sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Yhdysvaltain armeija tutkii: Mämmi


Paranormaalien ilmiöiden yhteydessä usein kerrotaan, että asiaan kannattaa suhtautua vakavasti. Yhdysvaltain armeijakin on selvitellyt/tutkinut tätä ilmiötä. Jos ei voida vedota armeijan tutkimusaineistoihin, niin aina löytyy joku armeijasta eläkkeelle jäänyt upseeri, joka voi kertoa asiasta tarkemmin.

Pentagonin alaisuudessa on vaikka mitä. Organisaatio on valtava ja sillä ei ole niukkuutta rahoituksesta. Kaikkea sodissa mahdollisesti hyväksikäytettävää on tutkittu ja tutkitaan.

Yhdysvaltain armeija on tutkinut myös mämmiä. Yle Radio1:n arkisto-ohjelmassa vuodelta 1996 dosentti Hely Tuorila kertoi tutkimuksista, joilla selvitettiin sotilaiden suhtautumista etnisiin, erikoisiin ruokalajeihin. Yksi ruokalajeista oli mämmi.

Huolto on armeijan selkäranka. Jos muonamestarilla ei ole antaa sotilaille normaaleja ruoka-annoksia, niin täytyy turvautua siihen mitä on tarjolla. Tutkimuksessa johon Tuorila osallistui etsittiin keinoja saada sotilaat syömään sitä mitä on tarjolla.

Mämminsyöjät oli jaettu kolmeen eri ryhmään. Ensimmäiselle tuotiin ruoka eteen ilman selittelyjä, toiselle kerrottiin nimi ("Finnish Pudding") ja kolmannelle selvitettiin tarkasti mämmin ainesosat ja sen asema suomalaisessa ruokakulttuurissa.

Suomalaista juhlaruokaa, pääsiäisherkkua, syöneille mämmi maistui parhaiten. Kun ruoan ainekset ja tarina olivat selvillä, niin harvalla oli syytä karsastaa pöytään tuotua. Ja useampi myös tykkäsi syömästään.

Ilmeisesti tämä tutkimus on vaikuttanut laajemminkin elintarviketeollisuuden ja erityisesti artesaanituotteiden markkinointiin. Tarinoilla on myyty aikaisemminkin, mutta jotenkin tuntuu, että se on lisääntynyt tällä vuosituhannella.


perjantai 19. huhtikuuta 2019

Sutki



Tapani Bagge
Maantien kutsu – Gabriel Sutkin muistelmat
Docendo 2019


Sutki on istunut suomenkieleen niin hyvin epärehellistä kieroilijaa kuvaavana sanana, ettei sen alkuperää erisnimenä, kauhavalaisen 1800-luvulla vaikuttaneen Gabriel Sutkin sukunimenä tule ajatelleeksikaan. Eipä sitä mainita kielitoimiston sanakirjassakaan. Kari Väänäsen tv-elokuva Sutki (1993) tuli katsottua niin, että ajatteli käsikirjoittajan nimenneen päähenkilön ominaisuuksien mukaan.

Adjektiivin historiallinen tausta paljastui Kaisa Kyläkosken kirjasta Tavarantasaajat Österholm ja Sutki (2010). Tämä kirja lienee sattunut myös hämeenlinnalaisen kirjailijan Tapani Baggen käsiin. 1843 aviottomana lapsena syntynyt Gabriel Sutki oli aikanaan poikkeuksellinen köyhällistön edustaja: hän osasi kirjoittaa. Hämeenlinnassa vankilassa ollessaan Sutki kirjoitti muistelmat. Nuo 40 liuskaa eivät kuitenkaan ole säilyneet. Vankilassa vierailleelle toimittajalle hän väitti vankilanjohtajan polttaneen muistelmat johtajasta tehdyn epäedullisen kuvauksen vuoksi.

Millaiset nuo Sutkin muistelmat olivat olleet? Voi hyvin ymmärtää, että rikosaiheista paljon kirjoittaneelle Baggelle kysymys on jäänyt mieltä vaivaamaan. Mitä 1800-luvun varkaan ja vankilakarkurin mielessä on liikkunut? Baggen vastaus kysymykseen on Maantien kutsu.

Teoksen ensimmäiset luvut on kirjoitettu korostetusti Sutkia ja hänen kirjoitustapaansa miettien. Sitten kirjailija on ottanut suurempia vapauksia, ja tyyli muuttuu kirjallisemmaksi. Ratkaisu on lukijan kannalta hyvä, muutamat ensimmäiset luvut riittävät ”autenttisuuden” kuvitelman syntyyn.

Suuri osa teoksesta kertoo siitä mikä teki Sutkin kuuluisaksi, tavarantasauksesta ja vankilapaoista. Sutki kertoo myös elämänsä naisista. Vankiloissa hän oppi ja opetti erilaisia varkaan ammatin saloja. Sutki luki mielellään, mutta Kalevalaa ei hänelle ”pakanallisena” teoksena annettu. Murhamieheksi Sutki ei alkanut, siihen hän veti tarkan rajan. Estipä hän junaryöstön, koska kuuli sen tekijöiden aikovan surmata ihmisiä.

Viimeiset vuotensa Sutki vietti Siperiassa. Hämeenlinnan vankila oli uudistettu amerikkalaisen mallin mukaiseksi, ja siellä hän ei viihtynyt. Sutki anoi ja pääsi siirtolaiseksi valtakunnan toiselle laidalle. Olisihan Siperiasta lyhyempi matka Amerikkaan, jonne lähtöä hän oli jo aikaisemmin suunnitellut. Siperiaan hän kuitenkin jäi.

Kirjallisesti ajatellen Sutkin elämän loppu tuo mieleen ajatuksen todellisuudesta, joka on tarua ihmeellisempää. Bagge pitäytyy kuitenkin siinä, vaikka jättää ajatuksen hieman auki. Gabriel Sutki oli aikansa julkkis. Bagge kirjoittaa hänestä uskottavan henkilökuvan. Kuvaus on ehkä romantisoiva, mutta eipä omaelämäkerroissa ole tapana itsestä huonoja puolia mainostaa.


keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

torstai 11. huhtikuuta 2019

Vercingetorixin tytär


Eilen paljastettiin lokakuussa ilmestyvän uuden Asterix-albumin nimi. Suomenkielistä nimeä kustantaja ei ole vielä varmistanut, mutta luvassa lienee Sotapäällikön tytär tai Vercingetorixin tytär. Tekijät eivät haastattelussa paljoa sisällöstä pukahtaneet. Tyttären nimeäkään ei paljastettu, koska "se on sanaleikki". Jos Vercingetorix ei ole tuttu, niin hänestä voi lukea aikaisemmasta kirjoituksesta.

Ennen uutta albumia Asterix tulee elokuvateattereihin. Asterix ja taikajuoman salaisuus tulee ensi-iltaan Suomessa 17. päivä tätä kuuta. Elokuvasta ilmestyy myös samanniminen albumi, joka on siis kuvakirja, ei sarjakuvaa.


maanantai 8. huhtikuuta 2019

maanantai 1. huhtikuuta 2019

42. Politiikasta tai poliitikosta kertova sarjakuva



Christopher Blainin ja nimimerkki Lanzacin Ulkoministeriö antaa yhdenlaisen kuvan siitä millaista ulkopolitiikan tekeminen on Euroopan ytimissä. Sarjakuvalle painoarvoa antaa lisää se, että käsikirjoittaja on itse pieni viranhaltija noissa samoissa ympyröissä, joka sanoittaa ulkoministerin tekemisiä.

Olen kirjoittanut arvion teoksesta aikaisemmin tähän blogiin.

Pääsinpä blogitekstilläni teoksen toisen osan takakansisuosittelijaksi.