen perusteella kumota.

5) Kun kvl:ssa ei ole säännöstä, että äänestysmerkin on oltava punainen, sallitaan kunnallisissa vaaleissa lyijykynän käyttö äänestettäessä.

6) Vaalihuoneistoon kuuluu tarpeeksi tilava odotushuone äänestyshuoneeseen pääsyä odottaville. Se on rauhoitettu vaalikiihoitukselta (kts. kvl. 17 §)

7) Kaikki ne, jotka ovat odotushuoneessa vuoroaan odottamassa vaaliajan keskeytyessä tai loppuessa saavat äänestää (kts. kvl. 23 § 2 mom).

8) Milloin vaalitoimitus päivällä keskeytetään, jää odotushuone avoimeksi, ellei vltk. sitä nimenomaisesti päätä sulkea.

Vltk:n puheenjohtajan asiana on valvoa, että kltk:n tai kunnantoimiston puolesta kaikki tarpeet vaalipaikalle on lähetetty ja siinä tapauksessa, että jotakin on laiminlyöty, ryhtyä tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin (37 u).

37.

Nastolan kunnassa toimitetusta kunnan valtuutettujen vaalista oli valitettu sillä perusteella, että Ruuhijärven äänestysalueen vaalilautakunta oli muuttanut vaalitoimituksen kunnallislautakunnan kuulutuksella tiedoksiannetusta kansakoulusta n. 1/2 km. päässä sijaitsevaan nuorisoseurataloon, saattamatta tätä muutosta millään kuulutuksella yleisön tietoon. Kho: koska R:n äänestysalueen vaalilautakunta, jonka oli täytynyt vähää ennen vaali toimitusta sattuneen esteen tähden muuttaa vaalitoimitus R:n kylän kansakoulutalosta lähellä olevaan nuorisoseurataloon, oli ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin vaalipaikan muuttamisen saattamisesta valitsijain tietoon eikä oltu näytetty kenenkään valitsijan jääneen vaalipaikan muutoksen johdosta vaalioikeuttaan käyttämättä, Kho jätti vaalin voimaan.                                 Kho 1929 II 2348

37 a.

Sittenkun Laukaan kltk. laskiessaan toimitetun kunnanvaltuuston jäsenten ja tilintarkastajain vaalin tuloksen oli julistanut mitättömäksi 127 vaalilippua syystä, että niistä puuttui vltk:n leima, valittivat V. L. y.m. kltk:n toimenpiteestä ja vaativat, että koko vaali olisi laittomana kumottava. Vaasan 1. maaherra: koska oli käynyt selville, ettei Vehniön äänestysalueen vltk. ollut, kuten kvl. 16 §. edellytti, hankkinut vltk:lle tarvittavaa leimasinta ja siten aiheuttanut sanotussa äänestysalueessa jätettyjen vaalilippujen hylkäämisen näin ja kun mainitut vaaliliput olisivat vaikuttaneet vaalin lopputulokseen, maaherra kumosi vaalin ja määräsi uuden toimitettavaksi. Kho, jonne kltk. valitti, jätti päätöksen voimaan, koska kltk. ei ollut asianomainen valittamaan maaherran päätoksestä. Kho 1919 II 2168.

17 §.

Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidettäkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja kehoituksia julkipantako tahi valitsijoille jaettako 1).

1) Vltk:n kokonaisuudessaan ja sen puheenjohtajan erikoisesti on valvottava näiden määräysten noudattamista. Vltk. on oikeutettu poistamaan kielletyt agitatiovälineet ja vaatimaan kielletyn agitation harjoittajia poistumaan. Poliisiviranomaiset ovat velvolliset antamaan vltk:lle tässä apua.

18 §.

Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan, juuri ennen äänestyksen alkua, näyttää läsnäolijoille,. että vaaliuurna on tyhjä 1), sekä sitten avata se kuori, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput ovat 2).

1) Vltk:n puheenjohtajan asiana on läsnäolijoille, siis myös vaalitoimituksen alkaessa vaalihuoneessa oleville valitsijoille, näyttää, että vaaliuurna on tyhjä ja sulkea se sitten avaimella. Sen jälkeen, kun se on suljettu, sitä ei saa avata, ennenkuin vaaliliput siitä otetaan äänestyksen päätyttyä. Vaaliuurnan avaaminen äänestyksen aikana, esim. sen takia, että huomataan jonkun äänestäjän epähuomiossa panneen uurnaan leimaamattoman vaalilipun, on kielletty ja seurauksena voi olla vaalien kumoaminen (38).

2) Kts. kvl. 14 § muist. 2.

Hausjärven kunnan kunnanvaltuutettujen vaalista tehdyn valituksen johdosta Hämeen läänin maaherra katsoi näytetyksi, että sittenkun eräs valitsija oli sanotun kunnan kirkonkylän äänestysalueen vaalitoimituksessa 4/121923 pannut vaaliuurnaan leimaamattoman vaalilipun, vaalilautakunta oli avannut vaaliuurnan, ja, otettuaan sieltä vaalilipun, sallinut, että valitsija oli leimauttanut sen ja sen jälkeen uudelleen pannut sen vaaliuurnaan. jonka tähden ja kun oli selvitetty, että vaalilautakunnan virheellinen menettely oli voinut vaikuttaa vaalin tulokseen, maaherra kumosi vaalin. Kho: ei muutosta. Kho 1929 II 2300.

19 §.

Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoittautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen vaalilipun 1) 2) 3).

1) Vaalien lailliseen menoon kuuluu, että vaalilippua ei anneta muille kuin niille, jotka on havaittu vaalioikeutetuiksi, s.o. joiden nimet on merkitty vaaliluetteloon vaalioikeutettuina.

Vltk:aa sitoo vaaliluettelo siinä, kuka saa äänestää ja kuka ei. Kun vaaliluettelo on ollut laillisesti tarkastettavana ja jokaisella on ollut oikeus vaatia siihen tarpeelliseksi katsomiaan oikaisuja, edellytetään, että näin virallisen tarkastuksen läpikäynyt vaaliluettelo on oikea. Sen takia vltk:n velvollisuus on sitä noudattaa. Äänestämään siis ei saa päästää henkilöä, joka on vaaliluettelosta jätetty pois, tai vlktk:n merkinnällä tehty vaalioikeutta vailla olevaksi, vaikka hän näyttäisi toteen, että poisjättäminen tai merkintä on virheellinen. Äänestämään taas on laskettava jokainen vaaliluetteloon vaalioikeutettuna merkitty^1). Mikäli toisin menetellään, ja voidaan osoittaa, että vaalin tulos olisi voinut tulla toiseksi, jos olisi oikein menetelty, on seurauksena vaalien kumoaminen (44).

Vltk:lla on oikeus tutkia, milloin syytä siihen ilmenee, onko vaalioikeuttaan käyttämään ilmoittautunut henkilö se, joka sanoo olevansa. Jos vaaliluettelossa on jokin pienehkö virhe tai erheellisyys, valitsijaa ei ole estettävä vaalioikeuttaan käyttämästä, ellei virhe ole oleellinen, ja jos sen ohessa on ilmeistä, että vaaliluettelossa oleva nimi ei voi tarkoittaa ketään toista. Milloin on kysymys samannimisistä henkilöistä, on otettava selko, kuka heistä on äänestämään ilmoittautunut, jotta merkintä voidaan tehdä oikean nimen kohdalle.

--------

1) Jos joku ilmeisesti vaalioikeudeton, esim. todistettavasti alaikäinen, kielletään äänestämästä, vaikka hänet on vaaliluetteloon vaalioikeutettuna otettu, se ei aiheuttane vaalien kumoamista.

--------

Vaaliluettelon tarkastamisen jälkeen tehdyt merkinnät, mikäli niihin ei ole aihetta antanut ylemmän asteen päätökset, ovat vailla merkitystä (26).

2) Vain vltk:lta saatua vaalilippua saadaan vaaleissa käyttää. Vrt. kvl. 29 § 2 mom.

3) Vltk:n työn käytännöllisestä järjestämisestä mainittakoon, että Helsingissä on kunnallisissa vaaleissa vltk:n jäsenten työnjako ja vaalitoimituksen kulku järjestetty seuraavasti:

a) Yksi vltk:n jäsenistä hoitaa aakkosellista äänestäjien luetteloa (kts. kvl. 4 § muist. 7). Hänelle ilmoittautuu valitsija. Hän toteaa aakkosellisesta luettelosta, onko henkilö vaalioikeutettu.

b) Yksi vltk:n jäsen pitää pöytäkirjaa. Hän antaa vaalilipun valitsijalle, jonka vaalioikeus on todettu aakkosellisen luettelon mukaan.

c) Aakkosellisen luettelon hoitaja kirjoittaa vaalioikeutetun nimen pienelle paperilapulle, jonka lähettää vltk:n puheenjohtajalle.

d) Äänestysmerkin tehtyään valitsija vie vaalilipun vltk:n puheenjohtajalle, joka hoitaa vaaliluetteloa. Saamansa nimi-ilmoituksen nojalla todettuaan, että valitsijan nimi on vaaliluettelossa, puheenjohtaja leimaa vaalilipun ja antaa sen takaisin valitsijalle. Puheenjohtaja nostaa vaaliuurnan aukolla olevan suojuksen, jonka jälkeen valitsija pudottaa vaalilippunsa uurnaan. Tämän jälkeen puheenjohtaja merkitsee vaaliluetteloon, että valitsija on käyttänyt äänioikeuttansa.

Pienehköissä äänestysalueissa voi menettely olla mutkattomampi.

20 §.

Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslistan, jota hän tahtoo äänestää 1).

Äänestäjällä ei ole oikeutta millään tavalla muuttaa vaalilippuun otettua ehdokaslistaa, jota hän äänestää 2).

1) Se ehdokaslista, jonka ehdokkaiden hyväksi valitsija haluaa antaa äänensä, on valitsijan äänestäessään varustettava viivalla. Nain ollen siis kaksi viivaa käsittävä äänestysmerkintä on kltk:n hyljättävä. Viiva voi olla suora tai koukeroinen, mutta ei kuvio. Äänestysmerkkiä tarkastettaessa on tosin noudatettava vapaata tulkintaa, mutta kaikkia harakanvarpaita ei viivaksi voida hyväksyä. Viivan tulee olla sen ehdokaslistan sisällä, missä paikassa ehdokaslistaa hyvänsä, jota valitsija äänestää. Se saa ulottua ehdokkaiden nimien päällekin. Milloin viiva ulottuu virheellisesti listan ulkopuolelle, riippuu kltk:n harkinnasta, onko virheellisyys niin suuri, että vaalilippu on hyljättävä. Silloin kun viiva ulottuu toisen ehdokaslistan puolelle, on jo vähäisempikin ylitys aiheena hylkäykseen, kun taas ehdokaslistoista vapaalle alueelle ulottuva viiva saa olla jonkin verran pitempikin. Pääasia on, että on riidattomasti selvää, mitä listaa valitsija on tahtonut äänestää.

Kunnallisvaaleissa saadaan käyttää lyijykynää äänestysmerkinnän tekemiseen.

2) Kunnallisvaaleissa on sidotut listat. Ehdokkaiden sijajärjestystä ei saa muuttaa, eikä äänestää muita henkilöitä kuin listoilla olevia. Jos sijajärjestystä on muutettu tai omia ehdokkaita asetettu, vaalilippu on hyljättävä (kts. kvl. 29 §).

137

21 §.

Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa 1) vieköön valitsija 2) sen kokoontaitettuna 3) vaalilautakunnalle leimattavaksi 4) ja pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan 5).

1) Äänestysmerkki on ehdottomasti tehtävä äänestyssuojuksessa. Vltk:n nähden täytettyä vaalilippua vltk. ei ole oikeutettu ottamaan vastaan. Vain vltk:lta saatua vaalilippua on valitsija oikeutettu vaalitoimituksessa käyttämään.

Valitsijan on suoritettava äänestystoimitus yksinään. Aviopuolisotkaan eivät saa olla yhtaikaa vaalisuojuksessa. Ainoastaan lukutaidottomat ja ruumiillisesti vajavaiset saavat ottaa valitsemansa luotettavan apuhenkilön avukseen vaalisuojukseen. Muussa tapauksessa on yhteinen äänestäminen suojuksessa yhtaikaa ollen kielletty.

Vltk:n puolesta ei kunnallisvaaleissa ole vaaliavustajaa (39). Milloin lukutaidoton tai raajarikko henkilö ei ole tuonut apuhenkilöä, joku vltk:n jäsenistä on velvollinen avustamaan häntä vaalissa.

39.

Sodankylän kunnassa toimitetusta kunnanvaltuutettujen vaalista tehdyn valituksen johdosta Oulun läänin maaherra katsoi menetellyn virheellisesti siinä

1) että Vaiskojärven äänestysalueen vaalilautakunta ei ollut pannut pöytäkirjaansa vaalilippujen kuoreen sulkemisessa käytettyjen sinettien painoskuvia ja

2) että Sompion äänestysalueen vaalilautakunta oli käyttänyt vaalitoimituksessa vaalilautakuntaan kuulumatonta avustajaa, vaikka sellaisen käyttäminen kunnallisvaaleissa ei ollut luvallista; mutta kun keskuslautakunnan ei olisi pitänyt mainittujen vaalilautakunnan tekemien virheiden tähden, joilla, mikäli asiassa oli käynyt selville, ei ollut ollut vaikutusta vaalin tulokseen, hyljätä sanotuista äänestysalueista saapuneita vaalilippuja, vaan ainoastaan ilmoittaa virheiden tekijät syytteeseen pantaviksi, maaherra palautti asian keskuslautakunnalle, jonka tuli, huomioonottaen edellämainituista äänestysalueista annetut äänet, laskea ja julkaista vaalin tulos. Kho: ei muutosta (1 jäsen olisi kumonnut vaalit edellälueteltujen virheellisyyksien takia).

Kho 1929 II 2350.

2) Valitsijan itsensä on vietävä vaalilippu vltk:lle. Ainoastaan ruumiillisesti vajavaiset saavat tässäkin apunaan käyttää valitsemaansa apuhenkilöä.

3) Vaalilipun tulee olla kokoontaitettuna, kun se annetaan vltk:lle. Avonaisena sisäänjätettyä vaalilippua vltk. ei ole oikeutettu ottamaan vastaan. Samaten on kieltäydyttävä vastaanottamasta vaalilippua, jos sen nurjalle puolelle on tehty merkintöjä.

4) Vltk:n siihen määrätyn jäsenen tulee leimata vaalilippu vaalileimasimella. (Kts edellä kvl. 19 § muist. 2).

5) Valitsija itse tai muist. 2 mainittu apuhenkilö panee vaalilipun uurnaan. Uurnaa vartioivan vltk:n jäsenen on valvottava, että vain leimatut liput pannaan uurnaan. Sitä varten on parasta, että vaaliuurnan aukko pidetään jollakin paperilla tai pahvipalasella peitettynä, ja että vltk:n asianomainen jäsen valitsijan tuodessa vaalilipun sen uurnaan pudottamista varten poistaa suojuksen uurnan aukolta.

Jos kaikista varotoimenpiteistä huolimatta valitsija panee uurnaan leimaamattoman vaalilipun, ei sitä saa sieltä ottaa pois leimaamista varten (38). Samaten on kiellettyä vaaliuurnan aukaisemisen jälkeen leimata vaaliuurnaan pantuja leimaamattomia vaalilippuja, vaikka vltk:lle olisikin tehty ilmoitus jokaisesta leimaamattomana uurnaan pannusta vaalilipusta (40).

40.

Kirvesmies Ilmari Lamminkankaan y.m. valituksen johdosta Seinäjoen kunnan kunnanvaltuutettujen vaalia koskevassa asiassa lääninhallitus totesi, että p.o. vaaleja Ylisenpään äänestysalueella toimitettaessa oli menetelty virheellisesti sikäli, 1) että sanotun äänestysalueen vltk., sittenkuin vaaliuurna oli vaalitoimituksen päätyttyä avattu, oli leimannut kahden äänioikeuttansa käyttäneen henkilön leimaamattomina vaaliuurnaan panemat vaaliliput;

2) että vltk. ei ollut sulkenut sitä kuorta, johon annetut vaaliliput vaalitoimituksen päätyttyä oli pantu, vltk:n puheenjohtajan ja vähintään yhden jäsenen sinetillä, kuten kvl. 24 §:n mukaan olisi pitänyt tapahtua, vaan puheenjohtajan, vaalitoimituksessa vaalineuvojana toimineen henkilön ja puheenjohtajan vaalitoimitukseen mukanaan tuomalla erään sivullisen henkilön sinetillä;

3) että vltk. ei ollut säilyttänyt vaalilippuja, joita vaalipäivän iltana ei oltu ehditty toimittaa kltk:lle, vaaliuurnassa seuraavaan päivään, kuten kvl. 23 §:n säännökset edellyttävät, vaan jättänyt ne yön ajaksi vltk:n puheenjohtajalle, joka oli seuraavana päivänä yksin vienyt ne ja vaalipöytäkirjan kltk:lle, vaikka hänen kvl. 27 §:n mukaan olisi pitänyt yhdessä jonkun jäsenen kanssa viedä tai postitse toimittaa sanotut asiakirjat kltk:lle.

Koska kuitenkin mainitut virheellisyydet eivät todennäköisesti olleet vaikuttaneet vaalin tulokseen, lääninhallitus hylkäsi valituksen.

Korkein hallinto-oikeus katsoi vaalissa menetellyn virheellisesti sillä tavoin kuin lääninhallituksen päätöksessä oli mainittu, sen tähden ja huomioonottaen sattuneiden virheellisyyksien laadun (valituskirjelmässä esitettiin, että vaalipöytäkirjan mukaan erästä listaa oli äänestänyt 16 henkilöä, vaikka sitä yksin Ylisenpään äänestysalueessa oli äänestänyt 32 henkilöä, joka olisi riittänyt 1 ehdokkaan valituksi tulemiseen), Kho poisti p.o. vaalin ja määräsi, että uusi vaali oli viipymättä laillisessa järjestyksessä toimitettava.

Kho 1931 II 1247.

22 §.

Sittenkun valitsija on pannut vaalilipun uurnaan, merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt vaalioikeuttaan 1).

1) Vaaliluettelossa sitä varten varattuun sarekkeeseen on siihen määrätyn vltk:n jäsenen tehtävä merkintä vaalioikeuden käyttämisestä heti, kun valitsija on pannut vaalilipun uurnaan.

Miten on meneteltävä, jos äänestämään tulee henkilö, joka on vaaliluetteloon merkitty vaalioikeutensa jo käyttäneeksi? Jos vltk:ssa varmuudella tiedetään tai jos voidaan muuten täysin luotettavasti saada selville, ettei k.o. henkilö ole käyttänyt äänioikeuttaan, vaan että on tullut virheellinen vaaliluettelomerkintä, ei häntä ole estettävä vaalioikeuttaan käyttämästä. Mutta todistusten tällaisessa tapauksessa tulee olla erikoisen vahvat.

23 §.

Jos vaalitoimitus keskeytetään,- on vaaliuurna suljettava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vähintään yhden jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen 1). Kun toimitusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinettien poistamista tarkastaa, että ne ovat ehjät 2).

Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus antaa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys julistetaan päättyneeksi 3).

1) Äänestystä ei saa lopettaa ennenkuin viimeisen vaalipäivän iltana klo 8 (28).

2) Milloin äänestys keskeytetään, vaaliuurna on suljettava puheenjohtajan ja vähintään yhden vltk:n jäsenen lakkasinetillä (41). Vaaliuurna samaten kuin vaaliluettelot, vaalileimasimet ja vaaliliput on pantava keskeytyksen ajaksi varmaan talteen (28).

2) Kun äänestys taas uudelleen aloitetaan, sinetit on tarkastettava.

3) Vrt. kvl 16 § 3 mom.

Leppävirroilla 1930 toimitetuissa kunnallisvaaleissa oli todettu seuraavat virheellisyydet:

1) Konnuslahden äänestysalueen vaaliuurnaa ei oltu suljettu niiksi ajoiksi, jolloin vaalitoimitus oli ollut keskeytettynä, muiden kuin puheenjohtajan sinetillä;

2) sama vltk. oli toimittanut vaaliliput ja vaalipöytäkirjan kltk:lle sellaisissa kuorissa, joissa oli vain puheenjohtajan sinetti;

3) Konnuslahden, Saamaisten ja Kotalahden äänestysalueiden vltk:t olivat toimittaneet vaaliliput ja vaalipöytäkirjat joko puheenjohtajansa tahi jäsenensä (ei siis molempien yhdessä) tuomana;

4) Saamaisten äänestysalueen äänestys oli saanut jatkua ruokatunninkin aikana, jolloin vaalitoimitus olisi ollut keskeytettävä;

5) vltk:n puheenjohtaja oli väärentänyt ainakin kaksi vaalilippua, joita ei kuitenkaan oltu otettu huomioon ääniä laskettaessa, sekä

6) kltk. oli menetellyt virheellisesti sikäli, että oli antanut syrjäisen henkilön ottaa vastaan kltk:lle tuotuja vaalilippuja ja vaalipöytäkirjoja.

Maaherra oli, tehdystä valituksesta, kumonnut vaalit sekä määrännyt, että kltk:n tuli viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin uusien vaalien toimittamiseksi laillisessa järjestyksessä.

Kho: ei muutosta.

24 §.

Kho 8/9 1931.

(Maalaiskunta 1931, s. 346).

Niin pian kuin äänestys on päättynyt 1), otetaan annetut vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta 2). Samaten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttäneet 3).

Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestävään kuoreen, jonka vaalilautakunan puheenjohtaja ja vähintään yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat 4).

Kuoreen kirjoitetaan sitten osoite keskuslautakunnalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä 5).

1) Laskentaa ei saa aloittaa ennen äänestyksen ja äänestysajan päättymistä (28).

2) Vaaliliput otetaan uurnasta niitä avaamatta. Mitään korjauksia tai lisäyksiä niihin ei saa tehdä. (40).

3) Vaalilippujen lukumäärän tulee olla yhtä suuri kuin äänestäjien lukumäärä vaaliluettelon mukaan. Ellei ensimmäinen laskenta lyö yhteen, on toimitettava uusintalaskenta. Ellei sen avulla saada molempia lukuja yhtäsuuriksi, on asiasta pantava ilmoitus pöytäkirjaan.

4) Vaaliliput sisältävä kestävä kuori on suljettava puheenjohtajan ja vltk:n yhden jäsenen sinetillä (41).

Vltk:n ulkopuolisen henkilön sinetti ei kelpaa (40).

5) Kuoreen on merkittävä myös sen sisältönä oleva vaalilippujen lukumäärä.

25 §.

Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentähden että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan suhteen kuten 23 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seuraavana päivänä 1).

1) Kts. kvl. 23 § (40 ja 41a).

26 §.

Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaalilautakunnan jäsenistä pöytäkirjan 1), johon merkitään toimituspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät, jolloin toimitus alkoi ia keskeytyi sekä äänestys julistettiin päättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa kuoreen sulkemisessa käytettyjen sinettien painoskuvat pannaan pöytäkirjaan 2).

Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkiluetaan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee, että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen tämä pannaan keskuslautakunnalle osoitetulla päällekirjoituksella varustettuun kuoreen.

1) Pöytäkirjan pitämisestä kts. kvl. 19 § muist. 2. (41a).

Päätöksellään 28/10 1932 Oikeuskansleri määräsi nostettavaksi syytteen l:n kunnan O:n äänestysalueen vltk:n jäseniä vastaan, koska 1) äänestysalueella ei oltu pidetty sellaista pöytäkirjaa kuin kvl. 26 § säädetään ja 2) koska vltk. ei ollut säilyttänyt vaalilippuja, Joita vaalipäivän iltana ei oltu ehditty toimittaa kltk:lle, vaaliuurnassa seuraavaan päivään, vaan sulkenut ne osuuskaupan kassakaappiin, josta ne seuraavana aamuna erään autonkuljettajan mukana oli sinetöimättömässä kuoressa lähetetty kltk:lle. Valituksen johdosta Kho oli kumonnut vaalit. 1:n kihlakunnanoikeus tuomitsi vltk:n puheenjohtajan virkavirheestä 750 mk ja jäsenet 375 mk sakkoon.

Oikeuskansl. kert. 1931, s. 98.

2) Kts. pöytäkirjan kaavaa: malli n:o VIII.

Pöytäkirjaan on pantava niiden sinettien painoskuvat, siis välttämättä ei itse lakkasinettejä, joilla vaaliliput sisältävä kuori oli suljettu (39).

27 §.

Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jonkun jäsenen tulee yhdessä 1) niin pian kuin mahdollista joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä 24 §:ssä mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa keskuslautakunnalle 2).

1) On erikoisesti otettava varteen, että vaaliasiakirjat toimittaa postiin tai suoraan kltk:lle vltk:n puheenjohtaja yhdessä yhden jäsenen tai varajäsenen kanssa (28, 40, 41, 41a, 44). Väärin on, jos asiakirjoja lähetetään viemään puheenjohtaja yksin tai jäsen yksin taikka puheenjohtaja tai jäsen erikseen yhdessä jonkun vieraan henkilön kanssa tai joku ulkopuolinen henkilö yksin.

2) Vaaliliput ja vaalipöytäkirja on lähetettävä tai tuotava kltk:lle eri kuorissa (27).

3) Kltk:n tulee valtuuttaa joko puheenjohtajansa tai joku jäsenensä vastaanottamaan vaalilippuja, tuotiinpa ne postista taikka vltk:n puheenjohtajan ja jäsenen henkilökohtaisesti tuomina. Sivullisen henkilön käyttö vastaanotossa on kielletty (41).

6 LUKU.

Äänten laskeminen ja vaalin tuloksen määrääminen.

28 §.

(Laki 21/2 1925).

Jos vaalia varten on hyväksytty vain yksi ehdokaslista, katsotaan tämän saavuttaneen valitsijain yksimielisen kannatuksen, ja julistakoon keskuslautakunta 4 päivänä joulukuuta pidettävässä kokouksessa valituksi niin monta ehdokaslistan vaalikelpoista ehdokasta, listan alusta lukien, kuin on valtuutettuja valittava 1).

Milloin erityinen vaalitoimitus on tapahtunut, on äänten laskeminen aloitettava vaalin jälkeisenä päivänä ja niin pian kuin mahdollista loppuun saatettava 2).

Kun äänten laskemiseen ryhdytään, avataan kustakin eri äänestysalueesta keskuslautakunnalle saapuneiden vaalilippujen kuori, siinä olevat vaaliliput lasketaan ja saatu luku verrataan äänestysalueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun 3).

Sen jälkeen on vaaliliput avattava ja siten järjestettävä, että ne, joissa valitsijat ovat antaneet äänensä saman ehdokaslistan puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryhmäksi 4).

1) Jos vain yksi ehdokaslista on hyväksytty, ei vaalia tarvitse eikä saa toimittaa. 4/12 kltk. kokoontuu ja julistaa valituksi hyväksytyn ehdokaslistan alusta niin monta vaalikelpoista ehdokasta kuin kuntaan on valtuutettuja valittava. Varajäseniksi määrätään varsinaisiksi valtuutetuiksi valittujen jälkeen listalla olevista yhtä monta ehdokasta kuin varsinaisia valtuutettuja on valittu (kvl. 38 ).

Vaalikelpoisuuden tutkimisesta kts. siv. 156-159

2) Ääntenlasku voidaan suorittaa sunnuntaisinkin. Kts. kvl. 12 §, muist. 1. Kltk:n ei tarvitse odottaa kaikkien vaalilippujen tuloa, vaan sen on aloitettava laskeminen heti osankin tultua.

Ääntenlasku suoritetaan siten, että kukin äänestysalue lasketaan erikseen, niin että laskentapöytäkirjoista näkyy, miten äänet eri ehdokaslistoille kussakin äänestysalueessa ovat jakaantuneet. Kun kltk. aloittaa ääntenlaskun, se ensiksi avaa ne vltkuntien lähettämät kirjekotelot, jotka sisältävät vltkuntien pöytäkirjat. Sen sijaan vaalilippupaketteja ei avata ennenkuin on tutkittu, 1) että niiden päällykset ovat ehjät (kvl. 24 § 2 mom.), 2) että niiden sinetit (kvl. 24 § 2 mom.) ovat samat kuin vltk:n pöytäkirjaan painetut sinettien painoskuvat (kvl. 26 § 1 mom.), ja 3) onko vaalilippujen luvuksi vaalilippupaketissa merkitty sama, joka on vaalipöytäkirjassa. Jos näissä suhteissa on muistuttamisen aihetta, se tulee merkitä kltk:n pitämään pöytäkirjaan.

Tämän jälkeen vaalilippupaketti avataan. Vaaliliput lasketaan niitä avaamatta ja samalla tarkastetaan, ovatko vaaliliput leimatut. Ellei saatu tulos vastaa pöytäkirjassa ilmoitettua vaalilippujen lukua, on toimitettava kontrollilaskennat. Kun laskeminen on lopetettu, hyljätään leimaamattomat vaaliliput ja pannaan sivuun.

4) Kun vaaliliput on laskettu, suoritetaan niiden avaaminen. Sen jälkeen ne järjestetään siten, että samaksi ääniryhmäksi yhdistetään ne vaaliliput, joissa valitsijat ovat antaneet äänensä samalle ehdokaslistalle. Järjestäminen voi tapahtua siten, että laskentapäällikkö käy kaikki vaaliliput lävitse, mainitsee kunkin kohdalla sen ehdokaslistan numeron, mitä on äänestetty, ja antaa sen jälkeen samat numerot koota ääniryhmiin. Laskentapöytäkirjan pitäjät merkitsevät laskentapäällikön mainintojen mukaan ylös ääniä saaneet ehdokaslistat. Milloin vaalilippu hyljätään, on siitä tehtävä myös merkintä pöytäkirjaan (kts. kvl. 29 §). Jälkilaskenta toimitetaan vielä eri ääniryhmiin kerättyjen vaalilippujen yhteenlaskemisella. Siinä saatujen lukujen tulee lyödä yhteen laskentapöytäkirjan kanssa.

Kts. laskentapöytäkirjan mallia, n:o IX

Kun kaikki äänestysalueet on käyty tällä tavoin läpi, vaalin tulos on sikäli selvillä, että tiedetään, kuinka monta hyväksyttyä ääntä kukin ehdokaslista on saanut. Jäljellä on vaalin tuloksen määrääminen.

29 §.

Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuitenkin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden 1).

Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useampia kuin yhden ehdokaslistan,

tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun asiaankuulumattoman merkin,

tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua vaalilippua,

tahi jos vaalilipussa ei ole asianomaisen vaalilautakunnan leimaa,

olkoon sellainen vaalilippu mitätön 2).

1) Ehdokkaiden vaalikelpoisuuden tutkimisesta vaalin tulosta määrättäessä kts. siv. 156-159.

Milloin vaalilipussa on ehdokas, joka ei ole vaalikelpoinen tai milloin ehdokas ei ole niin selvästi nimitetty, että hänet voitaisiin julistaa valituksi, ei tällainen puutteellisuus saa aikaan sitä, että tälle listalle annettu ääni menisi kokonaan hukkaan. Luonnollista on, että vaali-. kelpoisuutta vailla oleva henkilö taikka henkilö, jota ei ole selvästi nimitetty, ei voi tulla valituksi, mutta ehdokaslistan äänet ovat voimassa toisiin, saman listan vaalikelpoisiin ehdokkaisiin nähden. Jos siis esim. vaalilippuun vastoin kvl. 8 §:n 2 mom. säännöksiä on päässyt ehdokaslista, jossa jonkun ehdokkaan ammattia ei ole ilmoitettu, tälle listalle annettuja ääniä ei tulosta laskettaessa ole hyljättävä, vaan henkilö, jota ei voida julistaa valituksi, jää laskennan ulkopuolelle, äänen ollessa toisiin, listan vaalikelpoisiin ehdokkaisiin nähden voimassa (17).

2) Vaalilippu on katsottava mitättömäksi

a) jos valitsija on merkinnyt useamman kuin yhden ehdokaslistan;

b) tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun asiaankuulumattoman merkin (kts. selostusta kvl. 20 §:n kohdalla);

c) tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua vaalilippua (kts. kvl. 19 §, muist. 2);

d) tahi jos vaalilipussa ei ole asianomaisen vltk:n leimaa;

e) tahi jos vaalilipussa ei ole lainkaan äänestysmerkkiä;

f) tahi jos on tehty merkintöjä vaalilipun selkäpuolelle;

g) tahi jos ehdokkaiden järjestystä on muutettu (kts. kvl. 20 § 2 mom.).

Sen sijaan vaalilippua ei ole hyljättävä sillä perusteella, että äänestäjä on liittänyt sen sisälle erilliselle irtonaiselle paperille tehdyn kirjoituksen. Saksassa tällainen vaalilippu hyljätään.

VAALIN TULOKSEN MÄÄRÄÄMINEN.

Kun vaalien tuloksen määräminen muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, julkaisemme aluksi kaikki sitä koskevat lain kohdat ja vasta niiden jälkeen esitämme yhtenäisen esimerkeillä valaistun selonteon asiasta.

30 §.

(Laki 24/3 1933).

Ääniryhmän äänimäärä on sen hyväksyttyjen vaalilippujen luku.

Ne vaaliliput, joissa valitsijat ovat antaneet äänensä samaan vaaliliittoon kuuluvien ehdokaslistojen hyväksi, muodostavat yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on vaaliliittoon kuuluvien eri ehdokaslistojen äänimäärien summa.

31 §.

Kunkin yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa yhdellä, kahdella, kolmella ja niin edespäin, tarpeen mukaan, korkeintaan ääniryhmän ehdokkaiden luvulla.

Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sarjaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merkitään kunkin osamäärän kohdalle, minkä yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryhmän osamääristä se on otettu. Yhtä suurien osamäärien keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.

Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan niin monta lukua kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.

32 §.

Kukin yhdistetty tahi yksinäisenä oleva ääniryhmä saa täyttää niin monta paikkaa valtuustossa kuin sen osamääriä on 31 §:n 3 momentin mukaan erotettu.

33 §.

Yksinäisenä olevan ääniryhmän ehdokaslistasta erotetaan, sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan nimi kuin ääniryhmälle 32 §:n mukaan tulee paikkoja valtuustossa, ja ovat nämä ehdokkaat valtuutetuiksi valitut.

34 §.

(Laki 21/2 1925).

Yhdistetylle ääniryhmälle tulleet paikat valtuustossa jaetaan ääniryhmään kuuluvien yksinkertaisten ääniryhmien kesken, niinkuin 31, 32 ja 33 §:ssä säädetään, jolloin kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa yhdellä, kahdella, kolmella niin edespäin, ja saadut osamäärät järjestetään sarjaan suuruutensa mukaan sekä sarjasta erotetaan, sen alusta alkaen, niin monta osamäärää, kuin yhdistetyllä ääniryhmällä on oikeus täyttää valtuuston paikkoja; kullekin yksinkertaiselle ääniryhmälle tulee niin monta paikkaa valtuustossa, kuin sen osamääriä on erotettu.

35 §.

Ehdokas, jonka nimi on erotettu kahdesta tahi useammasta ehdokaslistasta, katsotaan valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka ehdokaslistassa hänen nimensä järjestykseen nähden varhemmin ilmaantuu. Jos hänen nimellään kahdessa tai useammassa ehdokaslistassa on järjestykseen nähden sama asema, katsotaan hän valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka äänimäärä on suurempi, mutta jos näiden äänimäärä on sama, ratkaisee arpa.

36 §.

Kun ääniryhmä, 35 §:n säännöksiä sovellettaessa, on kadottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, astuu hänen sijaansa valtuutetuksi ääniryhmän ensimmäinen vielä käyttämättä oleva ehdokas.

Jos tämä säännös on sovellettava kahteen tahi useampaan ääniryhmään, aloitetaan siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka äänimäärä on suurin, ja jatketaan järjestyksessä ääniryhmien suuruuden mukaan.

37 §.

(Laki 24/3 1933).

Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 31 §:n 3 momentin, 34 tai 36 §:n säännöksiä sovellettaessa tarvittavaa määrää nimiä, täytetään avoimeksi jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä olisi erotettu, jos 34 §:ssä mainittua osamäärien erottamista olisi jatkettu, ja, milloin ääniryhmä on pysynyt yksinäisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä olisi erotettu, jos 31 §:ssä mainittua osamäärien erottamista olisi jatkettu. Sama olkoon laki, milloin yhdistetyn ääniryhmän kaikki ehdokkaat jo on valituiksi erotettu.

Ellei edellä olevia säännöksiä soveltamalla saada täytetyiksi kaikkia paikkoja, jotka olisi pitänyt vaalilla täyttää, jää valtuutettujen lukumäärä toistaiseksi vajanaiseksi.

38 §.

(Laki 24/3 1933).

Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin yksinkertaisesta ääniryhmästä yhtä monta ehdokasta, kuin sen puolesta on valittu valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi, ja erotetaan tätä varten kunkin yksinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta eteenpäin järjestyksessä niin monta nimeä, kuin ääniryhmä saa valita varajäseniä, sivuuttamalla ainoastaan niiden ehdokkaiden nimet, jotka jo on valittu valtuutetuiksi tai varajäseniksi.

Elleivät yksinäisenä olevan ääniryhmän ehdokkaat riitä täyttämään kaikkia niitä varajäsenten paikkoja, jotka ensimmäisen momentin mukaan sille kuuluisivat, jää sen puolesta valittavien varajäsenten luku vajanaiseksi.

Jos yhdeltä tai useammalta yksinkertaiselta ääniryhmältä, joka kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, puuttuu ehdokkaita kaikkien sille kuuluvien varajäsenten paikkojen täyttämiseen, määrätään yhdistetylle ääniryhmälle niin monta yhteistä varajäsentä kuin siihen kuuluvilta yksinkertaisilta ääniryhmiltä yhteensä puuttuu varajäseniä. Tätä varten jatketaan osamäärien erottamista 34 §:ssä mainitusta osamääräsarjasta ja merkitään kunkin osamäärän kohdalle sen yksinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta, jonka osamäärästä se on otettu, ensimmäinen ehdokas, jota ei ole valtuutetuksi tai varajäseneksi valittu taikka tämän momentin mukaan aikaisemmin merkitty. Täten merkityistä ehdokkaista määrätään järjestyksessä tarvittava lukumäärä yhdistetyn ääniryhmän yhteisiksi varajäseniksi. Ellei tällä tavoin saada täyttä määrää varajäseniä, jää yhdistetyn ääniryhmän puolesta valittavien yhteisten varajäsenten luku vajanaiseksi.

Ennen ääntenlaskennan toimittamista on eri ehdokaslistojen saama äänimäärä saatava selville. Kaikki ne vaaliliput koko kunnassa, joissa on annettu ääni saman ehdokaslistan hyväksi, muodostavat ääniryhmän (kvl 28 § 4 mom ).

Yksinkertainen ääniryhmä on niiden äänien summa, jotka on annettu samalle ehdokaslistalle kunnassa.

Yhdistetty ääniryhmä taas on niiden äänien summa, jotka on annettu kvl. 10 §:n 2 mom. mukaan samaan vaaliliittoon kuuluville ehdokaslistoille.

Yksinäisenä oleva ääniryhmä vihdoin on niiden äänien summa, jotka on annettu jollekin yksinkertaiselle ääniryhmälle, ehdokaslistalle, joka ei ole vaaliliitossa minkään muun ehdokaslistan kanssa.

Kunnallisvaalien tulos määrätään kolmessa eri vaiheessa. Ensiksi määrätään, kuinka monta valtuutetun paikkaa on tuleva kullekin ehdokaslistalle. Toiseksi määrätään, ketkä ehdokkaat kustakin ehdokaslistasta saavat sille tulleet valtuutetun paikat. Kolmanneksi määrätään, ketkä ehdokkaat tulevat ja miltä listoilta tai mistä vaaliliitosta varajäseniksi Tämä laskemistapa tietää sitä, että ehdokkaiden persoonalliseen äänimäärään -- päinvastoin kuin valtiollisissa vaaleissa -- ei kunnallisvaalien tulosta määrättäessä kiinnitetä lainkaan huomiota.

Ensimmäinen vaihe.

Tuloksen määrääminen aloitetaan laskemalla yhdistettyjen ääniryhmien ja yksinäisinä olevien ääniryhmien äänimäärät. Kun ne on saatu, kukin äänimäärä jaetaan vuoroonsa yhdellä, kahdella, kolmella ja niin edelleen, tarpeen mukaan, mutta korkeintaan ääniryhmän ehdokkaiden luvulla. Näin saadut osamäärät järjestetään suuruuden mukaan sarjaan, josta sitten erotetaan niin monta suurinta kuin vaaleissa on valtuutettuja valittava. Kukin ääniryhmä saa valtuustoon niin monta paikkaa kuin sen osamääriä tällöin on erotettu. Näin on saatu selville, miten paikat jakaantuvat yhdistettyjen ääniryhmien, vaaliliittojen ja yksinäisenä olevien ääniryhmien, yksinäisten ehdokaslistojen kesken.

Vaaliliiton osalle tulleet paikat jaetaan vaaliliiton ehdokaslistojen kesken siten, että kunkin ehdokaslistan äänimäärä jaetaan vuoron perään yhdellä, kahdella, kolmella ja niin edespäin ja saadut osamäärät asetetaan sarjaan, josta erotetaan niin monta suurinta kuin vaaliliitto on saanut paikkoja. Kukin ehdokaslista saa niin monta paikkaa kuin sen osamääriä tässä on erotettu. Näin on saatu selville, miten paikat jakaantuvat eri ehdokaslistojen kesken.

Toinen vaihe.

Kun on saatu selville, kuinka monta paikkaa kukin ehdokaslista on saanut, suoritetaan valittujen henkilöiden määrääminen. Ehdokaslistasta erotetaan, sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan nimi kuin listalle tulee paikkoja valtuustossa, ja nämä ehdokkaat ovat tulleet valituiksi.

Kun usein sattuu, että sama henkilö on ehdokkaana useammalla listalla, voisi sellaisen henkilön nimi joutua valituksi useammalta listalta. Silloin hänet on katsottava valituksi siltä ehdokaslistalta, jolla hänen nimellään on aikaisempi järjestyssija, tai jos se on sama, siltä, jonka äänimäärä on suurempi. Jos ehdokaslistojen äänimäärä on sama, ratkaisee arpa.

Milloin ehdokaslista on kadottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, joka on määrätty edelläselostetun mukaan valituksi toiselta listalta, astuu hänen tilalleen ehdokaslistan seuraava käyttämättä oleva ehdokas. Jos tämä on sovellettava useampaan ehdokaslistaan, aloitetaan tämä määrääminen suurimmasta ja jatketaan ehdokaslistojen suuruuden mukaan.

Milloin ehdokaslistalla ei ole niin monta vaalikelpoista ehdokasta kuin sille on paikkoja annettu, täytyy palata ensimmäisessä vaiheessa saatuihin osamääriin ja etsiä suurimmat erottamatta jääneet osamäärät Niiden perusteella saadaan kvl. 37 §:n mukaisesti laskien selville, mitkä ehdokaslistat saavat täyttämättä jääneet paikat täyttää Sen jälkeen palataan ehdokkaiden määräämiseen toisessa vaiheessa esitetyllä tavalla.

Näin ovat kaikki varsinaiset jäsenet tulleet määrätyiksi.

Kolmas vaihe.

Varajäsenten määrääminen oli ennen vuoden 1933 lainmuutosta järjestetty siten, että kustakin yksinkertaisesta ääniryhmästä määrättiin yhtä monta varajäsentä kuin sen puolesta oli valtuutettuja valittu, kuitenkin vähintään kaksi. Elleivät yksinkertaisen ääniryhmän ehdokkaat tämän mukaan olisi riittäneet täyttämään kaikkia niitä varajäsenten paikkoja, jotka sille olisivat kuuluneet, olisi sen puolesta valittavien vara jäsenten lukumäärä jäänyt vajanaiseksi. Tämän vuoksi yhden miehen listojen käyttö kunnallisvaaleissa oli varsin epäedullinen, koska yhden nimen listat käsittävä vaaliliitto ei olisi saanut yhtäkään varajäsentä valituksi.

V. 1933 lainmuutos aikaansai tähän menettelyyn sen muutoksen, että milloin yhdeltä tai useammalta yhdistettyyn ääniryhmään kuuluvalta yksinkertaiselta ääniryhmältä puuttuu ehdokkaita kaikkien sille kuuluvien varajäsenten paikkojen täyttämiseen, määrätään yhdistetylle ääniryhmälle yhteisiä varajäseniä. Niiden lukumäärä kussakin vaaliliitossa voi olla korkeintaan niin suuri kuin siihen kuuluvilta ehdokaslistoilta yhteensä puuttuu varajäseniä.

Yhteisten varajäsenten määräämistä varten tulee taas palata määräämismenettelyn ensimmäiseen vaiheeseen, siihen kohtaan, jossa määrättiin, miten paikat vaaliliiton sisällä ehdokaslistojen kesken jakaantuvat. Siitä osamääräsarjasta, joka tätä varten oli tehty, jatketaan suuruuden mukaan osamäärien erottamista ja merkitään kunkin osamäärän kohdalle sen yksinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta, jonka osamäärästä se on otettu, ensimmäinen ehdokas, jota ei ole valtuutetuksi tai varajäseneksi tai tässä erottelussa jo aikaisemmin merkitty. Ellei tällä tavoin saada täyttä määrää varajäseniä, jää yhdistetyn ääniryhmän puolesta valittavien yhteisten varajäsenten luku vajanaiseksi.

EHDOKKAIDEN VAALIKELPOISUUS.

Ehdokkaiden vaalikelpoisuuden tarkastaminen tapahtuu kahteen eri otteeseen Lokakuun 15. päivän kokouksessa, kuten kvl. 12 :n kohdalla on selostettu, tarkastetaan kaikkien ehdokkaiksi esitettyjen vaalikelpoisuus mkl. 10 §:n 2 mom ja kkl. 11 §:n 4 mom säännösten valossa, siis ovatko ehdokkaiksi esitetyt toimineet laissa lähemmin mainitulla tavalla maan valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen vastaisesti Vaalien tulosta määrättäessä taas tarkastetaan, että valituksi julistetaan vain vaalikelpoisia henkilöitä.

Lokakuun 15. päivän kokouksessa ei kltk:lla ole oikeutta tarkastaa ehdokkaiksi esitettyjen vaalikelpoisuutta muuta kuin siinä suhteessa, täyttävätkö he mkl. 10 §:n 2 mom ja kkl 11 §:n 4 mom. diskvalifikatioperusteet vaiko ei. Mutta se lopputulos, johon kltk. silloin on tässä tarkastelussaan päätynyt, on lopullinen, eikä kltk. vaalin tulosta määrätessään voi siitä poiketa. Jos siis kltk on 15/11 kokouksessaan katsonut, että joku ehdokkaaksi esitetty on vaalikelpoinen mkl 10 §:n 2 mom. tai kkl. 11 §:n 4 mom. mukaan, silloin se ei ole oikeutettu vaalin tulosta määrätessään päättämään, että sama henkilö näiden lainkohtien nojalla on vaalikelpoisuutta vailla. Samaten on asianlaita sellaisessakin tapauksessa, että kltk. on 15/10 katsonut jonkun ehdokkaaksi esitetyn henkilön mkl. 10 §:n 2 mom. tai kkl 11 §:n 4 mom. nojalla vaalikelpoisuutta vailla olevaksi ja hyljännyt ehdokaslistan puolesta tehdyn hakemuksen, mutta maaherra, jonka ratkaistavaksi kltk:n päätös on alistettu, on tämän päätöksen kumonnut ja velvoittanut kltk:n ottamaan kyseessä olevan ehdokaslistan vaalilippuun. Tämä päätös on kltk:aa sitova, eikä kltk ole oikeutettu vaalin tulosta määrätessään päättämään, että k.o. ehdokas on jo esitetystä syystä vaalikelvoton. Tämä ei luonnollisesti merkitse sitä, että kltk:n ratkaisu olisi lopullinen, sillä kvl. 44 §:n 2 mom. mukaan virallinen syyttäjä on oikeutettu valittamaan vaalin tuloksesta, jos valituksi on julistettu henkilö, joka mkl. 10 §:n 2 mom. tai kkl. 11 §:n 4 mom. mukaan ei ole ollut vaalikelpoinen

Kltk. vaalin tulosta määrätessään siis tarkastaa, ovatko ehdokkaat vaalikelpoiset mkl. 10 §:n 1 mom. tai kkl. 11 §:n 1 ja 3 mom. mukaan. Kun vaalikelpoisuus, kuten edellä olemme esittäneet, ratkaistaan aineellisen vaalioikeuden perusteella, on siis tutkittava, täyttääkö ehdokas vaalioikeuden aineelliset edellytykset ja ne erikoiset ehdot, jotka vaalikelpoisuudelle on asetettu mkl. 10 §:n 1 momentissa ja kkl. 11 §:n 1 ja 3 momentissa. Mikäli henkilö on vaaliluetteloon merkitty vaalioikeutettuna, silloin yleensä on pidettävä selvänä, että hän täyttää vaalioikeuden aineelliset edellytykset. Mutta kun vaalikelpoisuus ratkaistaan sen ajankohdan mukaan, jona se on tarkastettavana, on silloinkin otettava selvyys, ettei henkilö vaaliluetteloon merkitsemisen jälkeen mahdollisesti ole menettänyt vaalioikeuttaan.

Jos kltk. ehdokkaiden vaalikelpoisuutta tutkiessaan havaitsee, että joku ehdokas ei ole vaalikelpoinen, tulee kltk:n jättää tämä ehdokas vaalin tulosta määrätessään huomioonottamatta. Mutta silloin ei saa jättää sitä osamäärää huomioonottamatta, joka on hänen nimensä kohdalla ehdokaslistassa, vaan hänen tilalleen on otettava seuraava, vaalikelpoinen ehdokas samalta listalta. Kts. kvl. 29 § 1 mom. (42, 43).

Laskiessaan tuloksia Pielaveden kunnassa joulukuun 4. ja 5. päivänä 1918 toimitetuista kunnallisvaaleista keskuslautakunta sitä osamääräsarjaa laatiessaan, jonka perusteella määrättiin, montako paikkaa kukin ääniryhmä sai valtuustossa, oli menetellyt siten, että oli katsonut erään ehdokaslistan ehdokkaalle, joka oli ehdokaslistalle asettamisen jälkeen mutta ennen vaalin toimittamista kuollut, annetut äänet hukkaan menneiksi. Tästä oli seurannut, että k o. ehdokaslistalta oli valtuustoon valittu 1 ehdokasta vähemmän kuin sen saama äänimäärä olisi edellyttänyt. Kho määräsi uuden laskennan toimitettavaksi, koska vaalilain säännösten mukaan ääniryhmän äänimäärä oli sen hyväksyttyjen vaalilippujen luku ja äänimäärän osamääriin jakamisen tarkoituksena oli saada ainoastaan luvut siihen osamääräsarjaan, jonka alusta erotettiin niin monta lukua, kuin vaalissa oli valittava valtuutettuja, ja jonka perusteella kukin ääniryhmä sai täyttää niin monta paikkaa valtuustossa, kuin sen osamääriä oli erotettu mainittuun osamääräsarjaan, ja vasta tämän jälkeen oli jokaisen ääniryhmän ehdokaslistalta sen alusta alkaen valittava niin monta ehdokasta, kuin ääniryhmälle tuli paikkoja valtuustossa.

Kho 1920 153.

Raision kunnan kunnanvaltuutettujen vaalissa kltk. oli jättänyt huomioon ottamatta sen osamäärän, joka saatiin jakamalla ehdokaslistan n:o 2 äänimäärä kahdella, koska mainitun listan toinen ehdokas ei ollut ollut vaalikelpoinen. Kho palautti asian kltk:lle laillista käsittelyä varten, koska vaalissa oli osamääräsarjaan jätetty merkitsemättä se osamäärä, joka saatiin jakamalla ääniryhmän n:o 2 äänimäärä kahdella, jolloin tämän menettelyn seurauksena oli ollut, että sanotusta ääniryhmästä oli tullut valituksi kolme valtuusmiestä neljän asemesta.

Kho 1920 II 1716.

TULOKSEN LASKEMINEN.

Tuloksen laskemisen havainnollistamiseksi suoritamme alempana erään vaalituloksen määräämisen. Olettakaamme, että kunnassa on vaaleissa käytetty s. 168-169 jäljennettyä ehdokaslistaa. Vaaleissa on valittava 17 valtuutettua. Äänet ovat jakaantuneet siten, että

ehdokaslista n:o 2 on saanut 200 ääntä

      "                "  3 "      "         65   "

      "                "  7 "      "         20   "

      "                "  4 "      "       141   "

      "                "  6 "      "         69   "

      "                "  5 "      "         30   "

      "                "  8 "      "         27   "

      "                "  1 "      "         31   "

Ehdokaslistat n:o 2, 3 ja 7 ovat olleet keskenään vaaliliitossa. Se merkitään tässä vaalilaskennassa vaaliliitoksi 1. Ehdokaslistat n:o 4 ja 6 ovat olleet keskenään vaaliliitossa: vaaliliitto 2. Ehdokaslistat n:o 5 ja 8 ovat samoin olleet keskenään vaaliliitossa: vaaliliitto 3. Ehdokaslista n:o 1 on ollut yksinäisenä oleva ääniryhmä, selvyyden vuoksi se merkitään tässä laskutoimituksessa vaaliliitoksi 4.

Vaalilaskennan ensimmäinen vaihe.

Yhdistetyn ääniryhmän äänimäärä kvl. 30 §:n 2 mom. mukaan on siihen kuuluvien yksinkertaisten ääniryhmien äänimäärien summa. Äänien jakaantuminen eri vaaliliitoissa käy esille taulukosta 1.

TAULUKKO I.

Vaaliliitto 1.

Ehdokaslista n:o 2-200 ääntä

     "                "  3-  65   "

     "                "  7-  20   "

----------------------------

               yhteensä 285 ääntä

Vaaliliitto 2.

Ehdokaslista n:o 4-141 ääntä

     "                 "  6- 69   "

----------------------------

               yhteensä 210 ääntä

Vaaliliitto 3.

Ehdokaslista n:o 5- 30 ääntä

     "                 "  8- 27   "

---------------------------

                yhteensä  57 ääntä

Vaaliliitto 4.

Ehdokaslista n:o 1- 31 ääntä

---------------------------

               yhteensä  31 ääntä

Kun tämä on saatu selville, jatketaan tulosten määräämistä siten, että toimitetaan kvl 31 §:ssä säädetty osamääriin jako. Se tapahtuu siten, että kunkin yhdistetyn tai yksinäisenä olevan ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa yhdellä, kahdella, kolmella ja niin edespäin, korkeintaan ehdokkaiden luvulla Jakotoimituksen tulos käy esille taulukosta II.

TAULUKKO II.

Vaaliliitto 1.

285: 1  = 285

285: 2  = 142 1/2

285: 3  = 95

285: 4  = 71 1/4

285: 5  = 57

285: 6  = 47 3/6

285: 7  = 40 5/7

285: 8  = 35 5/8

285: 9  = 31 6/9

285:10 = 28 1/2

Vaaliliitto 2.

210: 1  = 210

210: 2  = 105

210: 3  = 70

210: 4  = 52 2/4

210: 5  = 42

210: 6  = 35

210: 7  = 30

210: 8  = 26 2/8

210: 9  = 23 3/9

210:10 = 21

Vaaliliitto 3.

57: 1  = 57

57: 2  = 28 1/2

57: 3  = 19

57: 4  = 14 1/4

57: 5  = 11 2/5

Vaaliliitto 4.

31: 1  = 31

31: 2  = 15 1/2

31: 3  = 1O 1/3

Kun toimitetaan kvl. 31 §:n 2 mom. mukainen osamäärien sarjaan asettaminen suuruuden mukaan taulukosta II, tulos on seuraava:

Osamääräsarja.

285         vaaliliitosta 1

210               "              2

142 1/2        "              1

105               "              2

95                "              1

71 1/4         "              1

70                "              2

57                "              1^1)

57                "              3^1)

52 2/4         "              2

47 3/6         "              1

42                "              2

40 5/7         "              1

35 5/8         "              1

35                "              2

31 6/9         "              1

31                "             4

30                "             2

j.n.e.

Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan sitten kvl. 31 §:n 3 mom mukaan niin monta lukua kuin vaalissa on valittava valtuutettuja, siis 17. Osamäärä 31 on viimeinen, joka tulee erotettavaksi.

Kun kukin yhdistetty tai yksinäisenä oleva ääniryhmä kvl. 32 §:n mukaan saa niin monta paikkaa valtuustossa kuin sen osamääriä tässä osamäärien erottamisessa on erotettu, niin tulee vaaliliitto 1 saamaan 9 paikkaa, vaaliliitto 2 6 paikkaa, vaaliliitto 3 1 paikan ja vaaliliitto 4 1 paikan.

Kun näin on saatu selville, kuinka monta paikkaa kullekin vaaliliitolle on tullut, ryhdytään määräämään,

-----------

1) Järjestyksen ratkaisee arpa (kvl. 31 § 2 mom.).

-----------

kuinka monta ehdokasta kukin ehdokaslista eri vaaliliitoissa saa valtuustoon lähettää Yhdistetylle ääniryhmälle tulleet paikat valtuustossa jaetaan kvl 34 §:n mukaan samaa menetelmää noudattaen kuin valtuusmiespaikat eri vaaliliittojen kesken määrättiin, ja jakotoimitus esiintyy taulukossa III.

TAULUKKO III.

Vaaliliitto 1.

Ehdokaslista n:o 2.        Ehdokaslista n:o 3.

200: 1 = 200                  65: 1 = 65

200: 2 = 1OO                  65: 2 = 32 1/2

200: 3 = 66 2/3             65: 3 = 21 2/3

200: 4 = 50                    65: 4 = 16 1/4

200: 5 = 40

200: 6 = 33 2/6

200: 7 = 28 4/7

200: 8 = 25

Ehdokaslista n:o 7

20:1 = 20

20:2 = 1O

Vaaliliitto 2.

Ehdokaslista n:o 4.        Ehdokaslista n:o 6.

141: 1 = 141                  69: 1 = 69

141: 2 = 70 1/2             69: 2 = 34 1/2

141: 3 = 47                    69: 3 = 23

141: 4 = 35 1/4

141: 5 = 28 1/5

141: 6 = 23 3/6

Vaaliliitto 3.

Ehdokaslista n:o 5.        Ehdokaslista n:o 8.

30: 1 = 30                     27: 1 = 27

30: 2 = 15                     27: 2 = 13 1/2

Vaaliliitto 4

Ehdokaslista n:o 1

31: 1 = 31

Osamääräsarja vaaliliitossa 1.

200        -- ehdokaslistasta n:o 2

100        --         "                   "  2

66 2/3  --         "                   "  2

65         --         "                   "  3

50         --         "                   "  2

40         --         "                   "  2

33 2/6  --         "                   "  2

32 1/2  --         "                   "  3

28 4/7  --         "                   "  2

25         --         "                   "  2

Kun vaaliliitto 1 sai 9 paikkaa valtuustoon, erotetaan osamääräsarjasta 9 suurinta osamäärää. Viimeinen erotettu osamäärä on silloin 28 4/7. Vaaliliitossa 1 on ehdokaslistalle n:o 2 tullut 7 ja ehdokaslistalle n:o 3 2 valtuutetun paikkaa.

Osamääräsarja vaaliliitossa 2.

141       -- ehdokaslistasta n:o 4

70 1/2 --         "                   "  4

69        --         "                   "  6

47        --         "                   "  4

35 1/4 --         "                   "  4

34 1/2 --         "                   "  6

28 1/2 --         "                   "  4

23 3/6 --         "                   "  4

Vaaliliitto 2 sai 6 paikkaa valtuustoon. Kun ylläolevasta osamääräsarjasta erotetaan 6 suurinta osamäärää, viimeinen erotettu luku on 34 1/2. Vaaliliitossa 2 on ehdokaslistalle n:o 4 tullut 4 ja ehdokaslistalle n o 6 2 valtuutetun paikkaa.

Osamääräsarja vaaliliitossa 3.

30 -- ehdokaslistasta n:o 5

27 --      "                      "  8

15 --      "                      "  5

Vaaliliitto 3 sai 1 paikan valtuustoon. Osamääräsarjasta erotetaan suurin osamäärä. Vaaliliiton paikka joutuu näin ollen ehdokaslistalle n:o 5.

Vaaliliitto 4 sai lähettää 1 valtuutetun valtuustoon. Vaaliliitto 4 on yksinäisenä oleva ääniryhmä, ehdokaslista n:o 1, joka saa siis yhden paikan valtuustossa

Vaalilaskennan ensimmäinen vaihe on tähän päättynyt.

Vaalilaskennan toinen vaihe.

Kun on saatu selville, kuinka monta paikkaa kukin ehdokaslista saa täyttää, määrätään ne henkilöt, jotka ovat tulleet valituiksi Kustakin ehdokaslistasta erotetaan, sen alusta alkaen, niin monta nimeä kuin listalle tulee paikkoja valtuustossa. Nämä ehdokkaat ovat sitten tulleet valituiksi.

Ehdokaslistalta n:o 2 (7 paikkaa):

Leppänen, Pekka

Koivunen, Paavo

Mäntynen, Heikki

Kuusinen, Matti

Kataja, Taneli

Jalava, Jaakko

Pihlaja, Ville.

Ehdokaslistalta n:o 3 (2 paikkaa):

Jalava, Jaakko

Leppänen, Pekka

Ehdokaslistalta n:o 4 (4 paikkaa):

Alatalo, Heino

Ollila, Juho

Pekkala, Pekka

Tarmo, Olli

Ehdokaslistalta n:o 6 (2 paikkaa):

Alatalo, Heino

Terävä, Pekka

Ehdokaslistalta n:o 5 (1 paikka):

Tuomaala, Onni

Ehdokaslistalta n:o 1 (1 paikka):

Pettersson, Karl

Tässä vaiheessa tarkastetaan ehdokkaiden vaalikelpoisuus. Olettakaamme, että listalta n:o 4 valituksi tullut opettaja Pekka Pekkala ei ole kunnassa vaalikelpoinen, koska häntä ei ole kunnassa vaalivuonna hengillekirjoitettu. Mkl. 10 §:n 1 mom. mukaan hän ei ole vaalikelpoinen, ja hänen tilalleen on siis määrättävä listalta n:o 4 toinen ehdokas. Se on seuraava käyttämättä oleva ehdokas Kemppainen, Eskil. (Jos vaalikelpoisuuden puutteen tähden on useammasta listasta määrättävä uusi valtuutettu, on noudatettava kvl. 36 §:n 2 mom säännöstä määräämisen järjestyksestä).

Kun tarkastamme niitä henkilöitä, jotka olisivat toimitetun laskennan jälkeen tulleet eri listoilta valituiksi, havaitsemme, että näiden joukossa esiintyy ehdokkaita, joiden nimet on erotettu kahdesta ehdokaslistasta. Tällöin on noudatettava kvl. 35 §:n säännöksiä, että milloin ehdokkaan nimi on erotettu kahdesta tai useammasta ehdokaslistasta, hänet on katsottava valituksi sen ehdokaslistan puolesta, jossa hänen nimensä järjestykseen nähden varhemmin ilmaantuu, taikka milloin hänen nimellään järjestykseen nähden kahdessa tai useammassa listassa on sama asema, hänet katsotaan valituksi sen ehdokaslistan puolesta, jonka äänimäärä on suurempi. (Tässäkään ei ole määräävänä hänen oma äänimääränsä, koska persoonallista äänimäärää ei lasketa).

Ensiksikin Leppänen, Pekka, on erotettu sekä listalta n:o 2 että listalta n:o 3. Edellisessä listassa hän on ensimmäisellä sijalla, jälkimmäisessä toisella Hän tulee siis valituksi listalta n:o 2.

Edelleen Jalava, Jaakko on erotettu sekä listalta n o 2 että listalta n:o 3. Edellisessä listassa hän on kuudennella sijalla järjestyksessä, jälkimmäisessä ensimmäisellä Hän tulee siis valituksi listalta n:o 3.

Alatalo, Heino, on erotettu sekä listalta n:o 4 että listalta n:o 6. Molemmissa listoissa on hänen nimellään sama järjestyssija, mutta kun listan n o 4 äänimäärä, 141, on suurempi kuin listan n o 6 äänimäärä, 69, tulee Alatalo, Heino, valituksi valtuustoon listan n:o 4 puolesta.

Nyt ovat yksinkertaiset ääniryhmät, ehdokaslistat n:o 2, n o 3, ja n:o 6 kadottaneet niiden puolesta valituksi katsotun valtuutetun, nimittäin lista n:o 2 Jalavan, lista n o 3 Leppäsen ja lista n o 6 Alatalon. Kunkin poistuneen tilalle on kvl. 36 §:n säännöksien mukaan määrättävä valtuutetuksi ääniryhmän ensimmäinen vielä käyttämättä oleva ehdokas. Kun k.o tapauksessa tätä säännöstä on sovellettava kahteen tahi useampaan ääniryhmään, alotetaan määrääminen kvl. 36 §:n 2 mom. mukaan siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka äänimäärä on suurin, ja jatketaan järjestyksessä ääniryhmien suuruuden mukaan. Mainitut ääniryhmät ovat suuruutensa mukaan järjestettyinä: ehdokaslista n:o 2, ehdokaslista n:o 6 ja ehdokaslista n:o 3.

Ensiksi on määrättävä valtuutettu ehdokaslistalle n:o 2 sen puolesta valituksi katsotun, mutta kvl. 35 §:n säännöksiä sovellettaessa kadonneen Jaakko Jalavan tilalle. Ensimmäinen käyttämättä oleva ehdokas on Tuominen, Olli, opettaja, joka siis tulee valtuutetuksi listalta n:o 2.

Ehdokaslistan n:o 6 puolesta valituksi katsotun, mutta kadonneen Heino Alatalon tilalle tulee listan ensimmäinen käyttämättä oleva ehdokas Varma, Hilda, emäntä.

Ehdokaslistan n:o 3 puolesta valituksi katsotun, mutta kadonneen Pekka Leppäsen tilalle tulisi listan ensimmäinen vielä käyttämättä oleva ehdokas. Kun listan seuraavat ehdokkaat Tuominen, Olli, Pihlaja, Ville ja Mäntynen, Heikki jo ovat tulleet valituiksi valtuustoonlistan n:o 2 puolesta, ei listan n:o 3 puolesta ehdokkaiden puuttuessa voida täyttää poistuneen sijaa valtuustossa. Tällaisessa tapauksessa on turvauduttava kvl. 37 §:n 1 mom. säännökseen siitä, miten avoimeksi jäänyt valtuutetun paikka on täytettävä, kun listan ehdokkaat eivät riitä. Mainitun lainkohdan mukaan on esilläolevassa tapauksessa palattava vaalilaskennan ensimmäiseen vaiheeseen ja tarkastettava, minkä ehdokaslistan osamäärä vaaliliitossa 1 olisi lähinnä erotettu, jos kvl. 34 §:n 2 mom. mainittua osamäärien erottamista (kts. taulukko III, siv. 164) olisi jatkettu. Se saa täyttää avoimeksi jääneen paikan. Viimeinen erotettu osamäärä oli 28 4/7. Seuraava, erottamaton osamäärä on 25 ehdokaslistasta n:o 2. Ehdokaslistan n:o 2 puolesta otetaan nyt ensimmäinen käyttämättä oleva ehdokas, Metsä, Tauno, ja hän tulee valituksi ehdokaslistan n:o 3 puolesta valitun, mutta siltä kadonneen Pekka Leppäsen tilalle valtuustoon.

Näin ollen ovat siis valituiksi tulleet:

Pettersson, Karl      (ehdokaslistalta n:o 1)

Leppänen, Pekka       (       "          " 2)

Koivunen, Paavo       (       "          " 2)

Mäntynen, Heikki      (       "          " 2)

Kuusinen, Matti        (       "          " 2)

Kataja, Taneli          (       "          " 2)

Pihlaja, Ville           (       "          " 2)

Tuominen, Olli          (       "          " 2)

Metsä, Tauno            (       "          " 2)

Jalava, Jaakko          (       "          " 3)

Alatalo, Heino          (       "          " 4)

Ollila, Juho              (       "          " 4)

Tarmo, Olli              (       "          " 4)

Kemppainen, Eskil    (       "          " 4)

Tuomaala, Onni        (       "          " 5)

Terävä, Pekka          (       "          " 6)

Varma, Hilda           (       "          " 6)

Vaalilaskennan toinen vaihe on päättynyt.

Vaalilaskennan kolmas vaihe eli varajäsenten määrääminen.

Kvl. 38 §:n 1 mom. mukaan valitaan varajäseniksi kustakin yksinkertaisesta ääniryhmästä yhtä monta ehdokasta kuin sen puolesta on valittu valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Elleivät ehdokkaat riitä täyttämään kaikkia varajäsenten paikkoja, jää yksinäisenä olevan ääniryhmän varajäsenten luku vajavaiseksi (kvl. 38 § 2 mom.), mutta yhdistetylle ääniryhmälle määrätään yhteisiä varajäseniä kvl. 38 §:n 3 mom. säätämällä tavalla.

Varajäsenten määräämisen järjestystä ei ole laissa määrätty. Kuitenkin näyttää johdonmukaisimmalta noudattaa samaa järjestystä, joka on säädetty kvl. 36 §:n 2 momentissa, siis ehdokaslistojen saaman äänimäärän suuruuden mukaista järjestystä^1).

Ehdokaslistan n:o 2 puolesta on valittu 8 valtuutettua. Varajäseniksi tulee siis tältä listalta 8 seuraava käyttämättä olevaa ehdokasta. Siis: Petäjä, Antti, Kanto, Mauno, Latva, Lauri, Saarnisto, Juho ja Lehmus, Oiva. Listalla oli vain 5 ehdokasta jäljellä. Kun ehdokaslistalla ei ole riittävästi ehdokkaita sille kuuluvien varajäsenten paikkojen täyttämiseksi, tulee kysymykseen vaaliliiton yhteisten varajäsenten määrääminen kvl. 38 §:n 3 mom. mukaan. Se tapahtuu siten, että kvl. 34 §:ssä mainitusta osamääräsarjasta jatketaan osamäärien erottamista ja merkitään kunkin osamäärän kohdalle yksinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta, jonka osamäärästä se on otettu, ensimmäinen ehdokas, jota ei ole valtuutetuksi tai varajäseneksi valittu taikka kvl. 38 §:n 3 mom. mukaan aikaisemmin merkitty. Täten merkityistä ehdokkaista määrätään järjestyksessä tarvittava lukumäärä yhdistetyn ääniryhmän yhteisiksi varajäseniksi. (Ensin määrätään vaaliliitossa varsinaiset ja vasta sitten yhteiset varajäsenet).

Esillä olevassa tapauksessa jatkettaisiin erottamista siv. 164 esitetystä vaaliliitto l:n osamääräsarjasta ja

--------

1) Toisin tämän kirjoittaja "Maalaiskunnassa", 1930, s. 339.

--------

määrättäisiin yhteiset varajäsenet yllä esitetyllä tavalla. Kun ehdokaslistalla n:o 2 ja n:o 3 ei ole yhtään käyttämättä olevaa ehdokasta, tulevat ilman muuta yhteisiksi varajäseniksi Honkanen, Heikki, Ojanheimo, Pekka ja Torvinen, Taito, listalta n:o 7.

Ehdokaslistan n:o 4 puolesta on valtuustoon valittu 4 ehdokasta Varajäseniksi tulevat Kissala, Felix, Kemppainen, Jaakko, Korhonen, Liisa ja Juhola, Jaakko.

Ehdokaslistan n:o 6 puolesta on valtuustoon valittu 2 ehdokasta. Varajäseniksi tulevat Tarkka, Väinö ja kun Kissala, Felix on valittu varajäseneksi jo listan n:o 4 puolesta, Ankara, Matti.

Ehdokaslistalta n:o 3 on valittu valtuustoon 1 ehdokas. Kvl. 38 §:n 1 mom. mukaan olisi tältä ehdokaslistalta saatava valtuustoon 2 varajäsentä. Ehdokaslistalla ei kuitenkaan ole yhtään käyttämätöntä ehdokasta, joten täytyy turvautua vaaliliiton yhteisten ehdokkaiden asettamiseen. Ne ovat Karppi, Kaarle ja Kantelo Kauko, listalta n:o 7.

Ehdokaslistan n:o 1 varajäseniksi tulevat Andersson, Vilh. ja Johansson, Rafael, sekä ehdokaslistan n:o 5 varajäseniksi Raitala, Reino ja Rinta, Kalle.

Kun kunnallisvaaleissa voi esiintyä yhden nimen listoja, esitämme vielä esimerkin sellaisia listoja käsittävän vaaliliiton tuloksen määräämisestä. Olettakaamme, että vaaliliitossa on ollut kymmenen listaa. N:o 1, ehdokkaana A. A., on saanut 100 ääntä, n:o 2, ehdokkaana B. B., on saanut 20 ääntä, n:o 3, ehdokkaana C. C., on saanut 10 ääntä, n:o 4, ehdokkaana D. D., on saanut 30 ääntä, n:o 5, ehdokkaana E. E., on saanut 80 ääntä, n:o 6, ehdokkaana F. F., on saanut 25 ääntä, n:o 7, ehdokkaana G. G., on saanut 40 ääntä, n:o 8, ehdokkaana H. H., on saanut 60 ääntä, n:o 9, ehdokkaana J. J., on saanut 70 ääntä ja n:o 10, ehdokkaana K. K., on saanut 28 ääntä. Koko vaaliliitto saa lähettää valtuustoon kvl. 32 :n mukaan 5 ehdokasta. Kun toimitetaan kvl. 34 :n mukainen osamääriin jako (jaetaan korkeintaan ääniryhmän ehdokkaiden luvulla, kvl. 31 ) ja osamääräsarjan laatiminen, tulos on seuraava.

Lista n:o 1

100: 1 = 100

Lista n:o 2

20: 1 = 20

Lista n:o 3

10: 1 = 10

Lista n:o 4

30: 1 = 30

Lista n:o 5

80: 1 = 80

Lista n:o 6

25: 1 = 25

Lista n:o 7

40:1=40

Lista n:o 8

60:1=60

Lista n:o 9

70: 1 = 70

Lista n:o 10

82: 1 = 82

Osamääräsarja:

100 -- lista n:o   1

82  --     "    "   10

80  --     "    "     5

70  --     "    "     9

60  --     "    "     8

40  --     "    "     7

30  --     "    "     4

25  --     "    "     6

20  --     "    "     2

10  --     "    "     3

Erotetaan 5 suurinta osamäärää. Ne ovat listoilta n:ot 1, 10, 5, 9 ja 8. Valituiksi tulevat siis A. A., listalta n:o 1, K. K., listalta n:o 10, E. E., listalta n:o 5, J. J., listalta n:o 9 ja H. H., listalta n:o 8.

Yhdelläkään listalla ei ole ehdokkaita varsinaisiksi varajäseniksi. Vaaliliiton yhteisiksi varajäseniksi tulevat G. G., listalta n:o 7, D. D., listalta n:o 4, F. F., listalta n:o 6, B. B., listalta n:o 2 ja C. C., listalta n:o 3. 5 yhteisen varajäsenen paikkaa jää ehdokkaiden puutteessa täyttämättä.

Lopuksi esitämme esimerkin siitä, miten valtuutettujen varajäsenet määrätään.

Yhdistettyyn ääniryhmään, joka kvl. 32 §:n mukaan saa täyttää 9 paikkaa valtuustossa, kuuluu neljä yksinkertaista ääniryhmää, I..., II..., III... ja IV..., joiden ehdokaslistat ovat saaneet ääniä, samassa järjestyksessä, 126, 93, 60 ja 29 sekä käsittävät seuraavat ehdokkaat:

I       II     III     IV

----------------------

A1    B1    C1     D1

A2    B2    C2     D2

A3    B3    B4     B3

A4    B4    A7     D4

A5    A6

A6    B6

A7

A8

A9

34 §:n mukaan saavat yksinkertaiset ääniryhmät seuraavat osamäärät:

I                             II                        III                     IV

---------------------------------------------------------

126:1 = 126           93:1 = 93            60:1 = 60        29:1 = 29

126:2 =   63           93:2 = 46 1/2     60:2 = 30        29:2 = 14 1/2

126:3 =   42           93:3 = 31            60:3 = 20        29:3 =  9 9/3

126:4 =   31 1/2    93:4 = 23 1/4      60:4 = 15        29:4 =  7 1/4

126:5 =   25 1/6    93:5 = 18 3/6

126:6 =   21           93:6 = 15 3/6

126:7 =   18

126:8 =   15 6/8

126:9 =   14

34 §:n mukaan tulee 9 valtuutetun paikasta 4 I ryhmälle, 3 II ryhmälle ja 2 III ryhmälle. Valtuutetuiksi tulevat valituiksi: listalta I ehdokkaat Al, A2, A3 ja A4 listalta II ehdokkaat Bl, B2 ja B3 sekä listalta III ehdokkaat C1 ja C2. Tämän mukaisesti tulee 38 §:n 1 mom. nojalla ryhmän I saada neljä, ryhmän II kolme ja ryhman III kaksi varajäsentä.

I ryhmän varajäseniksi tulevat siten ehdokkaat A5, A6, A7 ja A8.

II listan ehdokkaista on A6 jo otettu I ryhmän varajäseneksi. Tällä listalla on siis ainoastaan kaksi ehdokasta, jotka voidaan valita varajäseniksi, nimittäin B4 ja B6.

III listan ehdokkaista on jo B4 ja A7 valittu muiden ryhmien varajäseniksi. III ryhmällä ei siis ole ainoatakaan ehdokasta, joka voitaisiin valita varajäseneksi.

Koska siis ryhmä II on saanut 1 varajäsenen vähemmän ja ryhmä III 2 varajäsentä vähemmän kuin niiden 38 :n 1 mom. mukaan pitäisi saada, on puheenalaiselle yhdistetylle ääniryhmälle 38 :n 3 mom. mukaan määrättävä kolme yhteistä varajäsentä. Tätä varten on merkittävä seuraava osamääräsarja ja jokaisen osamäärän kohdalle se yksinkertainen ääniryhmä, johon osamäärä kuuluu:

29        (IV)     15 6/8   (I)

25 1/2 (I)       15 3/6   (II)

23 1/4 (II)      15         (III)

21        (I)       14 1/2  (IV)

20        (III)     14        (I)

18 3/5 (II)         9 2/3 (IV)

18        (I)          7 1/4 (IV)

Koska listalla IV on ehdokkaita, joita ei vielä ole valittu valtuutetuiksi tai varajäseniksi, nimittäin ehdokkaat D1, D2 ja D4, valitaan ensimmäinen näistä, siis D1, yhdistetyn ääniryhmän ensimmäiseksi yhteiseksi varajäseneksi.

Toinen edellämerkityistä osamääristä kuuluu ryhmään I. Tällä ehdokaslistalla on yksi ainoa ehdokas, jota ei vielä ole otettu valtuutetuksi tai varajäseneksi, nim. As, ja tämä on siis oleva yhdistetyn ääniryhmän toisena yhteisenä varajäsenenä.

Koska tämän jälkeen ei listalla I enää ole jäljellä ainoatakaan ehdokasta ja listoilta II ja III myös kaikki ehdokkaat jo on käytetty, on edelläolevassa osamääräsarjassa mentävä aina osamäärään 14 1/2, joka kuuluuryhmään IV. Tämän ryhmän ensimmäinen vielä käyttämätön ehdokas D2 tulee kolmanneksi yhteiseksi varajäseneksi yhdistetylle ääniryhmälle, jonka varajäseninä siis tulevat olemaan Dl, As ja D2.

39 §.

Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaaliliput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan keskuslautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.

Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään pöytäkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien vaalilippujen luku kussakin äänestysalueessa sekä valitut henkilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet järjestyksensä mukaan 1). Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki vaalin tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka keskuslautakunnan puheenjohtajan tulee lakkasinetillä toisiinsa yhdistää.

1) Mkl 84 §:n 2 mom. ja kkl. 50 §:n 2 mom. nojalla kunnan jäsen on oikeutettu pyynnöstään saamaan oikeaksi todistetun otteen pöytäkirjoista ja jäljennöksen laskelmista. Lunastuksen suuruus riippuu valtuuston päättämästä taksasta.

Varajäsenistä voi osa olla jonkin listan erikoisia varajäseniä, osa taas vaaliliiton yhteisiä varajäseniä (kvl. 38 § 3 mom.). Ne on erikseen mainittava.

41 §.

Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaalilippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä varten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut olemaan saapuvilla 1).

1) Tämä tapahtuu ehdolla, että saapuvillaolijat eivät häiritse keskuslautakunnan työtä.

42 §.

(Laki 21/2 1925).

Vaalin tuloksen julkaiskoon keskuslautakunta samalla tavalla, kuin muutkin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan, ja antakoon siitä kirjallisesti tiedon valtuustolle 1).

1) Kltk. julkaisee vaalin tuloksen sillä tavoin kuin valtuusto on päättänyt kunnan ilmoitukset tiedoksi saattaa. Kltk. lähettää myös kirjeen asiasta valtuustolle. Kts. kvl. 43 § selit.

Kts. tuloksen tiedoksiannon mallia n:o X.

Kun kltk. tekee päätöksen vaalin tuloksesta ja saattaa päätöksensä julkisuuteen, asia on kltk:n osalta loppuunkäsitelty, eikä sillä ole oikeutta, vaikka se jälkeen päin huomaisikin päätöksensä virheelliseksi, itse kumota aikaisempaa päätöstään ja oikaista sitä virheellisissä kohdissa (44). Mutta kltk:n tulee myöskin, vaikka se huomaisikin valmistavissa toimenpiteissä sellaisia virheellisyyksiä, että vaalit niiden perusteella tullaan valituksen johdosta kumoamaan, julistaa säädetyssä järjestyksessä vaalien tulos (45). Kltk. ei ole oikeutettu kummassakaan tapauksessa ryhtymään itse toimenpiteisiin oikean tuloksen saamiseksi, mutta sen yksityiset jäsenet luonnollisesti voivat valittaa vaalin tuloksen johdosta kuten kvl. 44 §:ssä säädetään.

Kltk:n päätös katsotaan voimassa olevaksi heti julkaisemisen jälkeen (45). Ylivieskan kunnassa toimitetusta kunnan valtuutettujen vaalista tehdyn valituksen johdosta Oulun läänin maaherra totesi seuraavat virheellisyydet tapahtuneeksi:

1) Niemelänkylän äänestysalueen vaaliliput oli keskuslautakunnalle tuonut 1 henkilö;

2) saman äänestysalueen vaalilautakunta ei kokonaisuudessaan ollut tarkastanut vaaliluetteloa;

3) samassa äänestysalueessa ei talollisenpojan Eino Häivälän oltu annettu äänestää, vaikka hänet oli merkitty vaaliluetteloon.

Näillä perusteilla, koska mainitut virheet olivat sellaisia, että sen selvityksen nojalla, joka voitiin saada asiakirjoista, ei käynyt toteaminen, että vaalin tulos ei ollut tullut toiseksi kuin mikä se olisi ollut, jos laissa säädettyä menettelyä olisi noudatettu, kaksi Kho:n jäsentä olisi kumonnut vaalin.

Samassa vaalissa oli keskuslautakunta 5/12 vahvistanut ja 6/12 julkaissut vaalin tuloksen, mutta sitten 31/12 pitämässään kokouksessa, huomattuaan vaalin tuloksen laskemisessa tapahtuneen virheellisyyden, oikaissut vaalin tuloksen. Kho katsoi, että se tulos, johon keskuslautakunta lopulta oli tullut, oli ollut oikea, mutta että keskuslautakunnalla ei ollut ollut oikeutta itse oikaista julkaisemaansa virheellistä tulosta. Kho poisti keskuslautakunnan toimenpiteen vaalin tuloksen vahvistamisesta ja julkaisemisesta ja palautti asian keskuslautakunnalle uuden oikaistun vaalin tuloksen vahvistamista ja julkaisemista varten laillisine valitusosoituksineen.

Kho 1929 II 2349.

45.

Oikeuskanslerin päätös 6/5 1929 n:o 112:

Minulle helmikuun 20 päivänä 1929 jättämässään kirjoituksessa maanviljelijä Filemon Savenius esiintoi, että hänet oli joulukuun 4 p. 1928 Reisjärven kunnassa toimitetussa kunnallisvaalissa valittu mainitun kunnan kunnanvaltuutetuksi kolmeksi vuodeksi 1 päivästä tammikuuta 1929 lukien. Kunnanvaltuuston tammikuun 30 päivänä 1929 pitämässä vuoden 1929 ensimäisessä kokouksessa valtuuston puheenjohtaja oli kuitenkin ilmoittanut kutsuneensa kokoon vanhan, tammikuun 1 päivästä 1926 toimineen kunnanvaltuuston, joka, hyväksyen puheenjohtajan menettelyn, uusista vaaleista huolimatta oli jatkanut toimintaansa. Tämän johdosta Savenius anoi minun toimenpidettäni, jotta joulukuun 4 päivänä 1928 valitut kunnanvaltuutetut pääsisivät tehtäviään hoitamaan ja ne viranomaiset, jotka minä havaitsisin tapahtuneeseen laittomuuteen syypäiksi, saatettaisiin syytteeseen virkavirheestä.

Kantelun johdosta vaadin ja sain Reisjärven kunnan kunnanvaltuuston ja sen puheenjohtajan selitykset ynnä Oulun läänin maaherran lausunnon, joista ilmeni, että Reisjärven kunnan kunnallisten vaalien keskuslautakunta kokouksessaan joulukuun 5 päivänä 1928 oli suorittanut kunnassa edellisenä päivänä toimitetussa kunnanvaltuutettujen vaalissa annettujen äänien laskemisen ja määrännyt, ketkä oli katsottava tulleen kunnanvaltuutetuiksi valituksi, mutta että sen johdosta, että tämän päätöksen tekemisen jälkeen oli vaalilippujen keskuslautakunnalle toimittamisessa ja muutenkin havaittu sellaisia virheellisyyksiä, että koko kunnan vaaliliput oli hylättävä, keskuslautakunta, jonka tekemää mainittua päätöstä ei vielä oltu julkaistu, kokouksessaan saman joulukuun 12 päivänä oli päättänyt kumota tekemänsä päätöksen ja kunnanvaltuustolle ehdottaa, että se kääntyisi valtioneuvoston puoleen anomuksella, että Reisjärven kunnassa määrättäisiin toimitettavaksi uudet kunnanvaltuutettujen vaalit. Tähän keskuslautakunnan päätökseen Filemon Savenius oli hakenut muutosta Oulun läänin maaherralta, joka päätöksellään huhtikuun 4 päivältä 1929 oli, kun keskuslautakunnalla ei ollut ollut oikeutta itse kumota tekemäänsä päätöstä ja julistaa vaalia siinä ehkä tehtyjen virheellisyyksien takia mitättömäksi, velvoittanut Reisjärven kunnan keskuslautakunnan määrätyn sakon uhalla säädetyssä järjestyksessä julkaisemaan vaalin tuloksen ja antamaan siitä tiedon kunnanvaltuustolle.

Koska Reisjärven kunnassa joulukuun 4 päivänä 1928 toimitettuja kunnallisvaaleja, joiden tulosta ei vielä oltu 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun ja 21 päivänä helmikuuta 1925 muutetun kunnallisen vaalilain 42 §:ssä säädetyssä järjestyksessä julkaistu, ei voitu katsoa loppuunsaatetuiksi silloin kun Reisjärven kunnan asiain hoito tammikuussa l929 oli vaatinut kunnanvaltuuston kokoontumista, ja joulukuun 31 päivänä 1928 päättyneen entisen kunnanvaltuuston toimikauden sentähden oli katsottava jatkuneen siihen asti, kunnes mainitut vuoden 1928 kunnallisvaalit oli säädetyssä järjestyksessä loppuunsuoritettu, en havainnut Reisjärven kunnan kunnanvaltuuston tai sen puheenjohtajan kantelijan mainitsemassa kohden menetelleen lainvastaisesti tai muuten virheellisesti, minkä tähden kantelu ei antanut aihettatoimenpiteisiin minun puoleltani.

43 §.

(Laki 24/3 1933).

Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun laillisen tai valtuuston hyväksymän syyn takia eroaa ennen toimikautensa loppumista taikka jos hän valtuuston hyväksymästä syystä on vähintään kahden kuukauden ajaksi estetty ottamasta osaa valtuuston töihin, kutsukoon valtuuston puheenjohtaja hänen sijalleen ensimmäisen vielä käyttämättä olevan varajäsenen siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka puolesta poistunut tai estetty on valittu 1).

Ellei yhdistettyyn ääniryhmään kuuluvalla yksinkertaisella ääniryhmällä ole tarvittavaa varajäsentä, astuu sijaan yhdistetyn ääniryhmän ensimmäinen vielä käyttämättä oleva yhteinen varajäsen 2).

Ellei soveltamalla 1 ja 2 momentin säännöksiä saada kaikkia valtuutettujen paikkoja täytetyiksi, toimikoon valtuusto toistaiseksi vajanaisena 3).

Varajäsen toimii valtuutettuna sen ajan, mikä poistuneella olisi ollut jäljellä, tai, milloin hän on astunut väliaikaisesti estetyn valtuutetun sijalle, niin kauan kuin este jatkuu 4).

1) Varajäsen kutsutaan valtuustoon

a) jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun laillisen tai valtuuston hyväksymän syyn takia eroaa valtuustosta, ja

b) jos hän valtuuston hyväksymästä syystä on vähintään kahden kuukauden ajaksi estetty ottamasta osaa valtuuston töihin.

a) Jos valtuuston jäsen muuttaa pois paikkakunnalta aikoen pysyvästi asettua asumaan muualle, ja hänen tilalleen kutsutaan varajäsen, hän on pysyvästi eronnut valtuustosta, eikä ole oikeutettu ottamaan valtuutetun sijaa, vaikka hän varsin piankin muuttaisi takaisin kuntaan.

Milloin valtuuston jäsen menettää vaalikelpoisuutensa vaalikauden aikana, hänen on erottava valtuustosta. Ellei hän itse pyydä eroa, valtuusto on oikeutettu päättämään, että k.o. valtuutettu vaalikelpoisuutensa menettäneenä on katsottava eronneeksi valtuustosta^1). Tästä päätöksestä asianomaisella on valta valittaa maaherralle. Jos siis henkilö vaalikauden aikana on menettänyt kansalaisluottamuksensa (46), jättänyt kahden lähinnä edellisen vuoden aikana kunnallisveronsa suorittamatta, ottanut osaa maan valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen vastaiseen toimintaan tai sitä edistänyt (mkl. 10 §:n 2 mom., kkl. 11 §:n 4 mom.) y.m.s., valtuusto voi päättää, milloin henkilö ei itse pyydä valtuustosta eroa, että hän vaalikelpoisuutensa menettäneenä on eronnut valtuustosta.

Valtuuston jäsenen oikeudesta saada ero valtuustosta säädetään mkl. 11 §:ssä (vastaava säännös on kkl. 12 §:ssä) seuraavaa:

"Valtuutetuksi valittu älköön kieltäytykö toimeen ryhtymästä, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta.

Joka kolmena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut valtuutettuna taikka kunnallislautakunnan puheen-

----------

1) Toisin Kho 1924 I 115.

----------

johtajana tai jäsenenä tai muun senlaatuisen kunnan asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallintokunnan puheenjohtajana, on kuitenkin oikeutettu kolmen seuraavan vuoden kuluessa nauttimaan vapautta valtuutetun toimesta.

Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.

Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai -palvelus, perheolot taikka jokin muu syy, tutkikoon valtuusto ilmoitetun esteen.

Jos kieltäytyminen hyväksytään, astuu varajäsen

b) Milloin henkilö on vähintään kahden kuukauden ajan estetty valtuutetun tehtävien hoitamisesta, hän voi esittää pyynnön, että valtuusto myöntäisi hänelle määrätyksi ajaksi vapautuksen valtuustosta. Kun valtuusto tähän pyyntöön suostuu, silloin valtuuston puheenjohtaja kutsuu varajäsenen hänen tilalleen.

Varajäsenen kutsuu valtuustoon valtuuston puheenjohtaja. Hänet voidaan siihen, mikäli hän ei sitä tee, velvoittaa (46). Kvl. 42 §:n mukaan kltk:n tulee lähettää valtuustolle kirjallinen tieto vaalin tuloksesta. Siinä tulee olla niin tarkka selvitys varsinaisista ja varajäsenistä, että valtuuston puheenjohtaja sen perusteella voi kutsua oikean varajäsenen valtuustoon. Jos on kyseessä tapaus, jossa valtuuston tulee myöntää valtuutetulle ero, puheenjohtaja voi kutsua varajäsenen saapuville valtuustoon, jossa hän sitten ottaa sijan eron saaneen jälkeen jo samassa kokouksessa.

46.

S:n kunnanvaltuuston puheenjohtaja kieltäytyi kutsumasta varajäsentä sellaisen valtuutetun sijaan, joka oli tuomittu kuritushuonerangaistukseen ja kansalaisluottamuksensa menettäneeksi. Tehdyn vaatimuksen perusteella puheenjohtaja velvoitettiin kutsumaan tuomitun sijaan varajäsen valtuustoon, koska mainittu valtuuston jäsen oli tuomittu menettämään kansalaisluottamuksensa määräajaksi ja hänen tämän johdosta oli katsottava eronneen kunnanvaltuuston jäsenen toimesta.

Kho 1922 II 1816.

2) Yhteinen varajäsen kutsutaan valtuustoon vain sellaisessa tapauksessa, että yhdistettyyn ääniryhmään kuuluvalla yksinkertaisella ääniryhmällä ei ole tarvittavaa varajäsentä.

3) Vrt. kvl. 45 §:n 2 mom.

4) Jos yksinkertaisen ääniryhmän ensimmäinen varajäsen on kutsuttu valtuustoon väliaikaisesti estetyn valtuutetun sijalle, ja joku valtuutettu tällä ajalla pysyvästi eroaa valtuustosta, on yksinkertaisen ääniryhmän toinen varajäsen kutsuttava eronneen tilalle vaalikauden loppuun.

44 §.

(Laki 31/7 1930).

Jos joku 1) tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista sellaisella perusteella, jota ei ole 12 §:n mukaisesti alistusteitse tutkittu 2), tehköön sen samassa järjestyksessä kuin valitetaan valtuuston päätöksistä 3). Valitusaika luetaan vaalin tuloksen julkaisupäivästä 4).

Sama oikeus vaalista valittamiseen olkoon myös virallisella syyttäjällä, jos joku on julistettu valituksi, joka maalaiskuntain kunnallislain 10 §:n 2 momentin tai kaupunkien kunnallislain 11 §:n 4 momentin mukaan ei ole ollut vaalikelpoinen 5) 6).

1) Vaalien johdosta lienee katsottava oikeutetuksi valittamaan ainoastaan kunnan vaalioikeutetut jäsenet. Vaalien valmistavista toimenpiteistä ei saa valittaa (33,34). Poikkeus: kts. siv. 122.

2) Kun kltk. on tehnyt kvl. 12 §:n 4 mom. nojalla päätöksen, jolla se jonkun ehdokkaaksi esitetyn henkilön maan valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen vastaisen toiminnan vuoksi on hyljännyt valitsijayhdistyksen hakemuksen, sekä alistanut tämän päätöksensä maaherran tutkittavaksi ja ratkaistavaksi, maaherran sitten antama päätös tässä hänen ratkaistavakseen alistustietä tulleessa asiassa on lopullinen eikä vaalien tuloksesta voida valittaa sellaisella perusteella, että se tietäisi alistusteitse ratkaistavaksi saatetun asian ottamista uudelleen käsiteltäväksi. (Poikkeuksena on kvl. 44 §:n 2 mom.). Jos siis maaherra on vahvistanut kltk:n kielteisen päätöksen, ei käsiteltäväksi oteta valitusta, jonka sisältönä on maaherran päätöksen kumoamisvaatimus (32). Samaten on asianlaita, jos maaherra on hyljännyt kltk:n hylkäämispäätöksen. Sekin on tässä vaiheessa lopullinen. Siitä on valitusoikeus vaalin tuloksesta valitettaessa ainoastaan virallisella syyttäjällä (kvl. 44 § 2 mom.).

Ehdokkaana olleen henkilön valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen vastainen toiminta saattaa tulla tutkittavaksi vaalien tuloksen johdosta tehtävän valituksen yhteydessä, milloin vaalilippuun otetun ehdokkaan vaalikelpoisuus halutaan saattaa kyseenalaiseksi. Jos siis kltk. esim. äänestyksen jälkeen on katsonut, että joku ehdokkaaksi esitetty henkilö häntä vastaan tehdyistä muistutuksista huolimatta on mkl. 10 §:n 2 mom. tai kkl. 11 §:n 4 mom. nojalla vaalikelpoinen, minkä johdosta se ehdokaslista, jonka ehdokkaana k.o. henkilö on ollut, on otettu vaalilippuun, voidaan kysymys k.o. henkilön vaalikelpoisuudesta valittamalla kltk:n julistamasta vaalin tulosta koskevasta päätöksestä saattaa tutkittavaksi. Ja jos tämä tutkimus johtaa siihen, että valituksessa mainittu henkilö havaitaan mkl. 10 §:n 2 mom. tai kkl. 11 §:n 4 mom. nojalla vaalikelvottomaksi, koko vaalitoimitus kumotaan (47).

47.

Sittenkun L:n kauppalan kltk. oli 8/12 1930 pidetyssä kokouksessa tekemällään päätöksellä julistanut sanotussa kauppalassa 4-5/12 toimitettujen kauppalanvaltuutettujen vaalin tuloksen, jonka mukaan m.m. vahtimestari T. R. ja varastotyömies O. H. olivat tulleet valituiksi kauppalanvaltuuston jäseniksi, olivat johtaja G. L. sekä 47 muuta henkilöä, tyytymättöminä sanottuun vaalin tulokseen, valittaneet siitä maaherralle ja valituskirjassaan esiintuoneet, että T. R. ja O. H. olivat sellaisten yhdistysten tai järjestöjen jäseniä ja luottamusmiehiä, jotka toimivat Suomen valtio ja yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaiseksi kumoamiseksi, niin myös, että he muutenkin olivat työskennelleet mainitunlaisten yhteenliittymäin hyväksi taikka edistäneet niiden toimintaa, jonka tähden ja kun T. R. ja O. H. siis olivat vaalikelpoisuutta vailla eikä kltk:n olisi pitänyt hyväksyä niitä ehdokaslistoja, joiden ehdokkaina k.o. henkilöt olivat olleet, otettaviksi vaalissa käytettyyn vaalilippuun, G. L. y.m. olivat vaatineet, että p.o. vaalit joko kokonaan kumottaisiin tai vaalien tulos oikaistaisiin sikäli, että T. R. ja O. H. poistettaisiin valituksi tulleiden valtuutettujen joukosta.

Valituksen johdosta antamassaan päätöksessä Uudenmaan 1. maaherra katsoi selvitetyksi, että O. H., joka oli osallistunut Suomen kommunistisen puolueen salaiseen toimintaan, oli vastoin niille viranomaisille antamaansa lupausta, jotka vuosina 1928 ja 1929 olivat häntä sen johdosta tutkineet, kanssarikollisilleen kertonut sanotusta tutkimuksesta ja siinä ilmenneistä asioista sekä siten vaikeuttanut tutkimusten jatkamista ja ainakin välillisesti edistänyt sanotun puolueen valtiopetoksen valmistelua tarkoittavaa toimintaa, sekä että T. R. niinikään oli tehnyt itsensä syylliseksi mainitunlaisen rikollisen toiminnan ainakin välilliseen edistämiseen ollessaan vuosina 1927 ja 1929 Rakennustyöväenliiton L:n osaston rahastonhoitajana ja kirjeenvaihtajana, jonka osaston oli todettu edistäneen valtiopetoksellisten pyrkimystensä tähden lakkautetun sosialistisen työväen ja pienviljelijäin puolueen rikollista toimintaa m.m. toimittamalla v. 1929 mainitun puolueen eduskuntaryhmälle aineistoa kommunistista kiihoitustoimintaa varten, minkä vuoksi ja kun 0. H:ta ja T. R:aa sanottujen syiden perusteella ei voitu pitää kauppalanvaltuuston jäseniksi vaalikelpoisina, maaherra mkl. 10 §:n nojalla kumosi vaalin ja määräsi kltk:n viipymättä ryhtymään uuden vaalin toimittamista tarkoittaviin toimenpiteisiin.

Kauppalanvaltuusto haki muutosta maaherran päätökseen.

Kho katsoi selvitetyksi, että T. R. oli vuosina 1927 ja 1929 ollut Suomen Ammattijärjestö r.y:een kuuluvan Rakennustyöväenliiton L:n osaston rahastonhoitajana niin myös että mainitun ammattijärjestön ohella sen sanottu alaosasto Helsingin kaupungin raastuvanoikeuden V osaston 17181931 julistamalla päätöksellä on lakkautettu järjestönä, jonka on katsottu toimineen Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaiseksi kumoamiseksi tahi tarkoittaneen tällaisen toiminnan edistämistä tai tukemista välillisesti tai välittömästi. Näin ollen ja kun T. R., joka kolmen lähinnä edellisen vuoden kuluessa on toiminut mainitunlaisen yhteenliittymän hyväksi, siis p.o. vaaleissa on vaalikelpoisuutta vailla eikä O. H:llakaan ole sellaista kelpoisuutta niistä syistä, jotka mainitaan maaherran päätöksessä, Kho kkl. 11 §:n nojalla katsoi, että kauppalanvaltuuston valitus ei aiheuta sen lopputuloksen muuttumista, johon maaherra päätöksessään on johtunut, joten sanottu päätös jäi pysyväksi.              Kho 8/9 1931.

3) Valitus vaalin tuloksen johdosta käsittää joko sen. että vaaditaan koko vaalin kumoamista ja uuden vaalin toimittamisen määräämistä taikka sen, että vaaditaan vaalin tuloksen muuttamista. Edellisentapaiset valitukset perustuvat valmistavissa toimenpiteissä tai itse vaalin toimittamisessa tapahtuneisiin virheellisyyksiin

(9, 10, 19, 20, 22, 23, 24, 25, 27, 28, 29, 30, 31, 36, 37, 38, 39, 40, 41), jälkimmäiset taas siihen, että vaalin tulos on laskennassa virheellisesti määrätty (17, 18, 42, 43).

Valitus kltk:n päätöksestä on tehtävä mkl. 71 ja kkl. 43 §:n säätämässä järjestyksessä asianomaiselle maaherralle. Valitusaika maalla on 30 päivää, Lapin kihlakunnassa ja Petsamon kunnassa 45 päivää sekä kaupungissa 14 päivää. Sitä paitsi kaupungissa on 7 päivän kuluessa valitusajan loppumisesta lukien toimitettava kaupunginhallitukselle diaaritodistus valituksen tekemisestä.

Valituksen, joka on valittajan itsensä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen jätettävä lääninhallitukseen tai sinne postitse toimitettava (kts. siv. 69), mukaan on liitettävä se kltk:n päätös, josta valitetaan (48). Jos kyseessä on valittaminen vaalin valmistavista toimenpiteistä, on mukaan liitettävä, paitsi kltk n vaalin tuloksen julkaisemista koskeva päätös, myöskin se kltk:n valmistavista toimenpiteistä antama päätös, jota väitetään virheelliseksi (49).

48.

Koska valittaja ei ollut valituksensa oheen liittänyt vaalin tulosta osoittavaa pöytäkirjaa, niin maaherra ja Kho kvl. 40 ja 44 §:n sekä mkl. 71 §:n nojalla jättivät valituksen tutkittavaksi ottamatta. Kho 1921, II 373, 436; 1922 II 406, 455; 1926 II 1465.

49.

Kun valituksen mukaan ei oltu liitetty otetta kltk:n siinä valmistavia toimenpiteitä käsittelevässä kokouksessa tehdystä pöytäkirjasta, jossa väitetyn virheellisyyden perusteella vaaleja vaadittiin kumottavaksi, ei valitusta otettu tutkittavaksi.

Kho 1925 II 1815.

Tässä yhteydessä huomautettakoon mkl. 84 §:n 2 nom. ja kkl. 50 §:n 2 mom. säännöksestä, että valitusasioissa on pöytäkirjanote liitteineen annettava valittajalle joutuisasti ja ainakin ennenkuin puolet kunkin tapauksen varalta säädetystä määräajasta on kulunut.

Samassa valituskirjassa ei saa valittaa useammasta eri asiasta. Vaalin tuloksen kumoamista vaadittaessa on luonnollisesti oikeutettua esittää useampia perusteita valituksen tueksi (m.m. 20, 28, 39, 40, 41) Sen sijaan sama valituskirja ei saa sisältää useampia eri asioita, joista kustakin olisi pitänyt erikseen valittaa (50).

50.

Kun yhdessä kirjoituksessa oli vaadittu vaalien kumoamista sillä perusteella, 1) että vaaleissa oli valituksessa esitetyllä tavalla virheellisesti menetelty ja 2) että kltk:n ja vltkuntien vaalissa oli samoin virheellisesti menetelty, ei valitusta otettu käsiteltäväksi, koska kltk:n ja vltkuntien vaalista olisi pitänyt valittaa erikseen määräajassa lautakuntien vaalin jälkeen.      Kho 1926 II 1138.

4) Valitusaika luetaan vaalin tuloksen julkaisupäivästä. Siitä on esitettävä valituskirjoissa selvitys. Ellei selvitystä julkaisupäivästä ole olemassa ja jos ei ole ilmeistä, että valitusaika ei ole kulunut umpeen, jätetään valitus tutkittavaksi ottamatta (51).

51.`

Sittenkun Posion kltk. oli 8/12 1928 määrännyt sen vaalin tuloksen, mikä 4/12 1928 oli toimitettu kunnanvaltuutettujen valitsemista varten, vaati M. L. maaherralle ennen kello XII 7/1 1929 annetussa kirjoituksessa siinä mainitsemillaan perusteilla, että sanottu vaali kumottaisiin. -- Oulun 1. lääninhallitus 12/1 29: koska M. L. ei ollut liittänyt valitukseensa selvitystä siitä, oliko ja minä päivänä vaalin tulos julkaistu sillä tavalla kuin säädettiin kvl. 42 :ssä, sentähden ja kun M. L. siis saman lain 44 §:n sekä mkl:n 71 §:n nojalla, oli menettänyt puhevaltansa asiassa, lääninhallitus ei ottanut valitusta tutkittavakseen.        

-- Kho: koska M. L., jonka valitus p. o:sta, 8121928 toimitetusta vaalin tuloksen määräämisestä oli 7/1 1929 ennen kello XII päivällä maaherralle annettu, niin ollen oli edellämainittujen lakien 44 ja 71 §:ssä määrätyn valitusajan eli 30 päivän kuluessa perille ajanut valituksensa maaherralle, sen tähden ja kun siis, vaikkakin selvitystä ei oltu valitukseen liitetty siitä, milloin vaalin tulos oli kuntalaisten tiedoksi julkaistu, lääninhallitukselta oli, kun ilman tällaista selvitystä oli ilmeistä, että M. L:n valitus oli laillisessa ajassa maaherralle jätetty, puuttunut syytä mainitsemallaan perusteella kieltäytyä valitusta tutkimasta, Kho palautti asian maaherralle, jonka tuli ilmoituksetta ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen ja siinä laillisesti menetellä.

              Kho 1929 II 535.

5) Vaalista on oikeutettu valittamaan virallinen syyttäjä virkansa puolesta, milloin valituksi on julistettu henkilö, joka mkl. 10 §:n 2 mom. ja kkl. 11 §:n 4 mom. nojalla on vaalikelpoisuutta vailla. Tämä valitusoikeus on virallisella syyttäjällä sellaisessakin tapauksessa, että maaherra on käsitellyt virallisen syyttäjän vaalikelvottomaksi väittämän henkilön vaalikelpoisuutta vastaan tehdyt muistutukset kvl. 12 §:n 4 mom. säätämässä järjestyksessä ja ne hyljännyt. Tämä on siis poikkeus siihen kvl. 12 §:n 4 mom. sääntöön, että maaherran päätös on tällaisessa asiassa lopullinen.

6) Maaherran antamasta päätöksestä saa valittaa mkl. 74 §:n ja kkl. 46 §:n säätämässä järjestyksessä Kho:teen. Valitusoikeus on kuitenkin, milloin maaherra on tehdyn valituksen hyljännyt, vain niillä, jotka olivat vaalista maaherralle valittaneet. Milloin maaherra taas on kumonnut vaalit, silloin tästä maaherran päätöksestä on valitusoikeus kunnanvaltuustolla ja yksityisillä kuntalaisilla. Sitä vastoin kltk:lla ei valitusoikeutta ole (37a ja 52),

52.

Kihniön kltk:n valitusta maaherran päätöksestä, jolla kltk:n toimittama vaali oli kumottu, ei otettu käsiteltäväksi, koska kltk:lla ei ollut oikeutta valittaa p. o. asiasta.

Kho 1923 II 1099.

Samoin Kho 1919 II 2168, 1920 I 111 ja 1926 II 1466.

Valitusaika maaherran päätöksestä mkl. 74 §:n mukaan on 60 päivää maalla ja kkl. 46 §:n mukaan 30 päivää kaupungissa. Valitusaika luetaan siitä päivästä, jolloin maaherran päätös on esitetty kltk:n kokouksessa (Kho 1923 I 119, Maalaiskunta 1923, s. 267).

45 §.

(Laki 21/2 1925).

Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään toimitettavaksi 1), tulee keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin toimeenpanemiseen, ja on vaalissa käytettävä silloin voimassa olevaa vaaliluetteloa 2). Näin valittujen valtuutettujen toimikausi kestää sen kalenterivuoden loppuun jolloin kunnallinen vaalikausi ensi kerran kuluu umpeen 3). Aikaisemmin valitut valeuutetut pysykööt kuitenkin toimessaan kunnes uusi vaali on toimitettu 4).

Jos valtuutettujen lukumäärä on syystä tai toisesta siinä määrässä vähentynyt ettei se nouse kolmeen neljännekseen heidän määräluvustaan ilmoittakoon valtuuston puheenjohtaja maaherran kautta asian valtioneuvostolle joka jos katsoo syytä siihen olevan määrää täydennysvaalin toimitettavaksi ja on vaalissa käytettävä silloin voimassa olevaa vaaliluetteloa. Vaalissa valituille valtuutetuille valitaan myös varajäseniä samojen perusteiden mukaan kuin varsinaisessa valtuutettujen vaalissa, ja noudatetaan tällaisessa vaalissa muutenkin soveltuvilta kohdin tämän lain säännöksiä 5).

1) Valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään toimitettavaksi milloin vaalin valmistavissa toimenpiteissä osoitetaan tapahtuneen oleellinen virheellisyys (kts. m.m. 10, 19, 27, 30, 31, 36), tai milloin itse vaalissa on tapahtunut oleellinen virheellisyys jonka voidaan katsoa voineen vaikuttaa vaalin tulokseen (kts. m.m. 9, 38, 40, 41). Milloin vaalin tuloksen laskennassa ja valittujen määräämisessä on tapahtunut virheellisyys kumotaan vaalin tulos ja määrätään uusi tulos laskettavaksi (18, 42, 43, 44).

2) Jos uusi vaali on määrätty toimeenpantavaksi on vaalien toimittaminen samojen kltkunnan ja vltkuntien asiana jotka olivat toimessa kumotun vaalin aikana (kvl. 3 §1 mom.). Kltk:n valmistavien toimenpiteiden laajuus uusia vaaleja varten riippuu niistä virheellisyyksistä jotka ovat olleet vaalin kumoamisen syynä. Jos virheellisyys on ollut vaaliluettelojen laatimisessa (esim. 30) vaalien valmistavat toimenpiteet on ulotettava uusien vaaliluetteloiden laatimiseen ja tarkastamiseen. Jos taas virheellisyys ei ole ollut vaaliluettelojen osalla silloin valmistavat toimenpiteet uutta vaalia varten alkavat kvl. 11 §:ssä säädettyjen päätösten teolla kltk:ssa. Kltk:n silloin tekemä päätös annetaan tiedoksi sillä tavoin kuin sanotussa §:ssä säädetään ja samalla kertaa annetaan tieto siitä milloin uusi vaali on toimitettava.

Kts. kuulutuksen mallia n:o IX.

Kun kltk. säännöllisessä tapauksessa antaa tämän kuulutuksen 1/10 ja 15/10 tarkastaa valitsijayhdistysten viimeistään 10/10 kltk:lle jättämät hakemukset sekä 10/11 viimeistään samana päivänä jätetyt vaaliliittohakemukset niin on uutta vaalia varten määrättävä kltk:n kokoukset ja vaaliasiakirjojen vastaanottopäivät yhtä pitkien väliaikojen päähän toisistaan kuin varsinaisissa vaaleissa voimassaolevaksi on säädetty.

Tämän jälkeen toimitetaan valmistavat toimenpiteet ja vaalit tavallisessa järjestyksessä.

Jos vaalin kumoamisen aiheuttanut virheellisyys taas rajoittuu itse vaalin toimittamisessa tapahtuneeseen virheellisyyteen (esim. 40 ja 41), kltk:n ei tarvitse ryhtyä muihin valmistaviin toimenpiteisiin kuin määrätä kuulutuksella uuden vaalin aika ja toimittaa uusi vaali, jossa on käytettävä ennen hyväksyttyä vaalilippua.

3) Jotta varsinaiset kunnallisvaalit toimitettaisiin koko maassa samaan aikaan, on säädetty, että valtuutettujen vaalikausi sellaisissakin kunnissa, joissa uusi vaali on toimitettu, pidetään sinä vuonna, jona kunnallinen vaalikausi muissa kunnissa ensimmäisen kerran kuluu umpeen.

4) Kun kunnallisvaalit on toimitettu ja niiden tulos julkaistu, niin valittu valtuusto kltk:n päätöksessä mainitussa kokoonpanossa ryhtyy vaalivuoden loputtua hoitamaan valtuuston tehtäviä, vaikka vaalista olisi valitettukin. Tässä kokoonpanossa se hoitaa kunnanvaltuuston tehtäviä siksi kunnes tehdyn valituksen johdosta maaherra lainvoiman voittaneella päätöksellä tai Kho päätöksellään ehkä on kumonnut vaalit ja määrännyt uudet vaalit toimitettavaksi sekä nämä vaalit on toimitettu ja vaalin tulos julkaistu Tässä uudessa vaalissa valittu valtuusto samoin edellytyksin on sitten toimessa, vaikka uudestakin vaalista olisi valitettu.

5) Milloin valtuutettujen lukumäärä kaikkien mahdollisten varajäsentenkin tultua valtuustoon kutsutuksi, on vähentynyt alle 3/4:n, silloin voidaan valtioneuvostolta pyytää oikeus täydennysvaalin toimittamiseen. Vaaliluetteloina käytetään edellisten vaalien aikana käytännössä olleita vaaliluetteloita. Vaalissa on valittava niin monta jäsentä kuin määräluvusta puuttuu.

Vaalissa on noudatettava vastaavasti varsinaisissa vaaleissa voimassaolevia säännöksiä. Nimenomaan on syytä mainita, että valitsijayhdistysten perustajia tulee olla vähintään niin monta kuin kunnan varsinaisissa vaaleissa on valtuutettuja valittava (kvl. 8 § 1 mom.).

Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäivänä 1).

1) Poikkeuksen tekee kvl. 12 §:n 1 mom. ja 28 §:n 2 mom. mainittu kltk:n kokous vaalin jälkeisenä päivänä vaalin tuloksen laskemista varten. Se voidaan pitää pyhäpäivänäkin.

47 §.

(Laki 21/2 1925).

Jos valtuutettujen vaalia tai siihen kuuluvia toimenpiteitä ei voida jostakin syystä toimittaa tässä laissa määrättyinä aikoina, voi valtioneuvosto määrätä uuden ajan niiden toimittamista varten, ja olkoon, ellei vaali ole tapahtunut ennen vaalikauden loppua, ne valtuutetut ja varajäsenet, joiden toimikausi sillä välin päättyy, velvolliset pysymään toimessaan, kunnes vaali on suoritettu ja valittujen toimi on alkanut.

48 §.

(Laki 24/3 1933).

Suhteellisissa vaaleissa, jotka on valtuuston toimitettava, jätetään ehdokaslistat valtuuston puheenjohtajalle valtuuston määrättävänä aikana, ja muuten on soveltuvilta kohdin noudatettava tämän lain määräyksiä. Älköön kuitenkaan näihin vaaleihin sovellettako, mitä 12 §:n 4 momentissa on säädetty keskuslautakunnan päätöksen alistamisesta. Keskuslautakuntana toimii valtuuston valitsema vaalilautakunta 1).

1) Mkl. 27 ja kkl. 23 §:n mukaan valtuustossa tapahtuvat vaalit on toimitettava suhteellista vaalitapaa noudattaen, jos valittavia on kaksi tai useampia ja jos vähintään neljännes vaaliin osaaottavia sitä vaatii.

Valtuustossa toimitettavia suhteellisia vaaleja varten tulee valtuuston valita vaalilautakunta joko koko vuodeksi taikka jokaista vaalia varten erikseen. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, ja vaalista on tehtävä ilmoitus valtuustolle. Sihteerinä voi parhaiten toimia valtuuston sihteeri.

Kun suhteellinen vaali on toimitettava, valtuuston puheenjohtaja ilmoittaa valittavien ja heidän varajäsentensä luvun sekä esittää päätettäväksi, millä kellonlyömällä ehdokaslistat viimeistään on puheenjohtajalle annettava ja millä kellonlyömällä vaali sitten toimitetaan.

Vaalissa ja sen valmistavissa toimenpiteissä on soveltuvilta osilta noudatettava kvl:n säännöksiä. Kun useimmissa kunnissa on voimassa erikoinen suhteellisten vaalien vaalijärjestys, emme tässä ryhdy sen tarkemmin tekemään valtuustossa toimitettavien suhteellisten vaalien kulusta selvää. Näihin vaalijärjestyksiin tekee 24/3 1933 annettu laki kvl:n eräiden pykäläin muuttamisesta sellaisen muutoksen, että vaalilautakunnan tulee ehdokaslistoja tarkastaessaan ennen vaalia tutkia ehdokkaiden vaalikelpoisuus mkl. 10 §:n 2 mom. tai kkl. 11 §:n 4 mom. säännösten valossa. Milloin vaalilautakunta havaitsee, että joku ehdokas on vaalikelpoisuutta vailla mkl. 10 §:n 2 mom. tai kkl. 11 §:n 4 mom. nojalla, sen tulee hyljätä koko ehdokaslista. Hylkäyspäätöstä ei alisteta maaherran vahvistettavaksi. Valtuusto toimittaa sitten vaalin vaalilautakunnan laatiman vaalilipun mukaan. Vaalilautakunnan hylkäyspäätöksestä ja muusta vaalin yhteydessä tapahtuneesta voidaan valittaa asianmukaisessa järjestyksessä maaherralle valittamalla valtuuston päätöksestä, joka sisälsi vaalin tuloksen.

49 §.

(Laki 21/2 1925).

Kun uudessa kunnassa on ensi kerran valittava valtuutetut, asettaa, jos uusi kunta on maalaiskunta tai kauppala, maaherran määräämä järjestelytoimikunta, sekä kaupungissa maistraatti keskuslautakunnan ja äänestysalueiden vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessaan, kunnes uuden kunnan valtuusto on uudet lautakunnat valinnut; ja tulee mainitun järjestelytoimikunnan tai maistraatin ryhtyä muihinkin valtuustolle vaaliin nähden kuuluviin tehtäviin.

Tässä vaalissa valitaan niin monta valtuutettua, kuin maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallislaeissa säädetään 1).

Valittujen valtuutettujen toimikausi kestää sen kalenterivuoden loppuun, Jolloin kunnallinen vaalikausi maan muissa kunnissa ensi kerran kuluu umpeen.

1) Kts. mkl. 6 ja kkl. 7 §. Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten palkkiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa kunta.

51 §.

Tämä laki astuu voimaan marraskuun 27 päivänä 1917. Jos tässä laissa mainittuja määräaikoja ensimmäisenä vuonna, jolloin vaalit tämän lain mukaan ovat toimitettavat, ei voida sovelluttaa vaalivalmistuksissa, on määräpäivät siirrettävä sen mukaan kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää.

21/2 1925 annetun lain voimaantulosäännös:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1926, mutta sovelletaan jo vuonna 1925 niiden valtuutettujen ynnä muiden kunnallisten luottamus- ja toimihenkilöiden vaaliin nähden, joiden toimi alkaa vuodesta 1926.

31/7 1930 annetun lain voimaantulosäännös:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1931, mutta on sitä jo vuonna 1930 sovellettava niiden valtuutettujen ynnä muiden kunnallisten luottamus- ja toimihenkilöiden vaaliin nähden, joiden toimi alkaa vuonna 1931, siten että 3 §:ssä mainitut vaali- ja keskuslautakunnat valitaan ennen 16 päivää elokuuta ja että asianomaisten henkikirjoittajain on saman ajan kuluessa lähetettävä vaalilautakunnille 4 §:ssä mainitut luettelot sekä että vaaliluettelot on kullekin äänestysalueelle laadittava ennen 10 päivää syyskuuta sekä pantava nähtäville viimeksimainitusta päivästä saman kuukauden 20 päivään.

24/3 1933 annetun lain voimaantulosäännös:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1933.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti