Pyhännällä -20 °C

Pyhännällä pysähtyessä Osuuspankin katolla lämpömittari näytti hämmästyttäviä lukemia. -20 pakkasta! Ja maa loskassa.

Tarkemmin mittaria tutkaillessa lämpötila olikin 20 plussan puolella. Samaa lämpötilaa on kyläläisille taidettu jo pidemmän aikaa näyttää.

Vaikka mittari on jämähtänyt, sen alta taitaa vielä pankkipalveluja saada, ihan tiskiltä ja ulkoseinästä automaatista.

Ei mikään itsestäänselvyys tuon kokoisilla paikkoilla.

Metsäpalon poikanen

Kestilän tien varressa on ollut metsäpalon alku. Useamman kerran olen ajanut ohi ja miettinyt pysähtymistä. Nyt maanantaina jarrujalka toimi. Kuivan kankaan aluskasvillisuus oli mennyttä. Maitohorsma oli paikalle jo pienin määrin ehtinyt ja puolukan varvikko oli alkanut kasvamaan. Männyt taisivat suurelta osin säikähdyksellä selvitä.

Isokivi

Jalkaisin -blogissa kuljetaan pääasiassa Keski-Suomen kävelyreittejä. Eilen lähdin pienimuotoisesti blogia pitävän kengän jalanjälkiin ja poikkesin 1,7 kilometrin vaellusreitin päässä olevan Isonkiven luona.

Siirtolohkareelle kulkijaa ohjattiin väliaikatiedoin matkasta ja matkasuunnasta.

Viimein, kuin yllättäen männikön keskeltä näyttäytyi kohde, jääkauden kuljettama iso kivenmurikka.

Puut yrittävät kasvaa kaikkialla. Tämä paikka kiven kyljessä ei taanne mahdollisuutta näyttäviin mittoihin venymisessä.

Kiven juurella olivat nämä puuoliot.

Kiven päälle olisi ollut reitti kiivetä ilman erityisvälineitä. Päällä jäi kuitenkin käymättä, kun jalan livettyä luisuin metrin verran alaspäin kiven pintaa.

Varustus kiven luona oli mainio. Laavu, halkoliiteri puolillaan ja huussi.

Kiven silmää olisi voinut jäädä tuijottelemaan pidemmäksikin ajaksi.

Laavulla oli vieraskirjoina kaksi sinikantista vihkoa. Molemmat olivat aivan täynnä. Uusi vihko olisi tarpeen. Vieraskirjoista päätellen reitti ja laavu on tehty vuonna 2006.

Palatessa huomasin vielä yhden opasteen. Taimikon keskellä oli kynttiläkuusi, jota näin hoksautettiin katsomaan.

Maakuntien rajalla

Kantatie 88:n varteen Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan rajalle on tehty levähdyspaikka. Mikään houkutteleva paikka se ei nykyisellään ole. Metsänhoidolliset toimenpiteet ovat tehneet maisemasta melkoista raiskiota molemmin puolin rajaa. Yllä olevassa kuvassa Savo on oikealla, Pohjanmaa vasemmalla.

Pyhännän kotiseutumuseo (1/100)

Toukokuun puolivälissä Kari Hintsala muisteli Teppo M:n taannoista 100 naista -blogia. Voisiko blogin tavoitteeksi ottaa sata museota, pohti Hintsala. Tartun esittämättömään haasteeseen ja kerron kaikista kesän aikana vierailemistani museoista. Katsotaan syksyllä kuinka kauas tai lähelle sataa pääsen.

Ensimmäisenä esittelyssä on Pyhännän kotiseutumuseo. Jos ajattelee kaikkia Suomessa museo -nimellä kulkevia paikkoja, niin tämä lienee lähellä keskivertoa. Eri puolilta kuntaa on koottu kunnalle tyypillisiä rakennuksia ja esineistöä yhteen paikkaan, mutta vuosikymmeniin mitään ammattimaista hoitoa tai ylläpitoa ei ole tehty. Yleensä kunta on palkannut kesätyöntekijöitä pitämään museota auki kesäisin, mutta Pyhännällä ei ilmeisesti ole tänä kesänä tehty tätäkään. Museo on avoinna ainoastaan sopimuksesta, kerrotaan museot.fi -sivuilla.  Kunnankirjaston sivuilla kerrotaan lyhyesti museon ideasta.

Luotu pihapiiri on keinotekoinen ja valetuista perustuksista näkee rakennukset siirretyiksi. Tällä kuivalla kankaalla ei asutusta ole ollut. Pyhännällä ei ole koskaan asumisen laadulla pröystäilty, tuntuu museo kertovan. Pihapiiriin on sijoitettu myös kunnan entinen sosiaalitoimisto eli lainajyvästö (ylin kuva).

Satunnaiselle kävijälle nähtävissä oleva mielenkiintoisin esine on Porissa tehty höyrykone. Pihapiirissä on myös kaksi pressuilla peiteltyä puimakonetta, joita koneella on käytetty.

Pyhännan Autioranta

Sateisen viikon päätteeksi sattuikin lämmin, aurinkoinen päivä. Pitkää automatkaa piti vilvoittaa Pyhännässä.

Vesi oli korkealla täälläkin.

Ilman päähinettä

Sunnuntain Helsingin Sanomissa kyseltiin puolueiden johtajilta verotuksen tarkoitusta. Vastaukset hämmästyttivät.

Esitetty kysymys oli: "Mikä on mielestäsi verotuksen tärkein tehtävä?"

En tiedä onko kysymys esitetty yksittäisenä vai osana laajempaa kysymyssarjaa. Joka tapauksessa tähän vastaaminen olisi antanut hyvän mahdollisuuden esitellä oman puolueen yhteiskunnallisia näkemyksiä ja aatemaailmaa.

Kukaan ei tarttunut mahdollisuuteen. Ja vain yksi vastaus oli erilainen kuin toisten.

Erottujan arvaattekin, vaikka juttua ette olisi lukeneetkaan. Timo Soini vastasi, että "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen ja rahoittaminen".

Kaikki muut vastasivat julkisten/hyvinvointivaltion palveluiden/menojen rahoittaminen. Mitättömin vivahde-eroin.

Eilen automatkalla radiossa kolumnoitiin hatuista ja myssyistä. Nuo 1700-luvun Ruotsin "puolueet" ennen Kustaa III:n vallankaappausta taistelivat maan poliittisesta suunnasta.

Tosiasiallisia puolueita eivät päähineet olleet. Hatut ajoivat ulkopolitiikassa Ranskaan tukeutumista, ja talouspolitiikassa tiukkaa säätelyä. Myssyt puolestaan olivat Venäjä-myönteisiä ja elinkeinovapauden kannalla.

Ulkopoliittinen puoli päähineistä muistetaan paremmin, jo Hattujen sodasta (1741-43). Lasse Lehtinen on puhunut hatuista ja myssyistä nykyajan Nato-kysymyksessä. Lehtinen arveli, että pelkästään myssyjen pitkän kauden vuoksi hatut Suomen Natoon jossakin välissä vievät.

Ruotsissa aikoinaan ajateltiin, että maan politiikkaan voimakkaasti vaikuttaneet puolueet olivat Jumalan rangaistus. Mutta jopa piispat puolustivat puolueita. Nehän olivat osoitus kansakunnan "vapaudesta".

Mihin veroja kerätään? Vastauksessa olisi voinut kertoa, miksi pitää valtiota ja julkishallintoa niin tärkeänä, että sille pitää veroja maksaa. Oikeudenmukaisuus olisi saanut useammassa vastauksessa olla. Tai turvallisuus, tai mitä eri ideologisista valtionäkemyksistä tärkeimmäksi tehtäväksi nähdäänkään.

Nyt kaikki kättelivät ja tanssivat linnan juhlissa ilman päähineitä.


(kuva Pyhännän Kansannevalta)

Pyhäntä ilta-auringossa

[Pyhäntä][Viitasaari][Kestilä]

Kesällä tuli paljon kuvatuksi suomalaisten kirkonkylien vanhoja rakennuksia. Näin talvella ajattelin vastapainoksi esitellä kylien uudempaa rakennuskantaa. Eilinen matkareitti kulki Pyhännän halki: tässäpä teille uutta Pyhäntää kunnantalosta Latvaenergian tuotantotiloihin.

Pyhäntä on pohjoispohjalainen kunta Kainuun ja Pohjois-Savon rajalla. Asukkaita 1647. Viisitoista jäsenisessä kunnanvaltuustossa on kaksitoista keskustalaista. Wikipedian mukaan kunta on väkilukuun suhteutettuna Suomen teollistunein kunta, mikä antaa aihetta ajatella Suomen teollisuuden tilaa.