Japani ja sen kulttuuri länsimaisuuden peilinä

Eilen aamupäivällä olin Omake ry:n järjestämässä Animeseminaarissa Valveella ja sain kaipaamani rautaisannoksen japanilaisen kulttuurin maihinnoususta länsimaissa ja Suomessakin. Iltapäivä meni muun eksotiikan parissa, joten valitettavasti Tekno-Kekon esitys meni ohi. Japanilaisen animaation tuntemukseni on edelleen paljolti Muumilaakson tarinoiden varassa, mutta japanilaisuuden suosion tausta avautui.

Seminaarin avasi yleisen historian professori Olavi K. Fält katsauksella länsimaisen kulttuurin vaikutuksista Japaniin 1850-luvulta 1920-luvulle. Eristäytynyt Japani pakotettiin 1854 avautumaan länsimaille, Yhdysvallat tarvitsi Kiinan kaupalleen välisataman. Samalla tehtiin kauppasopimuksia muidenkin maiden kanssa, joiden ehdot olivat maalle epäedulliset.

Raha on aina tavalla toisella taustalla. Päästäkseen irti epäreiluista sopimuksista maan piti muuttua. Sisäpoliittisen myllerryksen jälkeen alkoi länsimaalaistaminen, eurooppalaisten arvojen ja kulttuurin omaksuminen, niin hyvässä kuin pahassakin.

Kaikki tehtiin omin voimin. Länsimaisten kauppiaiden sallittiin toimia vain rajatuilla alueilla muutamissa satamissa, mutta pian Yokohama alkoi muistuttaa mitä tahansa maailman kaupunkia mereltä katsottaessa. Julkinen alastomuus karsittiin, kylpylöihin tuli eri osastot sukupuolien mukaan ja julmista kuolemanrangaistuksista luovuttiin. 1868 vallanvaihdon jälkeen Kiotoon unohtunut keisari nostettiin valtakunnan keulakuvaksi ja maakuntien saaristo muuttui yhtenäiseksi Japaniksi.

Vallanvaihdossa asetettiin tavoitteeksi 'rikas maa, vahvat asevoimat'. 1900-luvun alussa tavoite oli jo saavutettu, joistakin vastareaktioista huolimatta. Ensimmäisessa maailmansodassa Japani kuului voittajavaltoihin ja sai kiitosta saksalaisalueiden miehityksestä. Samalla imperialismi oli saanut juuret.

Fält esitti kuvia länsimaisen kaupunkikulttuurin vaikutuksista, viimeiseksi jäi kuva 1920-luvun japanilaisneidoista, jotka olivat täysin maailman muodissa mukana.

Japania kulttuuriantropologisesta kulmasta lähestynyt Janne Kemppi keskittyi toisen maailmansodan jälkeisen ajan populaarikulttuuriin. Aivan samat tv-sarjat ja ilmiöt puhuttivat ja vaikuttivat japanilaisiin kuin meihin länsimaalaisiinkin.

Oleellista antropologiselta kannalta on kuitenkin miten ohjelmat ja ilmiöt nähtiin ja ymmärrettiin. Japanilaisten tapa on nähdä asiat enemmän harmaina. Populaarikulttuurin pahat eivät ole inhokkeja, vaan heilläkin on faninsa. Japanilaisilla supersankareilla ei ole arkkivihollisia, vaan hirviö vastustajia, jotka yleensä ovat syntyneet ihmisten ajattelemattomuudesta.

Japanilainen sankari ei koskaan selviydy tehtävistä yksin. Hän tarvitsee ja saa apua ja neuvoja. Apuna ovat kaverit ja neuvoja antaa viisas vanhus. Kuten Kemppi sanoi, japanilaisessa kulttuurissa perusarvot ovat olemassa, läsnä. Tarinoihin liittyy aina kasvaminen ja oman paikkansa löytäminen. Tilit menneisyyden kanssa tehdään aina selviksi, vaikka kuinka suuria voittoja tahansa saataisiin.

Yhteenvetona näistä kahdesta luennosta tekisi mieli sanoa, että reilut sata vuotta sitten japanilaiset omaksuivat länsimaisen kulttuurin ja nykyinen länsimainen nuoriso on sen tunnistanut sen. Siksi Japanin ihailu. Mutta pessimisti sanoo, että liekö meillä yhteisöllisyyttä ollut koskaan, tätä häpeän kulttuuria vain jonka seurauksena neljä oululaista on nyt vähemmän.

Joka tapauksessa, nuori polvi on löytänyt yhteisöllisyyden japanilaisesta kulttuurista. Kun Fält esitti kuvan 1920-luvun japanilaisnaisista, voin tähän lopuksi laittaa kuvan suomalaisista 2000-luvun nuorista naisista:

Fiktiivisiä kirjastoluetteloita: Pyhän Victorin kirjasto, Pariisi

Francois Rabelaisin, myöhemmin Ranskan kansalliskirjailijaksi korotetun, Pantagruel - Dipsodien kuningas (Kustannuskiila 1990) teoksessa esitellään pitkä liuta teoksia, joita päähenkilö pitkään ja hartaasti tutkiskeli Pariisissa opiskellessaan.

Erityisesti Pantagruel on mielistynyt Pariisin suuren yliopiston Pyhän Victorin kirjastoon. Rabelais kertoo kirjastoon kuuluvan seuraavat teokset:

- Bigua decretorum (Keppihevonen sielun pelastamiseksi)
- Bragueta juris (Oikeuden kalukukkaro)
- Tartelettus vitiorum (Paheen-harjoituksen neuvo-kokous)
- Teologian lankavyyhti
- Saarnamiesten karvasuti, kirjoittanut Nuohooja
- Urhojen norsunmulkku
- Piispojen jarru
- Marmotretus: De Babonis et Cingis, cum commento d'Orbellis (Marmotretus: Paviaaneista ja apinoista, des Orbeaux'n kommentoimana)
- Decretum Universitatis Parisiensis super gorgiasite muliercularum ad placitium (Pariisin yliopiston säädös iloluonteisten naikkosten rintavuudesta)
- Pyhän Gertrudin ilmestys Poissyn luostarin nunnalle, joka oli raskaana
- Ad honeste pettandi in societate, per M. Ortuinum (Taito pierrä säädyllisesti seurassa, kirjoittanut Hardouin Kölniläinen)
- Katumuksenteon lykkäämisestä
- Säärystimet eli kärsivällisyyden saappaat
- Eskolastiikan kompendio, kirj. veli André
- De brodiorum usu, et honestate Chopinandi, per Silvestrem Prieratem Jacospinum (Lihaliemen käytöstä ja siivollisesta ryypiskelystä, kirjoittanut dominikaaniveli Sylvestre de Prierio)
- Aisankannattaja hovissa
- Notaarien rötös
- Naimisen kalut
- Mietiskelyn ahjo
- Oikeuden jaaritukset
- Paavin aneista ja Paviaaneista
- Juustonkannus
- Decrotatorium scholarium (Koululasten saastaisuudesta)
- Roomanperän fanfaarit
- Bricot, De differentiis soupparum (Bricot, Liemiruoista)
- Vitsauksia pakaroille
- Nöyryyden kenkäraja
- Apotin liha-piirakka
- Jalomielisyyden kattila
- Rippi-isät kummissaan
- Kirkkoherrain luunappi
- Reverendi patris fratis Lubini, provincialis Bavardiae, de croquendis lardonibus, libri tres (Kolme kirjaa silavan järsimisestä, kirj. kunnianarvoisa isä, veli Luuletuinen, Pulinan maakunnasta)
- Pasquilli, doctoris marmorei, de Capreolis cum chardoneta comedendis, tempore papali ab Ecclesia interdicto (Muistopatsaan saanut tohtori Pasquino, Keino syödä paavillisena paastonaikana kirkon kieltämää vuohenlihaa, kun valmistaa sen artisokasta)
- Pyhän Ristin löytäminen, juonekas näytelmä kuudelle ovelalle klerkille.
- Excerpta ad usum papalem ex libris prohibitis
- Majoris, De modo faciendi boudinos (John Mair, Verimakkaran valmistuksesta)
- Prelaatin säkkipilli
- Beda, De optimitate triparum (Beda, Sisälmyssyltyn erinomaisuudesta)
- Asianajajain valitus maustereformijutussa
- Kanneviskaalin töherrykset
- Pavut läskillä, cum commento
- Lyhy neuvo aneitten ja indulgenssien kaupustelijoille
- Praeclarissimi juris utriusque doctoris Magistri Christoferi Penitarchi, de bobelidandis glosse Accursiane baguenaudis repetitio enucidiluculidissima (Molempien oikeuksien tohtorin, sangen kuuluisan mestari Riistofer Pennitarkan selitysteos, selkeä kuin päivän koitto, Accursiuksen kommentaarivyyhteen)
- Kardinaalimunakas
- Constabularia rusticana illustrata (Maalaismiliisi. Kuvitettu painos)
- De usu et utilitate escorchandi equos et equas, autore M. Nostro de Quebecu (Oriitten ja tammojen nylkemisen käytännöstä ja käytännöllisyydestä, kirj. hra. Duchesne)
- Prelaattien moukkamaisuus.
- M. N. Rostocienavittenberger, De moustarda post prandium servienda, lib. quatuordecim, apostilati per F. Lurius (Hra tohtori Rostockjenawittenberger, Aterian päälle tarjotusta sinapista; neljätoista kirjaa. Jälkipuheen kirjoittanut veli Luryus)
- Kaniikin huomenlahja.
- Questio subtilissima, utrum Chimera, in vacuo bombinans, possit comedere secundas intentiones? et fuit debatuta per decem hebdomadas in concilio Constantiensi (Mitä hienovaraisin kysymys koskien sitä, voiko tyhjyydessä pörisevä Houre niellä sekundaarisia attribuutteja; ja josta keskusteltiin kymmenen viikkoa Konstanzin kirkolliskokouksessa)
- Advokaattien kyltymättömyys.
- Lyrumlaria Scoti (Duns Scotuksen lörpötykset)
- Kardinaalin yömyssy.
- De calcaribus removendis decades undecim, per M. Albericum de Rosata (Yksitoista kirjaa kannusten riisumisesta, kirj. mestari Albericus de Rosata).
- Sama tekijä: Elementa linguae obscurae magistratibus iudicibusque
- Abbedissa Revagranden puutarha
- Marforio, Libro corale pasquale (Marforiuksen paskoraalikirja)
- Samalta tekijältä: Puolustuspuhe niitä vastaan, jotka väittävät, että paavin muuli syö ainoastaan rukoushetkinä
- Maailmanlopunennustus nimeltä Visio scatologica. Colloquia collecta synodi lateralis (Latriinisynodin kolehtihaavikeskustelut)
- Neitokaisten paskomiset
- Leskirouvien kynitty perä
- Munkkien kaavunhuppu
- Selestiini-isien litanianmutinat
- Keittiömunkkien veljeskunta kerjuulla
- Heittiöiden hampaankalistelu
- Teologien rotanloukku
- Maistereiden äänitorvi
- William Occamin partaveitsellä tonsuroidut kokkipojat
- Jehan a Kempis, Pekoraalikirjeiden selityksiä
- Magistri N. Fripesaulcetis, De grabellationibus horarum canonicarum, lib. quadraginta (Maisteri N. Isoruoka, tutkistelemuksia rukoushetkistä, neljäkymmentä kirjaa)
- Cullebutatorium confratriarum, incerto auctore (Munkkiveljeskuntien kellistymiskirja, tekijä tuntematon)
- Ahmattien ontelot
- Espanjalaisten haisuja, Fra Inigon henkevästi tulkitsemina
- Viheliäisten matolääkkeet
- Poiltronismus rerum Italicarum, authore magistro Bruslefer (Italian asiat hunningolla, kirjoittanut maisteri Bruslefer)
- R.Lullius, de Batisfolagiis principium (R. Lullius, ruhtinaitten perhosjahti)
- Callibistratorium caffardiae, actore M. Jacobo Hocstratem hereticometra (Ulkokultaisuuden koetin-keppi, kirjoittanut kerettiläismittari Jacob Hochstraten)
- Penisardius, de magistro nostrandorum magistro nostratorumque bibernis, !ib. octo galantissimi (Penisardius, maisterikandidaattien ja kandidaattimaisterien juoma-tavernoista, kahdeksan uljasta kirjaa)
- Paavillisten bullistien, kopistien, skriptoreiden, referaattoreiden ja dateeraajien kootut pieraisut, kirj. veli Regis.
- Ikuinen kalenteri luuvaloisille ja kuppatautisille
- Index lapsorum typographicorum, per M. Eccium (Panovirheiden luettelo, kirj. Johann Eck)
- Kaupustelijain narukerä
- Luostarielämän joutilaisuudesta
- Hurskastelijain himo ruoka
- Menninkäisten historia
- Kasarahaisten kurjuus
- Kirkkotuomareiden nenästäveto
- Rahakirstunvartijain kullista ja hopeista
- Verba juxta Sophistarum Sofistain harhautuspuheet
- Herhiläismunkkien Anteapudadadversuscircumcircacitracis
- Runo-Sepon riimisauva
- Alkemistien palkeet
- Mendikanttiveljien kadonneet eväät, haara pussista löytänyt veli Isokupu
- Uskonnon kahleraudat
- Kellonsoittajien kilkutin
- Vanhuuden käsinoja
- Herrasväen kuonokoppa
- Paviaanin isämeitä
- Hurskauden kytkyt
- Joka sään rukousnauha
- Kasuistinen florilegia
- Erakkojen kärpäslätkä
- Kapustaanimunkki rippituolissa
- Vääräinveljien kapulauta
- Tunarius, De vita et honestate elegantarum (Tunarius: Hienohelmojen elämästä ja kunniallisuudesta)
- Lyripipii Sorbonici Moralisationes, per M. Lupoldum (Moralisaatioita Sorbonnen tohtoreiden pää-kappaleista, kirj. maist. Lupoldus)
- Matkustavaisten killuttimet
- Piispanhiippalakit päissään
- Tarraballationes doctorum Coloniensium adversus Reuchlin (Kölnin tohtoreiden hyökkäilyt Reuchlinia vastaan)
- Aisakellot naisväelle
- Paskallakävijän luukkuhousut
- Virevoustatorum nacquettorum, per F. Pedebilletis (Pallopoikien metkut, kirj. Veli Puujalka)
- Uhkarohkeiden varsikengät
- Tonttujen ja menninkäisten naamiaiset
- Gerson, De Auferibilitate pape ab ecclesia (Gerson: Kirkon oikeudesta paavin viraltapanoon)
- Kandidaatti- ja maisteriluuta
- Jo. Dytebrodii, De terribilitate excommunicationum, libellus acephalos (Johannes Dytebrodius, Ekskommunikaation kauheudesta, kirja vailla päätä ja häntää).
- Ingeniositas invocandi diabolos et diabolas, per M. Guingollumo (Pirujen ja pirutarten manaamisen taito, kirj. hra. Guingollum)
- Litanianlukijoiden makkarahöystö
- Kerettiläisten fandango, kirj. isä Roviolus
- Kardinaali Cajetanuksen kainalosauvat
- Tomasonaso doctoris angelici, de origine patepelutarum et lorticollorum ritibus, lib. septem. (Doctor angelicus Kärsä-Tuomas: Kuvainkumartajien alkuperästä ja tekohurskaiden riiteistä, seitsemän kirjaa)
- Kuusikymmentäyhdeksän breviaariota, hyvin rasvaista asiaa
- Viiden kerjäläismunkkikunnan vatsanpalvelusmenot
- Kerjäläisveljestön karvat (eripainos Vaaleanpunaisesta Saappaasta), inkomifistibuloituna Summa theologicaan
- Harha-ajatuksia omantunnon kysymyksistä
- Ylituomarien paksupötsi
- Apottien sonninsuorosto
- Sutoris, adversus quemdam qui vocaverat eum fripponatorem, et quodfripponatores non sunt damnati ab Ecclesia (Pierre Couturier: Vastaus sille, joka oli häntä nimittänyt huijariksi, sekä siitä että kirkko ei tuomitse huijareita)
- Cacatorium medicorum (Lääkäreiden ulostusoppi)
- Astrologian sutimies
- Campi clysteriorum per. S.C. (Peräruiskeiden käytöstä, kirj. Symphorien Champier)
- Apteekkarien pierunkirvoitusoppi
- Kirurgian perseennuolenta
- Justinianus, de Hypocritibus tollendis (Justinianus, tekopyhyyden hävittämisestä)
- Antidotarium animae (Sielun farmakopea)
- Merlinus Coccaius, de Patria diabolorum (Merlin Coccaia, Paholaisten isänmaasta)

Tässä luettelossa teosten nimet ovat Erkki Salon suomeksi sanailemia.

Ka D'Argo, avaruuden kapteeni Haddock

Illalla kanavapujotellessa satuin uudelle Viisi-tv:lle, joka lähettää ohjelmiaan Voicen kanssa samalla kanavalla. Farscapen Ka D'Argo karjui Moyan komentosillalla tulta sylkeville avaruussammakoille siihen malliin, että sammakot peruvat hyökkäyksensä ja lopulta häviävät koko taistelun vaikkei Moyalla minkäänlaista aseistusta olekaan.

Mieleeni nousi heti kapteeni Haddock. D'Argo kiroili niin voimallisesti, että vihollinen perääntyi. Tintin seikkailuissa pari vastaavaa tapahtumaa on, tosin apujoukot ovat tulossa vaikka kapteenimme ei sitä sadattelultaan huomaa.

Farscape on amerikkalainen tv-sarja, jota tuotettiin 88 jaksoa vuosina 1999-2003. Astronautti John Crichton Farscape-aluksessaan sinkoutuu maata ympäröivästä avaruudesta madonreiän kautta jonnekin tuntemattomaan galaksiin ja saa valtaapitävistä rauhanturvaajista veti vihamiehiä.

Onneksi hän pääsee kaltaistensa etsittyjen hylkiöiden joukkoon elävään avaruusalus Moyaan. Aluksen joukko on monenkirjava, myös iholtaan. Mukana ovat luxanilaisen soturi D'Argon lisäksi entinen rauhanturvaajaupseeri Aeryn Sun, sininen pastori Zhaan, entinen Hinerian keisari Rygel XVI ja kokonaan harmaa viihdyttäjä Chiana.

Pääpahiksina Farscapessa ovat rauhanturvaaja Crais ja tutkijasekasikiö Scorpius, joka haluaisi leikellä Crichtonin aivot ohuiksi siivuiksi.

Näillä avuilla on saatu aikaan ihan kelvollinen avaruussaaga.

Sarjaa Suomessa aikaisemmin esitti Subtv aloittaen viitisen vuotta sitten. Viiden ohjelmistoon ei valitettavasti muita skifi-sarjoja näytä mahtuvan.

Farscapella on oma artikkeli wikipediassa.

Demokratian linnake

Alvar Aalto suunnitteli Säynätsalon kunnantalon 1940-luvun lopulla ja rakennus valmistui vuonna 1952. Aallon ajatuksena oli, että talosta tulisi demokratian linnake. Valtuustosali on korkea ja korkeimmalla rakennuksessa.

Valtuustosalissa ei enää kokoonnu kunnanvaltuusto päättämään paikallisista asioista. Kunta liittyi osaksi Jyväskylää vuoden 1993 alusta. Schauman uhkasi lakkauttaa tehtaan tehtaan ympärille rakentuneesta saaristokunnasta. Kuntaliitoksella turvattiin työpaikkojen säilyminen.

Kunnan lopettamisesta päätettiin demokratian linnakkeessa, mutta sysäys päätökselle tuli muista kokoussaleista.

Tuolloin 1990-luvun alussa laajaa Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja muiden ympäryskuntien kuntaliitosta markkinoitiin Jyvässeudun järvikaupunkina. Lokakuun 2008 kunnallisvaalimainokset kertoivat nyt toteutuvien kuntaliitosten synnyttävän Uuden Jyväskylän.

Maailman parlamentti

Viime viikonloppuna maailman johtajat kokoontuivat ja selvittelivät finanssikriisistä selviämistä. Päädyttiin pankkitoiminnan takaamiseen, vaikka aikaisemmin vaihtoehtoa oli pidetty huonona, koska näin tuetaan myös ongelmaluotoista pahiten kärsiviä. Johtajilla vaikuttaisi olevan myös suurempia suunnitelmia mielessään.

Ratkaisu oli onnistunut siinä mielessä, että usko palasi pörsseihin. Markkinavoimia edustava nimimerkki Kaniini kirjoitti maanantaina Arvopaperilehden AP Areenalle seuraavasti:

Hiihaa!
Harvoin näin varmaa paikkaa on ollut.

Kyllä nuo poliitikot on viisaita. Ongelmat johtuivat aika pitkälle liian alhaisesta korkotasosta ja rahan määrän kasvusta. Lääke on määrätty ja se on juuri sama. Pantiin vielä päälle takaukset.

Markkina on kuin alkoholisti ja lääkäri-setä määräsi krapulaan pullon viinaa ja takasi baari-laskut viela kavereillekin.

Tästä huolimatta finanssikriisin vaikutukset alkanat näkyä. Tiistaina Helsingin ja Tallinnan väliä liikennöivä SuperSeaCat jäi satamaan rahoituksen puutteen vuoksi.

Kaniinin maanantainen ilo saattaa jäädä lyhyeksi, jos vastaavia tapauksia tulee enemmän. Toivottavasti ei.

Viikonloppuna maailman johtajat ovat varmasti miettineet suurempiakin asioita kuin talouselämän pikaista rauhoittamista. Mitä tapahtuu rauhoittamisen jälkeen? Miten pysyvämpi vakaus saadaan aikaan?

Näistä keskusteluista ei julkisuuteen ole tihkunut muuta tietoa kuin Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn halu järjestää edelleen kansainvälinen konferenssi talouskysymyksistä. Alkukuusta hanketta tukivat ainakin britit, Italia ja Saksa.

Ajatuksena on pitää uusi Bretton Woods. Tuossa kokouksessahan 60 vuotta sitten päätettiin IMF:n ja Maailmanpankin luomisesta.

Mitä uudessa Bretton Woodsissa päätettäisi perustaa globaalin talousjärjestelmän pelastamiseksi? Vaihtoehtoja on aika vähän. IMF:n ja Maailmanpankin aseman vahvistaminen ei voi tulla kyseeseen, koska ne ovat enemmän syyllisiä nykyisiin ongelmiin kuin vastaus niiden ratkaisemiseen.

Ainoa mahdollisuus on kansainvälisen demokratian luominen, maailman parlamentin perustaminen. Maailman kansalaisten yhteisen lakia säätävän elimen luominen, joka voi päättää maailman asioista ja jonka lakeja kansallisten hallitusten ja hallitsijoiden on noudatettava. Näin monikansallisilla yrityksillä olisi vastavoima.

Maailman parlamentin kätilönä toimiminen olisi suuri sulka kenen tahansa poliitikon hattuun. Nicolas Sarkozylla tuntuisi olevan haluja sen saamiseksi ja Ranskalla olisi tarjota sille valmis rakennuskin, nykyinen EU:n parlamentin (pää)toimitalo Strasbourgissa.

EU:n parlamentti tekisi varmasti tilaa uudelle, itseään ylemmälle elimelle. Voisihan se jatkaa kokoustamistaan toisissa toimitiloissaan Brysselissä ja Luxemburgissa.


(kuvassa Jyrki Katainen ja Mari Kiviniemi raportoivat viikonloppuna päätetyn toteuttamisesta Suomessa Ylen nettilähetyksessä. Katainen kertoi markkinavoimien mielen järkkyneen ja sen tarvinneen pikaista lääkitystä. Jatkotoimista päätetään sairaan tilan tasoituttua.)