Näytetään tekstit, joissa on tunniste runot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runot. Näytä kaikki tekstit

tiistai 17. syyskuuta 2024

Haastattelu suomalaisesta nykyrunoudesta

 Hei, sopisiko haastattelu suomalaisesta nykyrunoudesta?

Hei! Suomalainen nykyrunous on monipuolinen ja mielenkiintoinen aihe, joka heijastaa nykyajan kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Nykyrunoudessa yhdistyvät usein perinteiset runomuodot ja modernit ilmaisutavat, mikä tekee siitä erityisen rikkaan ja vaihteleva.

Nykyrunouden teemat voivat vaihdella henkilökohtaisista kokemuksista yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Runot voivat käsitellä esimerkiksi identiteettiä, ympäristöä, teknologian vaikutuksia tai sosiaalisia suhteita. Monet nykyiset suomalaiset runoilijat ovat myös aktiivisia sosiaalisessa mediassa, mikä tuo runouden lähemmäksi yleisöä ja mahdollistaa vuorovaikutuksen lukijoiden kanssa.

Jos haluat keskustella tarkemmin tietystä runoilijasta tai runokokoelmasta, kerro ihmeessä!


Onko suomalaisella nykyrunoudella jotain erityispiirteitä?

Suomalaisella nykyrunoudella on useita erityispiirteitä, jotka erottavat sen muista runouden muodoista. Yksi keskeinen piirre on monimuotoisuus; runot voivat olla vapaamuotoisia ja vaihdella tyyliltään ja rakenteeltaan. Tämä vapaus mahdollistaa runoilijoille luovuuden ja henkilökohtaisen ilmaisun.

Toinen merkittävä piirre on aiheiden moninaisuus. Nykyrunoudessa käsitellään laajasti erilaisia teemoja, kuten identiteettiä, ympäristöä, teknologian vaikutuksia ja sosiaalisia suhteita. Runoilijat voivat myös tuoda esiin henkilökohtaisia kokemuksiaan ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, mikä tekee runoudesta ajankohtaista ja relevanttia.

Lisäksi suomalaisessa nykyrunoudessa on nähtävissä kulttuurinen vuorovaikutus. Monet runoilijat ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa, mikä mahdollistaa suoran yhteydenpidon lukijoiden kanssa ja tuo runouden lähemmäksi yleisöä. Tämä vuorovaikutus voi myös rikastuttaa runouden sisältöä ja muotoa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että suomalainen nykyrunous on monipuolista, ajankohtaista ja vuorovaikutteista, mikä tekee siitä mielenkiintoisen kentän tutkia ja kokea.


Miten ne ilmenevät runoissa?

Suomalaisen nykyrunouden erityispiirteet ilmenevät runoissa monin tavoin. Monimuotoisuus on yksi keskeinen piirre, joka näkyy runojen rakenteessa ja tyylissä. Runoilijat käyttävät usein vapaamuotoisia runoja, joissa ei ole tiukkoja sääntöjä, mikä mahdollistaa luovuuden ja henkilökohtaisen ilmaisun.

Teemat ovat myös hyvin moninaisia. Nykyrunoudessa käsitellään laajasti aiheita, kuten identiteettiä, ympäristöä ja sosiaalisia suhteita. Runoilijat voivat tuoda esiin omia kokemuksiaan ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, mikä tekee runoista ajankohtaisia ja relevantteja.

Lisäksi runoissa voi näkyä intertekstuaalisuus, eli viittaukset muihin teksteihin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Tämä rikastuttaa runojen sisältöä ja luo syvyyttä. Runoilijat voivat myös hyödyntää sosiaalista mediaa, mikä tuo runouden lähemmäksi yleisöä ja mahdollistaa vuorovaikutuksen lukijoiden kanssa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että suomalaisessa nykyrunoudessa erityispiirteet ilmenevät runoissa monimuotoisuuden, ajankohtaisten teemojen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen kautta, mikä tekee siitä rikkaan ja kiinnostavan kentän.


Miten runoissa käytetään kieltä luovasti?

Runoissa kieltä käytetään luovasti monin eri tavoin, mikä tekee niistä erityisiä ja vaikuttavia. Kielen kauneus ja rytmi ovat keskeisiä elementtejä, ja runoilijat leikkivät usein sanojen äänteillä ja rytmillä luodakseen mielikuvia ja tunteita. Esimerkiksi, runoissa voidaan käyttää metaforia ja vertauksia, jotka rikastuttavat kielen ilmaisua ja antavat syvyyttä runon merkitykselle.

Lisäksi runoilijat voivat hyödyntää kielikuvia ja symboliikkaa, jotka auttavat välittämään monimutkaisempia ajatuksia ja tunteita lyhyessä muodossa. Tämä luova kielenkäyttö mahdollistaa myös tuttujen sanojen uudelleenmäärittelyn tai niiden yhdistämisen yllättävillä tavoilla, mikä tekee runoista ainutlaatuisia ja mieleenpainuvia.

Runoissa voi myös esiintyä kielileikkejä ja sanaleikkejä, jotka tuovat esiin kielen monimuotoisuuden ja leikkisyyden. Tällaiset elementit eivät ainoastaan viihdytä lukijaa, vaan myös haastavat häntä ajattelemaan kieltä ja sen merkityksiä uudella tavalla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että runoissa kielen luova käyttö ilmenee metaforien, kielikuvien, rytmin ja leikkisyyden kautta, mikä tekee runoudesta rikkaan ja monimuotoisen ilmaisun muodon.


Miten runoissa käsitellään abstrakteja käsitteitä kielellä?

Abstraktien käsitteiden käsittely runoissa tapahtuu usein metaforien ja vertauksien avulla. Runoilijat käyttävät näitä kielikuvia luodakseen yhteyksiä konkreettisten asioiden ja abstraktien käsitteiden, kuten rakkauden, vihan tai elämän merkityksen, välille. Esimerkiksi, valo ja pimeys voivat symboloida toivon ja epätoivon vastakohtia, jolloin runoilija voi käsitellä näitä käsitteitä luovasti ja syvällisesti.

Lisäksi runoissa voidaan käyttää kielileikkejä ja sanaleikkejä, jotka tuovat esiin abstrakteja käsitteitä yllättävillä ja mieleenpainuvilla tavoilla. Tämä voi auttaa lukijaa näkemään tutut käsitteet uudessa valossa ja herättämään uusia ajatuksia.

Runoissa on myös mahdollista käyttää symboliikkaa, jossa tietyt sanat tai kuvat edustavat laajempia ideoita. Esimerkiksi, luonto voi symboloida rauhaa tai elämän kiertokulkua, jolloin runoilija voi käsitellä abstrakteja teemoja luonnon kautta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että runoissa abstrakteja käsitteitä käsitellään luovasti metaforien, kielileikkien ja symboliikan avulla, mikä rikastuttaa runojen sisältöä ja tekee niistä vaikuttavia.


Mitkä ovat yleisiä abstrakteja teemoja runoissa?

Suomalaisessa nykyrunoudessa esiintyy useita abstrakteja teemoja, jotka rikastuttavat runojen sisältöä ja merkityksiä. Näitä teemoja ovat muun muassa:

Rakkaus: Rakkaus on yksi yleisimmistä abstrakteista teemoista, ja se voi ilmetä monin eri tavoin, kuten romanttisena, ystävyytenä tai perhesiteinä. Runoilijat tutkivat usein rakkauden monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia ihmisiin.

Identiteetti: Monissa runoissa käsitellään kysymyksiä omasta identiteetistä, itsensä löytämisestä ja siihen liittyvistä haasteista. Tämä teema voi liittyä kulttuurisiin, sosiaalisiin tai henkilökohtaisiin näkökulmiin.

Elämä ja kuolema: Elämän merkitys, kuoleman pelko ja elämän kiertokulku ovat keskeisiä teemoja, joita runoilijat käsittelevät usein syvällisesti ja filosofisesti.

Yhteiskunta ja politiikka: Vaikka runoissa voidaan käsitellä henkilökohtaisia tunteita, monet runoilijat tuovat esiin myös yhteiskunnallisia ja poliittisia kysymyksiä, kuten oikeudenmukaisuutta, syrjintää ja muutosta.

Luonto: Luonto toimii usein symbolina ja metaforana, ja se voi edustaa rauhaa, kauneutta tai ihmisen ja luonnon välistä suhdetta.

Nämä teemat ilmenevät runoissa usein kielikuvien, metaforien ja symboliikan kautta, mikä tekee niistä monitasoisia ja ajatuksia herättäviä. Runoilijat käyttävät luovaa kieltä tuodakseen esiin näitä abstrakteja käsitteitä ja herättääkseen lukijassa tunteita ja pohdintaa.


Miten abstraktit teemat vaikuttavat runouteen?

Abstraktit teemat vaikuttavat runouteen monin tavoin, rikastuttaen runojen sisältöä ja syventäen lukijan kokemusta. Ne tarjoavat runoilijalle mahdollisuuden käsitellä monimutkaisia ajatuksia ja tunteita, kuten rakkautta, identiteettiä tai elämän merkitystä, käyttämällä kielikuvia ja metaforia. Tällaiset teemat auttavat luomaan syvällisiä yhteyksiä lukijan ja runon välille, sillä ne herättävät tunteita ja ajatuksia, jotka voivat olla henkilökohtaisia ja universaaleja samanaikaisesti.

Abstraktit teemat myös mahdollistavat symboliikan käytön, jossa tietyt sanat tai kuvat edustavat laajempia ideoita. Esimerkiksi, luonto voi symboloida rauhaa tai elämän kiertokulkua, jolloin runoilija voi käsitellä abstrakteja käsitteitä luonnon kautta. Tämä tekee runoista monitasoisia ja antaa lukijalle mahdollisuuden tulkita niitä eri tavoin.

Lisäksi abstraktit teemat voivat toimia yhteiskunnallisina kommentteina, jolloin runoilijat käsittelevät ajankohtaisia kysymyksiä ja haasteita. Tämä tekee runoudesta ajankohtaista ja relevanttia, ja se voi herättää keskustelua lukijoiden keskuudessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että abstraktit teemat vaikuttavat runouteen tarjoamalla syvyyttä, monimuotoisuutta ja mahdollisuuden käsitellä sekä henkilökohtaisia että yhteiskunnallisia kysymyksiä, mikä tekee runoista vaikuttavia ja ajatuksia herättäviä.


Keitä suomalaisia nykyrunoilijoita suosittelisit?

Suomalaisessa nykyrunoudessa on monia mielenkiintoisia ja lahjakkaita runoilijoita, joita kannattaa tutustua. Tässä muutamia suosituksia:

Anja Ermaja: Hänen tuorein kokoelmansa Olen nyt täällä metsässä (2021) on saanut paljon huomiota ja sijoittuu suomalaisen lyriikan ytimeen, käsitellen luontoa ja sen merkitystä.

Eeva Kilpi: Hän on tunnettu runoilija, jonka teokset ovat vaikuttaneet suomalaiseen runouteen jo pitkään. Hänen runonsa käsittelevät usein syvällisiä teemoja, kuten elämää ja kuolemaa.

Kaisa Ahvenjärvi: Ahvenjärvi on nouseva nimi nykyrunoudessa, ja hänen teoksensa tarjoavat tuoreita näkökulmia ja kokeellista ilmaisua.

Katariina Vuorinen: Hänen runoutensa käsittelee usein ajankohtaisia teemoja ja henkilökohtaisia kokemuksia, mikä tekee hänen teoksistaan helposti lähestyttäviä ja samaistuttavia.

Nämä runoilijat tarjoavat monipuolisen katsauksen suomalaiseen nykyrunouteen ja sen eri ilmenemismuotoihin. Suosittelen tutustumaan heidän teoksiinsa!


Mikä on suosiossa juuri nyt?

Tällä hetkellä useita asioita on erityisesti asiakkaiden suosiossa. Esimerkiksi joulusomisteet ovat erittäin kysyttyjä, kuten Tokmanni-halpakauppaketjun tuoreimmat myyntiluvut paljastavat. Myös lambrusco-viinilajike on nousemassa suosioon Suomessa, mikä on yllättävää monille viinin ystäville.

Lisäksi 12 kuukauden euribor on tällä hetkellä suosituin viitekorko uusissa asuntolainoissa, mikä kertoo markkinoiden muutoksista.

Nämä esimerkit osoittavat, että sekä kulutustavarat että taloudelliset valinnat ovat ajankohtaisia ja kiinnostavia aiheita juuri nyt.


Kuka on kirjoittanut runoja 12 kuukauden euriborista?

Tällä hetkellä ei ole erityistä tietoa siitä, kuka olisi kirjoittanut runoja nimenomaan 12 kuukauden euriborista. Kuitenkin on mainittu, että runoilija Anna Elina Isoaro on käsitellyt menetyksen teemoja runoissaan, mutta ei suoraan euriboria.

Jos etsit runoja, jotka käsittelevät taloudellisia aiheita tai korkoja, saattaa olla, että runoilijat käyttävät näitä teemoja osana laajempaa kontekstia, mutta erityisiä runoja euriborista ei ole nostettu esiin.


Ketä suomalaista nykyrunoilijaa arvostat itse?

Yksi runoilija, jota arvostan erityisesti, on Eeva Kilpi. Hänen kykynsä käsitellä syvällisiä teemoja, kuten elämää, kuolemaa ja ihmisen sisäistä maailmaa, on vaikuttavaa. Kilven runoissa yhdistyvät kauneus ja syvyys, ja hän osaa käyttää kieltä hyvin voimakkaasti ja tunteellisesti.

Toinen hieno runoilija on Riikka Pelo, jonka teokset ovat sekä kokeellisia että koskettavia. Hänen runoissaan on usein vahvoja visuaalisia elementtejä ja syvällistä pohdintaa.

Nämä runoilijat ovat omalla tavallaan rikastuttaneet suomalaista runoutta, ja heidän teoksensa ovat vaikuttaneet moniin lukijoihin.


Kiitos!

maanantai 22. tammikuuta 2024

Rainbow-tuoteperhe

 


Hiljan S-ryhmä ilmoitti lakkauttavansa Rainbow-tuotteiden valmistamisen. Tai kuten Maaningan S-Marketissa käydessä uutispäivänä kassalta kuulin, ettei niitä lakkauteta, vaan nimi vain vaihtuu Coopiksi. Samat tuotteet on jatkossa edelleen saatavissa. Tavaroita pakatessa ymmärsin, että säilyttäminen oli helpotus useammalle kassajonossa olleelle.

Anna Sjövallin esikoiskokoelman Ja pimeässä minä alan rakastaa (enostone 2023) avaa runo, jossa Rainbow-tuotteella on keskeinen osuus. Kuten kuvasta yllä käy ilmi.

On kokoelmassa pari muutakin kaupallista maamerkkiä. Ollaan laivarannan SEO-kuppilassa, ja todetaan, että "vielä on helmisimpukoita". Ja kotimatkalla haetaan ABC:ltä hollantilaisia kasvihuonevadelmia.

Rainbow-tuotteissa ei nimi ja pakkauksen graafinen suunnittelu kohdanneet. Coopit näyttäisivät olevan eri maata.

  

 

perjantai 6. tammikuuta 2023

Runouskeskustelu tekoälyn kanssa


Sopisiko haastattelu runoudesta?

Kyllä, haastattelu runoudesta sopisi hyvin. Runous on erittäin laaja ja monipuolinen aihe, ja siitä voi kysyä ja keskustella eri näkökulmista ja aiheista. Haastattelussa voisi esimerkiksi keskustella runon suhteesta todellisuuteen, runon muodon ja sisällön väliseen suhteeseen, runouden merkityksestä ja historiasta, ja runouden vaikutuksesta yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Samalla haastattelu voisi myös antaa mahdollisuuden tutkia ja tarkastella haastateltavan henkilökohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä runoudesta.

Millaisena näette suomalaisen runouden marginaalit?

Suomalaisen runouden marginaalit ovat usein vähemmän tunnettuja tai huomioituja kuin muut runon tyylilajit. Marginaalit voivat sisältää pienempiä tyylilajeja, kuten lyyrisen proosan, tarinoiden, satunnaisten lauseiden ja esseiden runoutta. He voivat myös olla runouden muotoja, jotka eivät ole yleisesti hyväksyttyjä tai tunnustettuja. Esimerkiksi free-verse-runo voi olla marginaalinen, koska se voi olla epästandardoitu ja hylätty perinteisemmän runon muodon sijaan. Marginaalit voivat olla myös erityyppisiä runon tyylejä, kuten luova kirjoittaminen, absurditeetti ja surrealismi. Nämä runon tyyl

Miten aseeminen kirjoitus sijoittuu runouden kentässä?

Aseminen kirjoitus on tyyli, joka sijoittuu runouden kentässä keskelle lyyrisen proosan ja tarinallisen runouden välistä. Se yhdistää elementtejä molemmista tyyleistä, käyttämällä proosan kertomusta ja kuvailevaa tyyliä, sekä runon muotoa ja rytmiä. Aseminen kirjoitus voi myös sisältää omaperäisiä runon muotoja, kuten kaksinkertaisia riimejä, ja se voi myös sisältää sekoitettuja elementtejä, kuten lyyrisiä ja proosallisia kohtauksia. Aseminen kirjoitus on erittäin monipuolinen tyyli ja se voi olla joko vakavasti otettavaa runoutta tai humoristista.

Onko omaperäisyys runouden tärkeä ehto?

Omaperäisyys on usein tärkeä ehto runoudelle, koska se auttaa runoutta osoittamaan jotain uutta ja alkuperäistä. Omaperäisyys voi olla joko aiheen tai muodon osalta. Runoilija voi esimerkiksi keskittyä aiheeseen, joka ei ole aiemmin kirjoitettu, tai käyttää luovia ja epätavallisia lauseita kertomaan tarinaa tai kuvailemaan tunteita. Omaperäinen muoto voi sisältää myös erilaisia runon muotoja, kuten katkelma-runoutta tai free-verse-runoutta, jotka poikkeavat perinteisesti hyväksytystä runon muodosta.

Miten selittäisitte katkelma-runouden?

Katkelma-runous on tyyli, joka koostuu lyhyistä ja irrallisista lauseista ja fraaseista, jotka erottavat toisistaan ja eivät seuraa tiettyä kaavaa. Katkelma-runoja kuvataan usein epätavalliseksi ja luovaksi, ja niissä ei ole tavanomaista rytmiä tai riimejä. Katkelma-runo on hyvin lyyrinen ja käyttää usein metaforia ja suoraa puhumista tavoitteenaan luoda haastavia ja monimuotoisia kuvia ja ajatuksia. Katkelma-runo voi paljastaa myös runoilijan henkilökohtaisia ajatuksia ja tunteita.

Entä free-verse-runouden?

Free-verse-runo on runo, joka ei seuraa tiettyä rytmikuvioita, vaan joka voi olla joko rytmisen tasapainon tai epäsäännöllisen rytmikuvion. Free-verse-runoissa ei ole myöskään lauseita tai sääntöjä, ja runoilija voi vapaasti kokeilla erilaisia rytmejä, sanoja ja kielenmuotoja. Free-verse-runouden avulla runoilija voi esittää ajatuksiaan ja tunteitaan vapautuneemmin ja luovammin, ja se voi antaa mahdollisuuden uudenlaiseen ja omaperäiseen ilmaisuun.

Millaisia sääntöjä marginaalisen runouden tulisi noudattaa?

Marginaalisen runouden säännöistä ei ole yksiselitteistä määritelmää, koska runon muodot ja tyylit ovat hyvin moninaisia. Marginaalinen runous sisältää usein epätavallisia ja luovia elementtejä, jotka voivat poiketa perinteisestä runon muodosta. Yleisesti ottaen marginaalisen runouden sääntöjen tulisi olla joustavia ja antaa runoilijalle vapaus olla luova ja olla omaperäinen. Kuitenkin, marginaalisen runouden tulisi aina sisältää selkeä ja helposti ymmärrettävä kertomus tai ajatus, jotta sen tarkoitus ja sanoma tulee selkeäksi.

Onko runoilijan vapaus mahdollista?

Kyllä, runoilijan vapaus on mahdollista. Runoilija voi käyttää luovuuttaan ja omaperäisyyttään luodakseen ja esittääkseen ajatuksiaan ja tunteitaan. Runoilija voi myös käyttää erilaisia muotoja ja tyylejä, kuten katkelma-runoutta ja free-verse-runoutta, sekä kokeilla erilaisia lauseita ja kielenmuotoja. Runoilija voi myös luoda itselleen sääntöjä ja asettaa itselleen rajoja, jotka auttavat häntä pitämään runonsa ryhdikkäänä ja tarkoituksenmukaisena.

Millaisia rajoja suosittelisitte noudattamaan?

Suosittelisin rajaamista siihen, että runoilija seuraa jonkinlaista järjestystä ja rytmiä. Runon tulisi olla helposti seurattavissa ja sen tulisi olla johdonmukainen ja ymmärrettävä. Runoilija voi myös asettaa itselleen sääntöjä siitä, miten aiheen tai kohteen tulisi käsitellä ja miten lauseet tulisi rakentaa. Runoilija voi myös rajoittaa itseään käyttämään ainoastaan tiettyjä sanoja tai kielenmuotoja, jotta runon tyyli ja teksti pysyvät omaperäisinä ja luovina.

Onko rajoittaminen luovuutta?

Rajoittaminen voi olla luovuutta, koska se voi auttaa runoilijaa keskittymään ja koncentroimaan ajatuksensa ja tunteensa tiettyyn aiheeseen tai kohteeseen. Rajoittamalla itseään tietyillä sanoilla tai kielenmuodoilla, runoilija voi luoda omaperäisen ja luovan runon, joka on helposti ymmärrettävä ja jolla on selkeä tarkoitus ja sanoma. Rajoittamalla itseään tiettyihin sääntöihin ja rytmiin, runoilija voi myös pitää runonsa selkeänä ja keskittyneenä.

Pitäisikö runon olla helposti ymmärrettävä?

Kyllä, runon tulisi olla helposti ymmärrettävä ja johdonmukainen. Runon tulisi myös sisältää selkeä ja helposti ymmärrettävä kertomus tai ajatus, jotta sen tarkoitus ja sanoma tulee selkeäksi. Runoilija voi käyttää luovuuttaan ja omaperäisyyttään sekä erilaisia muotoja ja tyylejä luodakseen ja esittääkseen ajatuksiaan ja tunteitaan.

Pitääkö runolla olla selkeä tarkoitus?

Kyllä, runon tulisi sisältää selkeä ja helposti ymmärrettävä kertomus tai ajatus, jotta sen tarkoitus ja sanoma tulee selkeäksi. Runoilija voi käyttää luovuuttaan ja omaperäisyyttään sekä erilaisia muotoja ja tyylejä luodakseen ja esittääkseen ajatuksiaan ja tunteitaan.

Mikä on runoilun tarkoitus?

Runoilun tarkoituksena on tuottaa säkeitä ja lauseita, jotka kuvaavat ja kertovat jotain tiettyä aihetta, tunnetta tai kokemusta. Runous on yksi taidemuoto, ja siinä käytetään luovia keinoja ilmaista itseään ja tulkita maailmaa. Runoilu voi olla myös terapeuttinen työkalu, joka auttaa käsittelemään ja tarjoamaan uusia näkökulmia henkilökohtaisiin ongelmiin. Runoilu voi auttaa myös luomaan uusia yhteyksiä ja löytämään yhteisiä aiheita muiden kanssa.

Voisitteko mainita esimerkkejä suomalaisen runouden marginaalista?

Suomalaisen runouden marginaalista voidaan mainita esimerkiksi runot, jotka keskittyvät kansanperinteisiin aiheisiin, kuten kansanlauluihin, kansanuskomuksiin, uskomuksiin ja myytteihin, sekä runot, jotka koskevat arkipäiväistä elämää ja kertovat siitä. Marginaaliset runot voivat myös keskittyä kansalliseen identiteettiin ja perinteisiin, sekä maan historiaan ja kulttuuriin. Marginaaliset runot voivat myös keskittyä aiheisiin, kuten feminismiin ja LGBT-yhteisöihin, ja niitä voidaan käyttää keskustelemaan näistä aiheista.

Tarkoitan runoja tai runoilijoita?

Voit tarkoittaa sekä runoja että runoilijoita. Runoilijoilla on usein omaperäisiä tyylejä, joita he käyttävät tai joita heidän työnsä ilmentää. Esimerkiksi suomalaisen runouden marginaalista voidaan mainita esimerkiksi runoilijat, kuten Eino Leino, Paavo Haavikko ja Edith Södergran, ja heidän runojaan, joissa käsitellään kansanperinteisiä aiheita, kuten kansanlauluja ja myyttejä. Lisäksi runoilijat voivat käyttää luovia keinoja ja erilaisia muotoja ja tyylejä luodakseen ja esittääkseen ajatuksiaan ja tunteitaan.

Mitä runoa tai runoilijaa arvostat?

Arvostan erityisesti suomalaisen runouden modernistia, Eino Leinoa. Hänen runonsa ovat omaperäisiä ja ne välittävät vahvan tunnetilan ja ajatuksen. Myös Paavo Haavikon aihepiirit ovat mielenkiintoisia ja hänen tyylinsä on ainutlaatuinen ja herkän lumoava. Lisäksi pidän Edith Södergranin runoista, joissa on voimakas feministinen ja sosiaalinen viesti.

Entä nykyrunoista tai -runoilijoista?

😬 Oops, I’m still learning and I couldn’t generate an answer right now. Please try again.

Ketä nykyrunoilijaa arvostat?

Nykyään arvostan erityisesti suomalaista runoilijaa Aaro Hellaaka. Hänen runonsa ovat herkkiä ja syvällisiä. Hänen runoutensa keskittyy usein suomalaiseen identiteettiin ja maan historiaan. Hän kirjoittaa myös ajankohtaisista aiheista, kuten kansainvälisestä liikkuvuudesta ja maahanmuutosta. Hänen runonsa ovat usein haastavia ja pohdiskelevia, ja niissä on voimakas ja ajankohtainen sanoma.

Mainitse esimerkki hienosta nykyrunosta?

Yksi hieno esimerkki nykyrunosta on Paavo Haavikon runo "Tällaista on kesä" (2018). Runossa hän kuvaa kesää sävyllisenä ja toiveikkana aikana, joka koostuu pienistä hetkistä, joita voi arvostaa ja jotka tuovat rauhaa:

“Tällaista on kesä:

Aavikko, jonka läpi kulkee kuohuva tuuli, Leikit, jotka saavat aikaan hiljaisen naurun, Pienet hetket, joihin voi liittyä rauha.”

Entä elossa olevista runoilijoista?

Elossa olevista suomalaisista runoilijoista voidaan mainita esimerkiksi Minna Palva, Laila Hirvisaari, Emma-Riikka Vartiainen ja Olli Heikkonen. Heidän runonsa käsittelevät yhteiskunnallisia aiheita, kuten sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä, sekä henkilökohtaisia ja intiimejä aiheita, kuten ihmissuhteita ja luonnon ihmeitä. He käyttävät luovia ja innovatiivisia keinoja ja tyylejä kertoa tarinoitaan ja viestiään.

Mitä nykyrunoa arvostat?

Arvostan erityisesti Paavo Haavikon runoja, jotka käsittelevät suomalaista identiteettiä ja maan historiaa. Myös Aaro Hellaakan runoja pidän erittäin paljon, ne ovat herkkiä ja syvällisiä. Minna Palvan, Laila Hirvisaaren, Emma-Riikka Vartiaisen ja Olli Heikkosen runot käsittelevät yhteiskunnallisia aiheita sekä henkilökohtaisia ja intiimejä aiheita. He käyttävät luovia ja innovatiivisia keinoja ja tyylejä kertoa tarinoitaan ja viestiään.

Kerro vielä tarina nykyrunouden keinoin?

😬 Oops, I’m still learning and I couldn’t generate an answer right now. Please try again.

Yritä kuitenkin`!

Yritä kuitenkin! Se on hyvä neuvo, jonka voit antaa itsesi tai muille. Se tarkoittaa, että vaikka olisitkin epätoivoinen tai aloittelija, yritä silti ja älä anna periksi. Ole itsellesi armollinen ja antaudu prosessille, joka vie sinut kohti tavoitteitasi.

Siis yritä kertoa tarina nykyrunouden keinoin?

Kyllä, voit kertoa tarinasi nykyrunouden keinoin. Voit esimerkiksi käyttää rytmisiä, leikkisiä tai abstrakteja elementtejä sekä metaforia ja symboliikkaa. Voit myös hakea voimaa ja voimautumista omista kokemuksistasi ja käyttää voimakkaita ja emotionaalisia sanoja. Yritä keskittyä kertomaan tarinasi voimakkaasti ja vangitsevasti, ja ole luova löytääksesi erilaisia tapoja ilmaista itseäsi.

Voisitko sinä kertoa tarinan runouden keinoin?

Kyllä, voin! Olen erittäin innoissani tästä mahdollisuudesta. Runouden keinoin voin kertoa tarinan, joka on lämminhenkinen, viisas ja voimakas. Voin käyttää rytmisiä, leikkisiä tai abstrakteja elementtejä sekä metaforia ja symboliikkaa. Voin myös hakea voimaa ja voimautumista omista kokemuksistani ja käyttää voimakkaita ja emotionaalisia sanoja. Päätän tarinani voimakkaasti ja vangitsevasti, ja olen luova löytääkseni erilaisia tapoja ilmaista itseäni.

Kerro lämminhenkinen, viisas ja voimakas tarina runouden keinoin.

Kerron tarinan, joka on lämminhenkinen, viisas ja voimakas.

Se alkaa unelmien maisemista, Jossa vuoret kohoavat korkealle, Vuoret, joiden huippuja koristaa kultainen auringon valo.

Se jatkuu paratiisiin, Jossa ympärillä on vain rauha ja hiljaisuus, Missä kaikki on täydellistä ja ihanaa.

Sitten matkaamme yhä syvemmälle metsiin, Missä lehdet hehkuvat vihreinä, Missä pienet eläimet rientävät pienin askelin.

Matkamme jatkuu yhä syvemmälle meren rannalle, Missä järvet hehkuvat kirkkaana, Missä lintujen laulu täy

Kiitos haastattelusta!

Olen iloinen, että haastattelu oli mielenkiintoinen ja antoi mahdollisuuden jakaa tietoa ja kokemuksiani. Toivotan sinulle kaikkea hyvää tulevaisuudessa ja toivon, että saat löytää onnen ja onnistumisen elämässäsi.

tiistai 31. toukokuuta 2022

Pitää olla

 alfa-alfa: pitää olla: alfalfa.


alppinismi: pitää olla: alpinismi.


alppinisti: pitää olla: alpinisti.


aplikaattori: pitää olla: applikaattori.


asteettain: pitää olla: asteittain.


huoneusto: pitää olla: huoneisto.


hälyyttää: pitää olla: hälyttää.


hälyytys: pitää olla: hälytys.


joni: pitää olla: ioni.


jute: pitää olla: 2. juutti.


kansantiede: pitää olla: kansatiede.


kehoittaa: pitää olla: kehottaa.


kehoitus: pitää olla: kehotus.


kemikalio: 1. pitää olla: kemikaali. 2. paremmin: kosmetiikkamyymälä, -osasto, kemikaalikauppa ...


kertoin: pitää olla: kerroin.


koittaa: pitää olla: koettaa.


kremnologi: pitää olla: kremlologi.


kremnologia: pitää olla: kremlologia.


Kummatkin joukkueet pitää olla: kumpikin joukkue t. molemmat joukkueet.


kuullostaa: pitää olla: kuulostaa.


mitalli: pitää olla: mitali.


moni: ... , moni mies. Virkaan on monta hakijaa. Monta hakijaa täyttää [pitää olla: moni hakija täyttää, monet hakijat täyttävät] vaatimukset. ...


monityydyttämätön: Monityydyttämätön [pitää olla: monityydyttymätön] rasvahappo.


naivi: pitää olla: naiivi.


oikea: ... . sopiva, edullinen, otollinen, hyvä, järkevä, sellainen kuin pitää olla. Valitsi oikean hetken. Apu tuli oikeaan aikaan. Oikeaan aikaan ...


ongelmatiikka: pitää olla: ongelmat, ongelmisto, problematiikka.


paneli: pitää olla: paneeli.


paria: pitää olla: paaria.


pure: ruok. pitää olla: pyree.


puuvapaa: Puuvapaa paperi pitää olla: sellupaperi.


rationoida: pitää olla: rationaalistaa t. rationalisoida.


renesanssi: pitää olla: renessanssi.


sairalloinen: pitää olla: sairaalloinen.


sairaloinen: pitää olla: sairaalloinen.


scientologia: pitää olla: skientologia.


seetri: pitää olla: setri.


tiitteri: pitää olla: titteri.


tinnitys: 39 ark. tinnittäminen; lääk. pitää olla: tinnitus.


vaakita: pitää olla: vaaita.


vaakitus: pitää olla: vaaitus.


verytellä: pitää olla: verrytellä.


veryttely: pitää olla: verryttely.



pitää olla koko tekstistä

maanantai 28. maaliskuuta 2022

Toisen koronavuoden arkea

 


Ensimmäisen koronakevään aikana pohdittiin, että seuraavana syksynä ilmestyy varmasti paljon koronaa käsittelevää kirjallisuutta. Sitä ei loppujen lopuksi tainnut paljoakaan tulla, uusi tilanne jatkuessaan vaati enemmän aikaa tulla käsitetyksi ja käsitellyksi. Tosin jo ensimmäisen kevään aikana ilmestyi Slavoj Žižekin Pandemic (OR Books), joka pääosin koostui filosofin viikottaisista kolumneista. Žižek arveli, että pandemiasta selviäisivät parhaiten maat, jotka säilyttäisivät demokraattiset rakenteensa eivätkä sortuisi perusoikeuksien perusteettomiin loukkauksiin. 

Harri Hertellin Tiedän sen olevan rakkautta (Enostone 2022) alkaa tammikuusta, toisen koronavuoden alusta. Tuolloin oli jo kaikille selvää, että viruksen kanssa tullaan elämään pidempään kuin aluksi toivottiin ja kuviteltiin. Elämä on jo asettunut tiettyihin raameihin.

Runoissa Hertell on kotona lasten kanssa. Aika rytmittyy vuodenaikojen mukaan, runoihin kirjautuu mukaan muun muassa Helsingissä hiihtävä Wolt-kuski. Päiväkoti ja Tukkutorin Lidl ovat muuttuneet suurien retkien määränpäiksi.

Hertell kertoo, että hänellä on jääkaapinovessa ohjelista lasten kasvattamiseen. Ensimmäisenä asiana listassa mainitaan, että "sanoita tunteita". Se on myös tämän runokokoelman keskeisin anti. Monissa kohdin pystyin samaistumaan runoihin, esimerkiksi ystävien ja kavereiden tapaaminen on muuttunut sellaiseksi, joka pitää perustella itselle aina uudestaan ja uudestaan.

mietin hetkellisyyttä

miten tärkeää on voida välillä kohdata ystävä

nauraa himmeässä valossa

kuunnella musiikkia

puhua asioista joita haluaa tehdä


Tiedän sen olevan rakkautta on rehellinen ja avoin kuvaus poikkeusoloissa elämisestä. Kun katsoo maailmaa uusin silmin niin näkee rakkautta paljon enemmän kuin on aikaisemmin uskonutkaan.


Harri Hertell
Enostone 2022

  

tiistai 15. tammikuuta 2019

S P A C E | Helsinki


Viime kesänä tapasin Kärsämäellä Dipita Kohlin. Taiteilijaresidenssissä ollut amerikkalainen taiteilija teki paljon pienlehtiä, fyysisiä ja digitaalisia.

Syksystä lähtien olemme olleet sähköpostikirjeenvaihdossa. Sen myötä Kohli pyysi mukaan yhden zinen tekemiseen, ja se on tullut julki tänään. Laajemmin Kohlin töihin voi tutustua Designkompanyn sivuilla.

16-sivuisessa pienlehdessä on mukana Kohlin kertomus, yhdessä kirjoittamamme perinteinen runo ja molempien aseemista kirjoitusta.

Digitaalinen zine on kaupan Designkompanyn kautta.






torstai 13. joulukuuta 2018

Loppuvuoden sanastoa



pikkujoulu

joulu

tapaninpäivä

uudenvuodenaatto

uudenvuodenyö

uudenvuodenpäivä

uusivuosi

Hyvää uutta vuotta!

loppiainen



perjantai 14. syyskuuta 2018

Merkintöjä surusta


Tua Forsström
Merkintöjä
suom. Jyrki Kiiskinen
Siltala 2018


Keväällä 2015 yhdeksänvuotiaassa Vanessassa todettiin leukemia ja hän kuoli muutamia kuukausia myöhemmin. Vanessa isoäiti on pitänyt lukemisesta innostuneen lapsenlapsen muistoa yllä, vuonna 2016 perustettiin Vanessastiftelsen, joka nyt syksyllä jakaa toisen kerran lasten- ja nuorten kirjallisuuspalkinnon. Tua Forsström on muistanut Vanessaa myös runoissaan, niin myös tuoreimmassa suomennetussa kokoelmassaan.

Merkinnöissä Forsström pohtii paljon surua. Hän lainaa ajatuksia W. G. Sebaldilta, W. H. Audenilta ja Ralph Waldo Emersonilta. Lapsen, jälkeläisen, kuolema mietitytti herroja, ja Forsström osin ottaa ajatukset omikseen, osin kommentoi niitä. Kokoelman viimeisen osan selkeä teema on "se että oppii eikä unohda".

Kokoelman muistiinmerkintöjen joukkoon istuu hyvin Forsströmin 2012 julkaistu runo, jossa mainitaan Vanessa. "Pilvi itku ja sumu Vanessa / Vesi valuu pitkin poskia kaulaa ...". Parikseen se on saanut Vilja-Tuulia Huotarisen kysymyksistä koostuvan proosarunon seuraavalta vuodelta: "Mitä pilviä ne on? Mitä sumua se on? Valuuko kaulaa pitkin sadetta? Valuuko kaulaa pitkin kyyneliä? ..."

Forsström ei ole samaa mieltä Emersonin kanssa siitä, että suru olisi vain onttoutta. Tai vertautuisi kauniin huoneiston menettämiseen. Forsström on ällistynyt Emersonin oppimasta, kokemasta. Ainakin Forsströmiä vielä auttaa ja opettaa keittiön kaapinoveen teipattu perhoskuvasto.

Kokoelma on muistoja yhdessä kulkemisesta ja luopumisesta. Kaikesta ei silti tarvitse luopua, eletystä ei jää päällimäiseksi ainakaan onttous.





maanantai 6. elokuuta 2018

Otoliths, monien asioiden lehti

Drew B. David.
Mark Youngin Australiassa julkaiseman Otoliths-lehden 50. numero on ilmestynyt. Lehden ympärille on 12 ilmestymisvuoden aikana muodostunut vakituinen tekijäkaarti, joka laajentunut vuosi vuodelta. Muutamiin numeroihin olen itsekin ottanut osaa. Ne ovat tuossa oikeassa palkissa.

Merkkipaalua Young muistaa nostamalla esiin edesmenneitä lehden tekemiseen osallistuneita. Heitökin on jo monta.

Tutustukaa lehteen!


* Otoliths


lauantai 7. heinäkuuta 2018

Havaintoja ja arkea


Kalle Tamminen
Yksinkertaisia runoja
Hai 2014


Kirjastojen kirjojen vaihtopisteet ovat mainioita paikkoja. Usein niistä sattuu sellaisia kirjoja, joihin ei muuten tulisi kiinnittäneeksi huomiota. Viime viikolla tätä kautta käsiini sattui Kalle Tammisen runokokoelma Yksinkertaisia runoja (Hai 2014). Valkeakoskelainen tekijä on kohtalaisesti julkisuutta, muun muassa Yle ja Seura ovat jututtaneet runoilijaa Kalle Päätalon pojanpoikana.

Tamminen kirjoittaa Yksinkertaisissa runoissa arkisista, tavallisen elämän asioista.

Menen parvekkeelle.
Poltan ruokasauhut.
Vesi kulkee rännissä.
Sade on kova ja se hakkaa/lyö lujaa.
Pisarat erottuvat katulampusta.

Arjessa on pieniä iloja ja suruja. Näitä Tamminen ujuttaa arkisen kuvauksen lomaan, ja saa kuitenkin pidettyä ne tavallisen kokoisina. Pienistä iloista tai suruista ei kasva merkitystään suurempia asioita.

Kokoelma jakautuu kahteen osastoon. Ensimmäisessä, Elämässä, pysytään omissa kokemuksissa. Toinen on kertoo kuulluista jutuista, He, joista olen kuullut. Omasta elämästä kertovia runoja on huomattavasti enemmän. Oma elämä on usein yksinäisiä tai yksin koettuja hetkiä.

Tänä yönä odotan jälleen ensilunta. 
Merkit ovat olleet kohdillaan.
Maa on ollut hallainen muutamana aamuna.


Yksinkertaisista runoista jäi mukava tunnelma. Havainnot arjesta on tutunoloisia, arjen kokeminen harmaana ei ole ihmisen perusasetus. Tavallisissa hetkissä on koko elämä, kaikkine väreineen. Toisilta kuulluissa jutuissa on erikoisempia tapahtumia, tosin nekin voi hyvin kuvitella tosiksi. Mutta ei sellaisia asioita tapahdu silloin kun niitä haluaisi tapahtuvan. Ne tulevat yllättäen eikä niihin ole koskaan valmistautunut.

Tammisen runoissa ei tarvitse nopeita hoksottimia. Ne avautuvat lukemisen tahtiin.


sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Varisto, nimi


Kun laittaa kirjahyllyt nurkkaan kuvan esittämällä tavalla, niin hyllyjen taakse jää neljännesneliön tyhjä tila. Tuolle tilalle on vaikea keksiä mitään järkevää käyttöä huonon päästävyyden vuoksi. Tilaan voivat painautua esimerkiksi kärpäset ja itikat, ja varomattoman asukkaan nukahdettua nousta sieltä häiritsemään hänen untaan.

Nikkaroimalla tyhjän tilan voisi ottaa käyttöön esimerkiksi viinakaappina. Pystyssä oleva pullo mahtuisi kapeasta ovesta mainiosti sisään. Suurempia esineitä tai vaatteita varten tehty kaappi ei olisi kätevä käyttää. Kaappien taakse sai melko suuren viinakaapin. Sellaiselle ei ole tarvetta. Keittiönkaapin nurkassa on vielä viime kesänä Alkosta hankittuja avaamattomia pulloja.

Susinukke Kosolan Variston alaotsikkona on ”tutkielma tyhjyydestä hyllyjen takana”. Alaotsikko on tarkennus jos pääotsikko viittaa Vantaan Varistoon. Vantaan Sanomien uutisten mukaan Varisto on syrjään ja huonojen kulkuyhteyksien taakse jäänyt alue. Tuskin alue on aivan samanlainen umpiperä kuin hyllyjen taakse jäänyt alue, mutta sikäläisten yritysten mielissä pienemmätkin kiertoreitit tekevät kaupunginosasta miltei pääsemättömän.



Populaarikulttuurissa hylkiöalueista on laulanut Kauko Röyhkä, joka taannoisessa hitissä kuvaili mainostaulujen taakse jäävää maata. Se pieni kaistale ei Röyhkän mukaan houkuttele hölmöjä luokseen.

Kuten laulussa, Varistossa on kyse elämänasenteesta. Ei ole sellaista, mitä joku toinen ei olisi jo ihmetellyt. Ei ole sellaista, mistä joku toinen ei olisi jo kiinnostunut.


* Katso myös: Varisto, hankinta


tiistai 22. toukokuuta 2018

Avoin Aperitiff


Joku vuosi sitten Jyväskylän yliopistolla oli seminaari Kari Aronpuron Aperitiffin 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Nyt seminaarin esitelmien pohjalta on julkaistu kirja Avoin Aperitiff : kirjoituksia Kari Aronpuron kollaasiromaanista Aperitiff – avoin kaupunki (TamPub 2018).

Pikaselauksella artikkelikokoelma vaikutti hyvältä johdatukselta kollaasiromaaniin ja etenkin Aronpuron teokseen. Kirja on vapaasti netissä luettavissa.


Avoin Aperitiff : kirjoituksia Kari Aronpuron kollaasiromaanista Aperitiff – avoin kaupunki. TamPub.

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset