Merikeskus Vellamo: Merivartiomuseo

Vielä kerran Merikeskus Vellamosta. Kahden museon ja tietokeskuksen lisäksi Vellamossa oli kolmaskin museo: Merivartiomuseo. Vaikka merivartiosta kertovan näyttelyn venehallissa havaitsinkin, erilliseksi museoksi sen ymmärsin vasta jälkikäteen nettisivuilta. Kymenlaakson museon sivuilla sen asemaa selvennetään tarkemmin.

Vellamon suurimmat sisällä olevat museoesineet kuuluvat Merivartiomuseoon. Vartiomoottorivene VMV 11, katosta roikkuvat Beaver- ja Sääski-vartiolentokoneet tai hydrokopteri (eli kiitoreki) eivät jää huomaamatta. Tosin vartiomoottorivene ja hydrokopteri jäivät kuvaamatta, koska en sopivaa kuvakulmaa niihin löytänyt.

Merivartiosto perustettiin vuonna 1930 valvomaan viinan salakuljetusta. Sittemmin Rajavartiolaitoksen osalle on tullut muitakin tehtäviä, kuten meripelastus. Museossa maakrapukin saattoi simulaattorilla kokeilla pelastustehtäviä ja sai tietoiskun veneilyturvallisuudesta.

Katso myös: Merivartiomuseo.

Merikeskus Vellamo: Kymenlaakson museo

Toinen iso toimija Suomen merimuseon lisäksi Merikeskus Vellamossa on Kymenlaakson museo. Sen päänäyttelyssä esiteltiin alueen historiaa, elämään, elinkeinoja ja kuuluisuuksia nykyaikaisin keinoin. Vaikka aiheet olivat aivan samat kuin lukuisissa kesällä käymissäni kotiseutumuseoissa niin esillepano teki näyttelyn mielenkiintoisemmaksi kiertää.

Pienoismalli Hietasesta.

Toriparkin tekemisessä tehtyjä löytöjä esiteltiin lattian alla.

Kirjailija Toivo Pekkanen.

Olympiavoittajien vene.

Kesänäyttelyssä presidentit olivat samassa veneessä.

Kuninkaantien linnoituksia

Porvoosta itään kulkiessa ei voi välttyä 1700-luvun maanpuolustusrakentamiselta. Tielle näkyvät niin Loviisan linnoitus kuin Kyminlinna. Loviisan linnoitus rakennettiin Hattujen sodan ja Turun rauhan jälkeen, työt aloitettiin 1748. Rauhassa raja oli siirtynyt lännemmäksi ja entiset puolustusvarustukset oli menetetty.

Loviisan linnoitusta ei koskaan tarvittu, tai olihan se Kustaa III komentopaikka syksyllä 1789 Kustaan sodassa. Mutta taisteluja linnoituksesta ei käyty. Sotilaallisen merkityksensä se menetti koko Suomen tultua osaksi Venäjää. Ajan mittaan kaupunkilaiset löysivät hylätystä linnoituksesta kaikenlaista tarpeellista. Linnoitusjärjestelmästä ei ole paljon muuta kuin bastionit Ungern ja Rosen jäljellä. Ne olivat linnoituksen itäisimmät osat. Ungern on restauroitu, Rosen on huonossa kunnossa ja liikkuminen sen alueella on kielletty.

Rosenin bastioni oli huonossa kunnossa.

Huuman kiven muistokivi.

Huomattavasti paremmin säilyneestä Kyminlinnasta ymmärtää linnoitusten kokoluokan paremmin. Varuskunta muutti täältä pois alkuvuodesta 2005.

Linna on jäänyt teiden puristuksiin kaikilta suunnilta. Kesällä olisi päässyt tutustumaan sen keskeisiin alueisiinkin. Nyt oli tyytyminen ulkoalueiden katselemiseen.

Kyminlinna rakennettiin Kustaan sodan jälkeen 1790-luvulla. Se oli osa marsalkka Suvorovin suunnittelemia Pietarin suojaustoimia. Suvorovin toteuttamaa linnaa pidettiin liian pienenä ja se purettiin jo 1800-luvun alussa. Tilalle nousi nykyinen kuusi kertaa suurempi.  Linnoituksen länsilaidalla on Huuman kiven muistomerkki, tällä paikalla olisi tarinan mukaan ollut joskus keskiajalla Novgorodin ja Ruotsin välisen rajan pyykki. Luultavasti kyseessä on vain Kyminlinnan paikkaa perusteleva myöhempi tuotos.

Hetken aikaa Loviisassa olivat ruotsalaiset ja Kyminlinnassa venäläiset. Rajan paikka on vaihdellut vuosisatojen mittaan. Merikeskus Vellamossa esiteltiin myös tuoreempia rajavyöhykkeen merkintätapoja.

Merikeskus Vellamo: Suomen merimuseo

Kotkan kantasatamassa olevassa Merikeskus Vellamossa on useita museoita. Yksi niistä on Helsingistä tänne siirretty Suomen merimuseo. Nyt museolla on ajantasaiset tilat ja aikaisemmat merimuseossa olleet kirjasto ja arkisto on eriytetty omaksi Tietokeskus Vellamoksi. Ulkona oli esillä suurimmat esineet: laivat, satamanosturit ja muut säätä sietävät isot välineet.

Sisällä päänäyttelyssä valaistus oli tarkkaan harkittu ja säännöstelty. Valo on monelle museoesineelle pitkässä juoksussa vaarallinen, ja useimmissa uusissa museoissa tämä on huomioitu monin tavoin. Niin myös Vellamossa. Yleiskuvien ottaminen näyttelyistä ei oikein onnistu. Niinpä tässä on tarjolla yksityiskohtia.

Museovieraan avuksi oli maalattu reitti lattiaan. Ensimmäiseksi käsiteltiin navigointia. Reitiltä saattoi poiketa katsomaan filmejä, esimerkiksi dokumentteja suomalaisristeilystä Länsi-Afrikkaan tai jäämurtaja Sammon vesillelaskua.

Vaihtuvana näyttelynä merimuseossa oli lapsille suunnattu Saareen. Tämä oli ainakin kolmas paikka, jossa tähän näyttelyyn törmäsin. Hyvän sopiikin kiertää laajasti.