Pushkin, Kuopio

[Öisiä patsaita: Koskenniemi, Madetoja, Pushkin]

Ystävyyskaupunkitoiminta on tuottanut monenlaista taidevaihtoa. Patsaat ovat olleet suosittuja, tunnetuin lienee Moskovan kaupungin lahja, Maailman rauha (Oleg Kirjuhin, 1990), Helsingille.

Vuonna 1986 Pihkovan kaupunki lahjoitti ystävälleen Kuopiolle oman suuruutensa, kansallisrunoilija Aleksandr Pushkinin patsaan. Se pystytettiin hieman syrjään Valkeisen rannalle.

Näkyvämmin Pushkin pääsi esille (samassa paikassa) Valkeisen ja rantapuistojen kunnostuksen yhteydessä. Näkyvätpä kuopiolaiset taiteilijat ottaneet patsaan ja runoilijan omakseen. Viime kesänä Pushkinin syntymäpäivänä patsaalla juhlittiin kahdennentoista kerran (Ehkä tapahtuma | May Be Happening 6.6.2010).

Leevi Madetoja, kuoromusiikkia

[Öisiä patsaita: Koskenniemi, Madetoja, Pushkin]


Madetoja-sali on suunniteltu kuoromusiikkia erityisesti ajatellen.

Madetoja on kuoromusiikkia ajatellen.

Madetoja kuoromusiikkia.

Horace Greeley ja Horace P. Greely

Tänään 1811 syntyi Horace Greeley (1811-1872), New York Tribunen perustaja ja yhdysvaltalainen poliitikko. New York Tribune alkoi ilmestyä vuonna 1841, ja se oli Greeleyn johdossa yksi maan vaikutusvaltaisimmista lehdistä. Horace Greeleyhin personoituu sanomalehtien merkityksen nousu 1800-luvulla.

Greeleyn merkittävyyttä alleviivaa mainiosti se, että hänen pohjaltaan X. Fauche ja J. Léturgie käsikirjoittivat Morrisille Lucky Luke-seikkailun Daily Star (1984, suomeksi Otava 1985).

Lucky Luken villin lännen seikkailujen kannalta Greeley syntyi liian aikaisin. 1860- ja 1870-luvulla hän oli jo kunnioitettu päätoimittaja, senaattori ja presidenttiehdokas. Historiatrivian mukaan Greeley on ollut ainoa ehdokas Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, joka kuoli kesken ääntenlaskun.

Niinpä käsikirjoittajat synnyttivät Greelyn kustantajaperheen, johon syntyi Horace P. 30. huhtikuuta 1846. Täysi-ikäiseksi tultuaan hän sai lahjaksi Washington Imperial n:o 3-painokoneen, jonka kanssa lähti etsimään onnea lännestä.

Lucky Luke ei suuremmin ole viihtynyt Yhdysvaltain itärannikolla tai suurissa kaupungeissa. Piipahti siellä saamassa siellä toimeksiantoja poliitikoilta tai muilta, mutta ei seikkaillut. Keskilännen pitkät taipaleet ja vastasyntyneet pikkukaupungit olivat Luken kotikenttä.

Avoimen tiedonvälityksen esitaistelija H. P. Greely ei saa lännessä varauksetonta vastaanottoa. Vapaa sana ei miellytä. Vastoinkäymiset satuttavat Lucky Luken ja hänen polut yhteen.

Greelyn Daily Star on "riippumaton aina, puolueeton ei koskaan". Luken kanssa lehti päättää sijoittua Dead End Cityyn. Paikallinen saluunanpitäjä, haudankaivaja ja kauppias eivät muutaman numeron ilmestymisen jälkeen ole ilahtuneita vapaan sanan leviämisestä. Se haittaa kovasti kauppaa.

On tapahtua sama kuin aikaisemmilla Daily Starin ilmestymispaikkakunnilla. Lucky Luken läsnäolo kuitenkin estää historiaa toistumasta.

Sarjakuvan viimeisellä sivulla Horace P. Greely istuu New York Tribunen päätoimittajan pöydän takana ja lähettää Stanleyn Afrikkaan etsimään tohtori Livingstonea. Sitä Horace Greeley ei kuitenkaan tehnyt, Stanleyn lähetti matkaan New York Heraldin James Gordon Bennett Jr. (1841-1918).

Kuokkalan silta

Insinöörityön taidonnäytteet on nykyisin tapana valaista näyttävästi. Jyväskylän kaupunkikuvaa hallitsee nykyisin vuonna 1989 valmistunut Kuokkalan silta. Ainolanrannan asukkaille se näyttäytyy öisin upeana.

Runoilijoiden kalenteri: 1. helmikuuta

1. helmikuuta
* Kello on kaksi yöllä. Stendahl, joka Volterrasta palatessaan on pyytänyt vieraanvaraisuutta Castel Fiorentinon maalaisilta, toteaa että hänellä on ollut aivan ihastuttava ilta kyntömiesten kanssa, jotka kertoivat hänelle kerrassaan "Tuhannen ja yhden yön satujen" lajityyppiin vertautuvia tarinoita, improvisoiden kukin vuorollaan.
* Tapansa mukaan Immanuel Kant lähtee huoneestaan täsmälleen kello viisi aamulla syödäkseen aamiaista. Mutta tämä vanha mies, jota pieninkin muutos elinympäristössä järkyttää, on täysin tyrmistynyt ja hämillään löytäessään viereltään -- tähän intiimiin aamuiseen aikaan -- ei ainoastaan uuden palvelijan, vaan lisäksi ystävänsä Wasianskin.
* Harry Heine kirjoittaa ensimmäisen runonsa vanhempiensa juhlahääpäivän kunniaksi. (suom. Anni Sumari)

Edellä on helmikuun ensimmäisen päivän tapahtumat Michelle Grangaudin (s. 1942) Runoilijoiden kalenterista. Teoksesta on suomennettu ote uutta ranskalaista runoutta esittelevään antologiaan Runoilevien naisten kaupunki (Tammi 2010).

Antologia on ulkoasultaan kaunis teos. Suosittelen lahjakirjaksi, sellaiseksi kustantajakin lienee kokoomaa ajatellut. Sisältökin on mielenkiintoinen.

Ensiselailulla tarkempaa lukuun tarttui yllä siteerattu, teoksen päättävä Grangaud. Hän on oulipolaisia, esittelyn mukaan anagrammien ja kokeellisen huumorin erikoisasiantuntija.

Runoilijoiden kalenteri ei suoraan suomalaiselle lukijalle avaudu, sillä meillä kustannusmaailmasta puuttuu kalenterikirjallisuustyyppi, johon Grangaud sanottavansa muotoilee. Lähinnä tulee mieleen Mitä Missä Milloin -vuosikirjojen päivittäiset osuudet. Ranskassa kalentereita julkaistaan mitä moninaisimmista aiheista. Kuten kirjailijoista.

Grangaud yhdistelee Runoilijoiden kalenterissa totta ja hämärrystä, kuten Hullun vuoden 1 helmikuun ensimmäisen päivän tapahtumista voi päätellä. Sumari on laatinut lukijan avuksi laajan alaviiteapparaatin, ettei kaikkea askarruttavaa tarvitse googlata.

Runoilevien naisten kaupunki.
Uutta ranskankielistä runoutta.
Toimittaneet ja suomentaneet Marja Haapio, Kristina Haataja, Jouni Inkala, Annukka Peura, Helena Sinervo ja Anni Sumari.
Tammi 2010
240 s.