Kvaakissa

Jopen juhlanäyttely

Jopen juhlanäyttely, avajaiset

jatkoa

Jopen juhlanäyttelyn avajaisissa muistettiin 70-vuotiasta taiteilijaeläkeläistä monin tavoin.

Jopen juhlanäyttely

Tänään Suonenjoella Kellarikalleriassa avattiin Jorma Jope Pitkäsen juhlanäyttely. 70 vuotta täyttävä sarjakuvataiteilija on tehnyt 1970-luvun alkupuolelta lähtien stripin jos toisenkin. Suonenjoella heinäkuun lopulle, sitten pienempänä versiona ympäri maan.

jatkuu

Tannisen talo

Suonenjoen rautatieaema-aukiolla on ilmeisen pitkään tyhjillään ollut Tannisen talo. Albert Tanninen rakennutti uuden kauppansa ja kotinsa vajaat kymmenen vuotta aikaisemmin valmistuneen rautatieaseman lähelle vilkastuneeseen liikepaikkaan vuonna 1898. Tanninen piti kauppaa itse, sittemmin tiloja vuokrasi Osuuskauppa Sisä-Suomi.

Tannisen kauppaa voisi pitää yhtenä alkusysäyksenä Suonenjoen kaupungin synnylle. Valtio loi infrastruktuurin ja kauppias tarttui saumaan.

Suonenjoki kasvoi rautatieaseman ja kirkon ympärille. Sittemmin se jatkoi kasvuaan radan toiselle puolelle ja pian kaupungintalo ja kaupat siirtyivät mukana. Vanhalle puolelle jäi keskuksen synnylle tärkeitä rakennuksia. Kuten Tannisen talo. Vuonna 1988 talossa asui kaksi sisarta, Tannisen lesken perikunta. Vanhempi heistä oli yhtä vanha kuin talokin, toinen hieman nuorempi. Rakennusinventointilomakkeessa kiiteltiin talon säilyneen hienosti alkuperäisessä asussaan.

Harmi ettei sisarusten vielä eläessä päästy sopuun talon myöhemmästä käytöstä. Kaava mahdollistaisi paikalle kolmikerroksisen liiketalon rakentamisen. Sellaista varmaan 1980-luvulla vielä haaveiltiin. Noista ajoista tontin arvo on romahtanut. Samoin kuin naapuritonttienkin.

Tannisen talo on näyttävällä paikalla rautatieasemalle tultaessa. Pian "imagohaitta" on poissa. Rautateiden matkustajalaiturit siirretään uudelle puolelle kaupunkia. Koko vanha puoli kaupunkia tuntuu divarisoituneen. Tannisen talon korjaamalla naapuritonttienkin arvon saisi nousemaan. Vaikka vanha talo alkaa näyttää jo toivottomalta tapaukselta, se ei sitä ole. Hyvin rakennettu hirsitalo kestää vaikka mitä ja kaikki sen osat ovat korjattavissa.

Savolainen venevaja, osa 2

Suonenjoen Suonteella tielle pilkisti rannalla oleva venevaja. Juuri ukonilman jälkeen maisema oli seesteinen ja venevaja seisoi kuvauksellisena vastarannalla.

Aikaisemmin olen kuvannut Sorsakosken venevajoja.

Mansikkatytöt ja iskelmälaulajat

Julkisen muistamisen muodit heijastuvat Suonenjoen kaupungintalon pihalla hyvin. 1970-luvun alussa valmistuneen talon pihaan on vuonna 1981 pystytetty Raimo Heinon Mansikkatytöt. Mansikkapitäjä on näin halunnut muistaa Olavi Leskistä, joka aloitti 1920-luvulla mansikanviljelyn pitäjässä. Se kerrotaan jalustassa, ja samalla muistaminen on laajennettu kaupungille tärkeälle elinkeinolle.

Toisessa kuvassa näemme mansikanpoimijoiden taustalla hautapaasimaisen kiven. Se on Kari Tapion muistolle pystytetty muutama vuosi sitten. Muistokiven paikka on perusteltu kivessä: "Kari Tapio syntyi tällä torilla sijainneessa sairaalassa".

Jos iskelmähistoriaa ajatellaan, niin Kari Tapiota merkittävämpi Suonenjoelta lähtöisin ollut laulaja on ollut Erkki Junkkarinen. Jos muistokiven sijaan olisi tehty julkinen veistos, niin laulajia olisi voitu muistaa yhdessä. Ja ehkä ottaa mukaan myös The 69 Eyesin kitaristi Bazie, paikalliset muusikot laajempana ilmiönä.

Mutta toisin kävi. Yksilökeskeisyys näkyy nykyisin voimakkaana myös julkisessa muistamisessa.

Kuivataipaleen museokanava (27/100)

Aika ajoin herää keskustelu Savon kanavasta, joka yhdistäisi Kymen ja Vuoksen vesistöt. Sellainen on ollut olemassa jo vuodesta 1891, jolloin Hackman & Co rakennutti Paasveden ja Kuvansin (Suonenjoen ja Sorsakosken) yhdistävän Kuivataipaleen kanavan. Jo aikaisemmin Hackmanilla oli uittokouru samassa paikassa.

Hackmanin käytössä kanava oli 1960-luvun alkuun. Kanava-alue ehti kasvaa jo umpeen kunnes museoviraston johdolla alue ja sulku kunnostettiin vuosina 1994-1996 museokanavaksi. Itsepalvelusulusta voi kulkea vapaasti ilman Hackmanin lupaa. Tosin isoilla huviveneillä ei tästä pääse, kanavan syväys on metrin ja maantiesilta rajoittaa aluksen korkeuden 2,5 metriin.

Vanhasta kanavatuvasta on jäljellä vain kivijalka. Näyttelytilaksi paikalle on siirretty vanha aitta. Tekstein ja valokuvin siellä esitellään Hackmanin kanavaa ja erityisesti sen viimeiseksi jäänyttä kanavavahtia Hilma Suhosta.

Sulku yläkanavasta katsottuna.

Kanavatuvan kivijalka on otettu uuteen käyttöön.

Kanavasta kulki aikoinaan höyrylaivalinjoja.

Näyttelyaitta.