lauantai 4. syyskuuta 2021

Kvaakissa

 


Kvaakissa

Tarinoita muinaista Pohjolasta


keskiviikko 11. elokuuta 2021

Kvaakissa

 


Ville Tietäväinen & Iiro Küttner

Harvennus

WSOY 2021

sunnuntai 8. elokuuta 2021

Carl Barksin Mein Kampf

 


Carl Barksin tuotanto on julkaistu moneen kertaan suomeksi. Tuorein Barksiin keskittyvä julkaisusarja on Aku Ankan parhaat, jossa julkaistaan vuosi kerrallaan ankkamestarin sarjakuvia. Sarjan toinen osa Ankkalinnan pamaus sisältää kaikki Carl Barksin sarjat vuodelta 1951. 

Mukana on Yhdysvalloissa huhtikuussa 1951 ensimmäisen kerran julkaistu The April Foolers. Tarinassa Tupu, Hupu ja Lupu yrittävät koko päivän aprillata Akua siinä onnistumatta. Suomeksi tarina julkaistiin ensimmäisen kerran numerossa 13/1975.


Pojat menevät kaatopaikalle etsimään vanhoja lompakoita. Roinakasan päällä näkyy kaikille tuttu kirja: Mein Kampf. Vuoden 1975 Aku Ankassa se on suomennettu samoin kuin alkuperäinen A. Hitlerin teos. Taisteluni


Toisella julkaisukerralla Aku Ankan numerossa 13/1995 kirja jää ilman nimeä. 

Jos unohdetaan erilaiset vuosikoosteet, niin Aprillia! -nimellä suomeksi kulkeva tarina on julkaistu Suomessa "vain" neljä kertaa. Kolmas kerta oli Carl Barksin kootuissa teoksissa (osa 8).


Koottujen ruutu kertoo, että Carl Barks oli suunnitellut Mein Kampfin sijoituksen tarkkaan. Kun tiedämme, että Barks usein sarjakuvia tehdessään otti huomioon Yhdysvaltain armeijan Saksan tukikohtien lehtipisteiden myynnin, niin nimekkeellä on selkeä viesti. Ruudun sommittelussa liike kiertyy kirjan ympärille, mutta ohittaa sen kokonaan. Hitlerin ajattelua summaava teos oli jotakin sellaista, jonka ohi piti kulkea vauhdikkaasti.   

Mein Kampf oli päätynyt kaatopaikalle, ja siellä sen paikka on pysyvästi.


lauantai 10. huhtikuuta 2021

Todellinen Hergé

 


Sian Lye 

The Real Hergé

White Owl 2020


Viime vuoden lopulla ilmestyi brittiläisen vapaan toimittajan kirjoittama teos Hergéstä, Tintin luojasta. Kirja on tekijänsä ensimmäinen, ja siinä ei avata tekemisen syitä tai perusteita. Lopputulos on journalistinen katsaus Hergén eli Georges Remin (1907-1983) elämään.

Paljon Tintistä ja sen tekijäkaartista lukeneena ja kirjoittaneena olen alkanut kaivata teosta, jossa paneuduttaisiin Hergén elämään henkilönä. Lyen kirjan otsikko antaa luvan odottaa tällaista käsittelyä, mutta sisältö kytkee Tintin Hergén elämään aina kun se on mahdollista. Jo ensimmäisessä luvussa, jossa käsitellään Georges-pojan syntymää ja perhettä, on lukuisia viittauksia Tintin seikkailujen hahmogalleriaan ja tapahtumiin. Lienee niin, ettei Tinttiä ja Hergéä voi erottaa toisistaan.

Sian Lyen teoksen lähdeluettelo on lyhyt. Kun siitä poistetaan Tintti-albumit, jäljelle jää tusina Tinttiä enemmän harrastaneelle hyvin tuttuja teoksia. Näistä Michael Farrin teos Tintin – The Complete Companion on myös suomennettu. Kokonaisuutta ajatellen Lye on tehnyt koronakirjan, kun vuosi sitten työmahdollisuudet kaventuivat, hän tarjosi osaamistaan kirjamarkkinoille.

Kirja on suunnattu englanninkielisille markkinoille. Nähtävästi sen on ajateltu korvaavan vuonna 2005 edesmenneen Harry Thompsonin (s. 1960) Tintin – Hergé & His Creation (1991) teoksen uusintapainosten paikan englantilaisten kirjakauppojen hyllyillä. Lye kirjoittaa sujuvammin, eikä takerru niin paljon sarjakuvien eri laitosten muutoksiin kuin Thompson. 

Lyen kirjaa lukiessa nousi ajatus Hergén ”ajattelemattomuudesta”, jolla hänen toimintaansa toisen maailmansodan aikaisessa Belgiassa on usein perusteltu. Hergé ei yksinkertaisesti ymmärtänyt, että yhteistyö natsien sympatisoijien kanssa olisi väärin. Lye kertoo aikaisempia kirjoja monisanaisemmin Hergén vuonna 1948 tekemästä lomamatkasta Sveitsiin ja Italiaan. Matkakumppaneina hänellä oli vaimo Germaine ja nuori rakastajatar Rosane. Matkan alussa vaimo ei tiennyt miehensä ja Rosanen intiimistä suhteesta. Millainen ihminen kuvittelee selviävänsä tällaisesta lomasta salaisuudet säilyen? 

Niille, jotka etsivät hyvää elämäkertaa Hergén vaiheista, Lyen kirjan sijaan suosittelen Bênoit Peetersin Hergé – Son of Tintin (Johns Hopkins University Press, 2012) teosta. Se on kattavampi ja analyyttisempi, ja pohtii terävämmin aihettaan.


* Lyen kirjan sisältöä laajasti esittelee Martin Tyrrell Dublin Review of Booksissa.

tiistai 6. huhtikuuta 2021

Suomen Kuvalehdessä

 


Reilu viikko väittelyn jälkeen Virpi Salmi soitti Suomen Kuvalehden asialla. Hän oli tehnyt jutun siitä, miksi auto on meille niin rakas. Sain lyhyesti kertoa omat kommenttini, pääosan jutun tutkimuksellisesta puolesta vastasivat Tiina Männistö-Funk ja Timo Kalanti.


Juttu on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 5/2021.

keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Oivallinen, hienovarainen etsaaja

 


Yksi ensimmäisistä kerroista, jolloin belgialainen sarjakuvataiteilija Hergé mainitaan suomalaisessa lehdistössä, sattui elokuussa 1934. Tuolloin nimimerkki "V.J." kirjoitti saaneensa belgialaiselta kollegaltaan Paul Werrieltä lahjakappaleen tämän kirjoittamasta Albert I:n elämäkerrasta La légende d'Albert 1er, Roi des Belges (Casterman 1934). Werrie oli vieraillut Helsingissä syksyllä 1933 belgialaisen näyttely- ja turistilaiva Leopoldvillen mukana, ja tutustunut suomalaisten urheilijoiden harjoitusmenetelmiin kollegan opastuksella. Siitä kiitokseksi vuotta myöhemmin ilmestynyt kirja.

Karjalaan (19.8.1934) kirjoittamassa pitkässä Albert I:n elämää esittelevässä arviossa tulee mainituksi myös kirjan kuvittaja.

"Hänen teoksensa on kustantanut Casterman Editeurs (Paris-Tournai) ja antanut sille upean kirjapainollisen asun, käyttäen apunaan taiteilija Hergé'tä, oivallista hienovaraista etsaajaa."

Werrien teosta muuten kuvataan lapsille ja nuorille suunnatuksi "muistelma- ja ylistysteokseksi". Runsaan tietosisältönsä vuoksi kriitikko suositteli sitä vanhemmillekin lukijoille.


Tarkempia tietoja taiteilija Hergén tuotannosta ei tässä yhteydessä tuotu julki, mutta nimi tuli sentään mainituksi.


LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset