keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Kvaakissa



Tuomas Tiainen


Dead Genesis

perjantai 20. joulukuuta 2019

Valintamme ei kohdistunut sinuun




Anssi Ylirönni
Valintamme ei kohdistunut sinuun – Työttömyyden monet kasvot
DSL 2019


Ensi vuoden alusta työttömyysturvan aktiivimallin leikkurit poistuvat laista. Juha Sipilän hallituksen säätämä työttömiä töihin patistelevan lain elinkaari jäi lyhyeksi, koska se oli epäoikeudenmukainen ja asetti ihmiset eriarvoiseen asemaan eri puolilla maata. Ongelmat tiedettiin jo lakia säädettäessä, ja ne toteutuivat juuri niinkuin oli ennustettu.

Anssi Ylirönni on lokakuussa ilmestyneessä kirjassaan Valintamme ei kohdistunut sinuun käsitellyt muun muassa aktiivimallia ja sen monia edeltäjiä. Perusturvan saadakseen työttömän on aina pitänyt olla valmis ottamaan töitä vastaan ja kieltäytymisestä on seurannut sanktioita. Liekö yhtään työtöntä, joka ei olisi menettänyt osaa tarvitsemastaan tuesta väärän sanavalinnan tai ennakko-oletusten vuoksi. Työttömälle asetetaan aivan eri normit kuin jo töissä oleville.

Työttömyys on toisaalta työmarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämätön ilmiö. Ilman työttömiä ei olisi työvoimareservejä, ja työn hinta nousisi työnantajien mielestä liian korkeaksi. Lisäksi työttömyyden uhka pitää ”potkujen antamisen kurinpidollisena pelotteena”, kuten Ylirönni kirjoittaa.

Työttömyysturvaa tarvitsevan työttömän ongelma on pudota viranomaistoiminnan ja markkinatalouden väliseen harmaaseen maastoon. Toisaalta työtöntä patistellaan ottamaan vastaan mitä tahansa työtä, mutta niin tehdessään työtön menettää omaa arvoaan työnantajan silmissä. Liian helposti työtön alkaa nähdä syyn mahdottomaan tilanteenseen omassa itsessään. Totuuden kaunisteleminen kuuluu olennaisena osana rekrytointiprosesseihin, mutta viranomaisten kanssa asioidessa se tuo karenssin. Epävarmuus ja sanktiot puolestaan laskevat työnhakijan arvoa työnantajien silmissä edelleen, ja pitkäaikaistyöttömyyteen johtava kierre on valmis.

Vuonna 1994 kirjoitin filosofian tutkielman samoista teemoista joita Ylirönni teoksessaan käsittelee. 25 vuodessa yhteiskunnassamme ei paljokaan ole muuttunut tässä suhteessa. Aktiivimalliepisodi paljasti osin työttömien mahdottoman tilanteen, olisi mentävä työhön vaikka työpaikkoja kaikille ei kerta kaikkiaan ole olemassa. Toivottavasti tämä ajatus pysyisi mahdollisimman monien mielessä aktiivimallin purkamisen jälkeen.




* Anssi Ylirönni: Valintamme ei kohdistunut sinuun



maanantai 4. marraskuuta 2019

Ei enää Eddy



Tammen keltaisen kirjaston 500. teos oli ranskalaisen Édouard Louisin omaelämäkerrallinen Ei enää Eddy. Teollisuusyhteisössä kasvanut Eddy Bellegueule sai etunimensä amerikkalaisen nyrkkeilijän mukaan ja sukunimi suoraan suomennettuna on jotakin Kaunisnaaman tapaista. Teoksen viimeisillä sivuilla, kun päähenkilö on päässyt taidelukioon naapurikaupunkiin, nimi herättää naurunremakat koulunpihalla.

Kirja herättää ajatuksia työläisromaanista ja työväenliikkeen merkityksestä laajemminkin. Usein on sanottu, ettei työläiskirjallisuutta enää ole ja työnväenliike on menettänyt merkityksensä jälkikasvun sosiaalisen nousun myötä. Ei enää Eddyn lukemisen jälkeen kummankaan yhteiskunnallisen merkityksen vähentymistä ei sure.

Messinkitehtaan ympärillä elävä teollisuusyhteisö on raaka paikka kasvaa. Pojista kasvatetaan kovia, jotta he asettautuisivat hyvin osaksi tulevaa tehdastyöyhteisöä. Tyttöjen annetaan haaveilla paremmasta, ensimmäinen raskaus ja nuorena saatu lapsi kuitenkin katkaisevat koulutuksen ja niin heistä tulee työmiesten vaimoja.

Édouard Louis ei moiti ketään, tilanne hänen lapsuudessaan vain oli tällainen. Hän yritti sopeutua yhteisöönsä, mutta sille hänen homoseksuaalisuutensa oli kerta kaikkiaan liikaa. Sen tultua julki vanhemmatkin ymmärsivät Eddyn kuuluvan muualle.

Työväenliikkeen tavoitteena on aina ollut kannustaa ihmisiä oppimaan ja avartamaan maailmankuvaansa. Pienen tehdaspaikkakunnan kuviot saattavat nopeasti muuttua tunkkaisiksi ja ksenofobisiksi, kuten Eddyn kotikylässä. Naapurikaupungissa oli maahanmuuttajia, ja isä vannotti Eddyä karttamaan heitä viimeiseen asti. Ne ovat ryöstäjiä ja raiskaajia.

Ahdistava ja sulkeutunut ilmapiiri ei ole hyväksi yhteisölle itsellekään, siitä Ei enää Eddy kertoo. Teoksen kanteen on nostettu sitaatti kirjailijan ensimmäiseltä kustantajalta saamasta hylkäyskirjeestä, jossa Bellegueulien kotikylää pidettiin epäuskottavana tässä maailmanajassa. Mutta valitettavasti tuollainen näköalattomuus on todellista. Työväenliikkeellä on vielä paljon tehtävää, pimeitä nurkkia valaistavaksi.


Muualla kirjasta:
- Omppu Martin
- Vesa Lahti




LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset