Väkivallattoman maailman puolesta

Tyttöjen Talot järjestivät eilen ilmapallokulkueita Helsingissä, Turussa ja Oulussa väkivallattoman maailman puolesta. Ideana oli liittää ilmapallon mukaan postikortti, johon on kirjoitettu kannanotto väkivallattoman maailman puolesta.

Oulussa väki marssi Torikadulta torille ja kulkueen päätteeksi kaikki pallot kortteineen laskettiin taivaalle. Sinne menivät monenlaisine viesteineen. Odotusten vastaisesti pallot eivät lähteneetkään merelle, vaan sisämaahan päin.

Parempi niin. Nyt on mahdollisuus, että useampi pallo saa vastaanottajan ja viesti menee perille.

Numerot unissa

[Unisarja jatkuu numeroiden parissa. Aikaisemmat osat Unien selityksiä, Mitä lintu unessa merkitsee ja Kääme unessa luikertaa. Seuraava osa Unet vedessä ja veden äärellä]

Kariston Unikirja/Unien avain kertoo myös merkityksiä unessa nähdyille numeroille. Yritin Pentti Lempiäisen Lukujen symboliikka -teoksen avulla liittää esitettyjä näkemyksiä johonkin uskomusjärjestelmään, mutta en yhteyttä löytänyt. Ei edes päinvastaisina, kuten ihmisten välisiin suhteisiin kuuluvat asiat unissa näyttäytyvät.

Numerologiaankaan eivät tulkinnat tunnu vastaavan, vaikka joku numero (esimerkiksi 22) onkin samoin nähty. Tosin numerollogiassa vain numeroille 1-9 ja niin sanotuille superluvuille 11, 22, 33 jne annetaan merkitys. Muut on supistettava näiksi erityisen laskutavan mukaan.

Nämä ovat siis ihan omaansa unien tulkintaan liittyvää 'tietoutta' Unikirjasta:

1 - hyvä enne, yksimielisyyttä
2 - henkistä taistelua
3 - tasapainoista elämää, menestystä
4 - sopusointua, oikeamielisyyttä
5 - pahaenteinen luku
6 - rauhaa, sovintoa
7 - hyvin ansaittua lepoa, kunniaa
8 - oikeutta, arkista onnea
9 - suurta menestystä
10 - onnea
11 - virheitä, ilkeyksiä
12 - myötätuntoa, sääliä
13 - rikkautta
14 - onnellisia tapahtumia, juhlia
15 - sairautta, kuolemaa, murhetta
16 - täydellistä rakkaussuhdetta
17 - vaatimatonta, mutta tyyntä elämää
18 - ikävää, rahapulaa
19 - onnea ja menestystä
20 - henkistä hyvinvointia, tyytyväisyyttä
21 - syntymää, luottavaista mieltä
22 - viisautta, tiedonhalua
23 - onnea, ystävyyttä
24 - uskollista rakkautta
25 - sairautta
26 - tyytyväisyyttä, onnistuneita valintoja
27 - hyvää terveyttä
28 - menestystä, arvonnousua
29 - onnea, vaurautta
30 - muutosta elinolosuhteissa
40 - voitettuja vaikeuksia
50 - onnistuneita valintoja, edistystä
60 - arkista onnea
70 - mielenrauhaa
80 - terveyttä, tyyntä onnea
90 - myönteisiä muutoksia
100 - hyviä tilaisuuksia, toiveiden toteutumista
1000 - aavistamatonta

Toivotan teille vaikkapa kolmosten näkemisiä.

Hyvää yötä!



[Aikaisemmat osat Unien selityksiä, Mitä lintu unessa merkitsee ja Kääme unessa luikertaa. Seuraava osa Unet vedessä ja veden äärellä]

Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta 50 vuotta

Perjantaina 10. päivä Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta juhli 50-vuotista taivaltaan. Aluksi tiedekunta keskittyi aineenopettajien koulutukseen, mutta laitokset pian laajensivat toimintaansa oppiaineittensa laajempaan tutkimukseen ja koulutukseen.

Sain kutsun juhliin, mutta samaan aikaan piti olla Muuramen työväentalolla juhlistamassa kirjaa. Saatu koulutus on käytössä. Matkalla Muurameen poikkesin kampuksella ottamassa muutaman kuvan Historica-rakennuksesta.

Historian opetus Jyväskylässä alkoi heti alkuvuosina. Harjoittelijana yliopiston arkistossa pääsin lukemaan monia mielenkiintoisia asiakirjoja. Kaikkihan olivat julkisia, mutta eipä niitä juuri kukaan osannut tulla kysymään.

Ensimmäisen professorin nimittäminen aiheutti kärhämää, kuinka ollakaan. Eino Jutikkala oli kirjoittanut väkevän lausunnon vahvana ehdokkaana pidettyä Mauno Jokipiitä vastaan. Jutikkalan mukaan Jokipiin kyvyttömyys historiantutkijana ilmeni muun muassa liian runsaana julkaisemisena.

Jutikkalan napinoista huolimatta istuimme Mauno Jokipiin tarjoamilla gradukahveilla Pekka Mervolan kanssa syksyllä 1991.

Yhteys tiedekuntaan ja historian ja etnologian laitokseen jatkuu, vaikkakin heikkona säikeenä enää. Oulussa asuvana on vaikea pysyä perillä tapahtuvasta.

Viimeiset lehdet

[Valokuvatorstain 105. haaste]

Merikosken silloilla osa puista on luovuttanut jo kaikki lehtensä tuulten vietäväksi. Näitä kuvia otettaessa latvassa oli vielä muutama taivaalle kurkottamassa.

Suomen kuningas

Eilen vuonna 1918, 90 vuotta sitten, Eduskunta valitsi Suomen kuninkaaksi Hessenin prinssi Friedrich Karlin. Epävirallisissa yhteyksissä on puhuttu kuningas Väinöstä, mutta hallitsijan nimeksi virallisesti suunniteltiin (Fredrik) Kaarlea ja titteliksi "Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä".

Friedrich Karlista ja kuninkuushaaveista saatiin viime viikolla lisätietoja, kun prinssin pojanpojan, historioitsija Rainer Prinz von Hessen löysi isoisänsä kirjeitä ja kirjoitti niiden perusteella jutun Frankfurter Allgemeine Zeitungiin.

Tähän asti on ajateltu, että Friedrich Karl olisi ollut vastentahtoinen tulemaan kuninkaaksi. Von Hessenin löytämät kirjeet osoittavat, että hän aktiivisesti haki kuninkaanpaikkaa, ja kirjoitti langolleen keisari Vilhelmille usein asiasta, ainakin vuodesta 1915 lähtien.

Uusi ja vanha tieto eivät kuitenkaan ole ristiriidassa toistensa kanssa. Friedrich Karl toivoi tulevansa jonkin Baltian maan kuninkaaksi. Suku oli aikaisemminkin hallinnut Baltiassa ja hyvitys pikkuvaltioiden Preussiin liittämisessä tapahtuneessa kruunuhäviössä olisi ehkä ollut paikallaan.

Kun suomalaiset pyysivät keisari Vilhelmiä suosittamaan sopivaa henkilöä kuninkaaksemme, Vilhelm ehdotti usein kuninkuutta pyytänyttä Hessenin prinssiä. Siksi Friedrich Karlin oli myöhemmin, Saksan sotaonnen käännyttyä, luopua tarjotusta kruunusta ja todeta, ettei koskaan ole ollut Suomen kuninkuuden perään.

Jos Friedrich Karl olisikin Suomen kuningaskunnan johdossa aloittanut, olisi meillä nyt jo neljäs kuningas, vuonna 1970 syntynyt Phillipp von Hessen, joka olisi ollut valtaistuimella vuodesta 1999. Friedrich Karlin (1868-1940) jälkeen valtaan olisi noussut hänen poikansa Wolfgang (1896-1989). Wolfgangin kuoltua kruununperimyslinjassa seuraava olisi ollut Friedrich Karlin veljentyttären poika Henrich (1927-1999). Nykyinen 'kuningas' Phillipp on hänen poikansa.

Helsingin sijasta Phillipp von Hessen asuu New Yorkissa ja työskentelee muotikuvaajana.

Phillipp von Hessenin nimissä kulkee nettipeli, jonka avulla voi tutustua Hessenin historiaan.