Yhdysvaltain osavaltiot valtakunnallisen politiikan välineinä

Lähde: Wikipedia

Suomenkin uutisissa on tarkkaan seurattu Yhdysvaltain aborttilainsäädännön muutoksia. Republikaanit ovat ajaneet useissa osavaltioissa läpi lakeja, jotka käytännössä kieltävät abortin kokonaan kieltämällä sen kuudennen raskausviikon jälkeen. Tuossa vaiheessa raskautta äiti useimmiten ei edes tiedä odottavansa.

Ajatus on osavaltioiden lainsäädännön kautta saada muutettua koko maata koskevaa laintulkintaa siten, että abortti tulisi kielletyksi. Naisten oikeutta omaan ruumiiseensa vastustavat saivat propagandavoiton kun pienen pieni Saybie-vauva säilyi hengissä. Saybie oli kooltaan pieni, mutta Suomessakin on varhaisemmassa vaiheessa syntyneita lapsia selvinnyt keskoshoidon avulla hengissä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt demokraattien ajama muutos presidentinvaaleihin. Kongressissa muutosta vaalilakiin on ajettu jo 50 vuotta, mutta se ei ole juurikaan edistynyt. George W. Bushin ja Donald J. Trumpin valinta valitsijamiesten äänillä ovat saaneet republikaanit pitäytymään nykyisessä käytännössä.

Jo vuodesta 2007 lähtien osavaltioissa on muutettu tapaa valita valitsijamiehet. Tuolloin Marylandissa muutettiin osavaltion lakia niin, että osavaltion valitsijamiehet tulevat äänestämään sitä ehdokasta, joka on saanut valtakunnallisesti eniten ääniä. Valitsijamiehet eivät siis välttämättä äänestä omassa osavaltiossa suosituinta ehdokasta vaan koko maan ykköstä.

Tällainen muutos on huomattavasti helpompi tehdä kuin kumota perustuslakiin muinoin tehty lisäys. Perustuslakihan jättää osavaltioiden päätettäväksi miten ne edellyttävät valitsijamiestensä äänestävän lopullisessa presidentinvaalissa. Nyt toukokuussa 2019 Uusi Meksiko päätyi viidentenätoista äänestysalueena samanlaiseen päätökseen Marylandin kanssa. Nykyisen tilanteen perusteella seuraavissa vaaleissa eniten ääniä saanut ehdokas tulee saamaan ainakin 189 ääntä valitsijakokouksessa.

Vastaava muutos on käsittelyssä kymmenessä osavaltiossa. Jos niistä suurin osa siirtyy äänestämään valtakunnallisesti eniten ääniä saanutta, niin jatkossa Yhdysvaltain presidentiksi tulee valtakunnallisesti eniten ääniä saanut. Jos valitsijamiesten enemmistö on sitoutunut valtakunnalliseen tulokseen, niin on kongressissakin helpompi muuttaa perustuslakia. Koska muutos on jo käytännössä tapahtunut.

Daniel Cajanuksen tarina - uusi laitos

Alkuvuodesta myin viimeiset kappaleet suomentamastani Thomas Boremanin Daniel Cajanuksen tarinasta. Kainuun tulevan Cajanus-kesän myötä kirjaa on kysytty ja siksipä Kustantamo Helmivyön avustuksella kirjasta on julkaistu toinen laitos.


* Daniel Cajanuksen tarina. bod.fi

Pursiaisen perustulo

Hei, perustetaan sellainen perustulo, että tulostetaan kaikille ihmisille tosi paljon rahaa. Tietenkin näin voidaan tehdä, mutta hyvien asioiden määrä maailmassa ei lisäänny ollenkaan, sillä että me jaetaan rahaa. Se totta kai voi vaikuttaa siihen miten hyvät asiat jakautuvat maailmassa, mutta se ei tässä mielessä eroa mitenkään... Se on vain tosi huono tapa verottaa ja tehdä tulonsiirtoja. 

Heikki Pursiainen on kirjoittanut pamfletin Olette kaikki väärässä (Tammi 2019). Teoksessa Pursiainen käy läpi viime aikoina käytettyjä julkisia puheenvuoroja ja kertoo miten argumentointi yhteiskunnallisissa asioissa niissä ontuu.

Pursiainen oli kertomassa kirjastaan Kalle Haatasen ohjelmassa loppumassa olevalla viikolla. Jo radiohaastattelun perusteella käy ilmi, että Pursiainen peilaa toisten perusteltuja näkemyksiä maailmasta omaan maailmankuvaansa.

Haastattelussa Pursiainen ensimmäiseksi tyrmää Antti Nylenin ajatuksen taiteilijapalkasta. Hän suositteli Nylenille oikeisiin töihin menemistä. Valtiolla ei voi olla velvollisuutta tukea taiteilijoita. Pursiainen vertaa taiteilijoita poliiseihin ja sairaanhoitajiin. Jälkimmäisille maksetaan palkkaa työstä yhteiskunnan turvallisuuden ja hoivan vuoksi, ei siksi, että joku haluaa olla poliisi tai sairaanhoitaja.

Pursiainen on lukenyt Nyleninsä huonosti. Poliisina ja sairaanhoitajana toimimista on usein sanottu kutsumusammateiksi, molemmille on yhteiskunnassa asetettu vaatimuksia, jotka ulottuvat työajan ulkopuolelle. Taiteilijana oleminen on myös kutsumusammatti, ilman taidetta ja kulttuuria yhteiskuntaa ei olisi olemassa.

Ylle kirjattu sitaatti on Pursiaisen radiossa kertoma kiteytys perustulon vastustamiselle. Yksinkertaistetusti perustulo olisi nykyisestä poikkeavaa tulonjakoa, verotusta, ja siksi sitä on vastustettava. Perustulon kaltaisia asioita Pursiaisen mielestä ei voi luoda nykyisin olemassa olevilla rahoilla, vaan niitä varten olisi luotava uutta rahaa. Näin Pursiaisen ajattelussa perustulo jää ikuisesti toteutumattomaksi, koska uuden rahan painaminen vähentää arvoa olemassa olevilta "hyviltä asioilta".

Tällaiset pamfletit ovat hämmentämistä ja yhteiskunnallisen eteenpäin menemisen hidastamista. Miksi jonkun Heikki Pursiaisen maailmankuvan pitäisi olla osa keskustelua, kun samoista aiheista on valtavasti oikeata tieteellistä tutkimusta?

Kvaakissa

Saila Juuti & Anne Lehtinen

Syntyneet rakastajiksi

Suuri Kurpitsa, 2019

Kvaakissa

Black Peider 20 vuotta

Kuoreen kalastus

"Kuoreen lippoaminen on siitä erityinen kalastuksen muoto, että siinä kateutta ei tunneta", kirjoitti Ilta-Sanomat vuosi sitten. Toukokuussa kuore eli norssi nousee koskiin kutemaan ja parin päivän ajan sitä saa lippoamalla ämpäritolkulla. Kaloja riittää kaikille halukkaille, kunhan sattuu paikalle oikeaan aikaan. Yleensä kuoreiden ajatellaan nousevan viikon, puolentoista jäidenlähdön jälkeen.

Vain muutamana päivänä pyydettävä kuore on käytännössä kaikkialla valtion kalastusluvalla vapaasti pyydettävä. Kuoretta saa tietyin paikoin lipota myös sellaisissa vesissä joissa kalastus on muuten kokonaan kielletty. Kalalla ei ole juurikaan taloudellista merkitystä, joten erillisiä lupia sitä varten ei yleensä tarvita.

Facebook on kuitenkin sellainen paikka, jossa kuoreen lippoaminenkin muuttuu kalakateuden kohteeksi. Suosittaisin, että jos näkee lippoajia, niin menee heitä jututtamaan. Silloin saa itselleenkin ämpärillisen tai pari kaloja mukaansa. Älykännykällä näköetäisyydelta napattu kuva ja facebookiin saatteeksi kirjoitetut sadattelut eivät kuulu hyviin tapoihin.

Ruokinta-automaatit

Syksyllä varustauduin luontokappaleiden talviruokintaan kahdella automaatilla. Oraville hankin toisen ja linnuille oli jo aikaisemmin hankittu lintulauta. Aina asiat eivät kuitenkaan mene niin kuin ihmiset ovat ne suunnitelleet.

Tiaiset kävivät koko talven heille varatulla lintulaudalla syömässä auringonkukansiemeniä. Närhet isompina lintuina eivät mahtuneet lintulaudalle. Jonkin aikaa he tyytyivät syömään tinttien maahanpudottamia siemeniä.

Oraville varatut maapähkinät kiinnostivat närhiä enemmän. Ne aloittivat systemaattisen puun nokkimisen, ja eipä aikaakaan kun orava-automaatin muovilevy lähti urastaan irti. Maapähkinät menivät närhien suihin. Kun automaatti oli rikottu, myös pienemmät tintit intoutuivat pähkinöistä.

Oravat eivät koskaan oppineet käyttämään heille varattua automaattia. Yksi vierailija siinä osasi käydä, mutta kaksi vakioasukasta ajoivat sen pois reviiriltään. Temmellys mäntyjen rungoilla oli melkoinen. Ne kävivät lintulaudalla syömässä siemeniä.

Nyt toukokuun lumien aikana lintulaudalle on tullut uusi asiakaskunta. Järripeipot ja vihervarpuset orava kuitenkin pyrki ajamaan pois. Lisäksi orava järsi siementen syöttöaukon muovin, jolloin koko automaatin sisältö valui maahan. Varhaiset muuttajat saivat maasta saaliin.

Tällä ruokintakaudella siis linnut rikkoivat orava-automaatin ja orava lintulaudan. Ei ihmisen sopuisaksi ajattelema asetelma toiminut.




 

Kvaakissa

Juliana Hyrri

Satakieli joka ei laulanut

Suuri Kurpitsa

Ensin työ, sitten leikki

Vapun riemuksi Iltalehti on hommannut oikeudet esittää Spede Pasasen Naisen logiikka (Suomi 1999) -elokuvan nettisivuillaan. Harva on filmin nähnyt, koska sitä ei elokuvateatterikierroksen jälkeen ole ollut saatavilla missään. Elokuvissa pätkän näki noin 900 maksanutta katsojaa. Monilla paikkakunnilla, kuten Oulussa, elokuvaa ei otettu teattereihin ollenkaan.

Lopputekstien mukaan filmi on valmistunut 1998. Teatterilevityksessä oli yksi kopio kahden viikon ajan, ensin Helsingissä ja sitten Tampereella. Aamulehden Reijo Noukka arvioi filmiä näin: "Miksi Speden kahdeksan vuotta teon alla ollut Naisen logiikka ei sitten vedä? Se on tehty elokuvasäätiön tuella, mutta se on tyypillinen televisioon sopiva sketsikokoelma, jossa ei ole kunnon juonta lainkaan."

Spede Pasanen oli saanut tukea elokuvan tekemiseen 1991. Käsikirjoitus koostui Speden televisiolle kirjoittamista sketseistä. Heti tehtynä idea olisi saattanut toimia, olihan Spede Show suosittu ja Naisen logiikka oli ohjelman vakio-osuus. Erinäisistä syistä tekeminen viivästyi ja viivästyi.

Täyttääkseen tuen (1,1 miljoonaa markkaa) ehdot lopulta kesällä 1997 kuvattiin kotivideomainen filmi. Pasanen varmisti elokuvasäätiöltä, että yhden kopion levitys täyttäisi tuen ehdot. Ja pitkin hampain säätiön piti se hyväksyä. Silti kopion levittäminen venyi lokakuulle 1999.

Ei ole mikään ihme, että filmiä ei ole nähty sittemmin. 1980-luvun sovinistinen miesselittäminen muuttui 1990-luvulle tultaessa lähtökohdiltaan huvittavasta vaivaannuttavaksi. Lopulta elokuvassa ei ole vanhoja sketsejä käytännössä lainkaan, ja sankareina lopussa ovat ovelat naiset. Seksististä asetelmaa Pasanen ei kyennyt muuttamaan toiseksi pitämällä huumorin mukana.



* Naisen logiikka. Elonet