Rossetti ja Danten Beatrice

Tänään 1882 kuoli Dante Gabriel Rossetti (s. 1828). Hänen tunnetuimpia töitään on Beata Beatrix (yllä, 1864-1870), italialaisen Dante Alighierin La Vita Nueva teoksen aiheen pohjalta syntynyt teos. Rossetti ja muut samaan prerafaeliittien taiteilijaryhmään kuuluneet taiteilijat ovat viimeksi olleet esillä Suomessakin nähdyssä BBC:n pukudraamassa Riutuvat romantikot (Desperate Romantics).

Taiteilijayhteisö on herkullinen tv-sarjan aihe. BBC on tarttunut prerafaeliitteihin jo kahdesti, 1975 ja 2009. Tuskin tuotannot jäävät näihin kahteen.

Rossetti ja hänen kumppaninsa työstivät paljon Dante Alighierin kirjoituksiin perustuvia aiheita. Rossetti toteutti ainakin neljä maalausta keskiaikaisen kaimansa aiheista. Kahdessa niistä hän pyrki ikuistamaan Danten rakastetun Beatricen kuoleman hetkeä, tai kuten Rossetti itse sanoi, hengen muodonmuutosta. Alempi on nimeltään Dante's Dream at the Time of the Death of Beatrice (1871), Danten uni Beatricen kuoleman hetkellä.

Mikael kiipelissä

Tänään vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle, ja yli puolet hänen luomastaan sanastosta on edelleen käytössä. Kuusi vuotta sitten Aku Ankka (14/2007) julkaisi Agricolan kunniaksi hänen luomallaan kielelle käännetyn tarinan Setä Robertus Mailman caton päällä. Suomentajaksi oli palkattu alan asiantuntija, Turun yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkinen.

Tänä vuonna Sanoma Magazines hehkuttaa suomen kielen päivänä 400. numeroon päässyttä Aku Ankan taskukirjaa. Ensimmäinen taskukirja, Mikki kiipelissä, ilmestyi vuonna 1970. Ensimmäisen vuosikymmenen ajan taskukirjoja ilmestyi neljä vuodessa. Sittemmin tahti on kiristynyt, varsinainen taskari ilmestyy nykyisin kerran kuukaudessa. Tänä vuonna lisäksi joka kuukausi saamme myös teemanumeron.

Lehdistötiedotteessaan Sanoma Magazines mainitsee Aku Ankan taskukirjan Suomen kansallispokkariksi. Myyntiluvut ja maine runsaasti luettuna antaakin siihen perusteet. Kaikkiaan taskareita on vuosien mittaan myyty kymmeniä miljoonia, lehtipistemyynnissä sille pärjäävät ainoastaan iltapäivälehdet ja 7 päivää. Useampi taskukirja vuodessa ylittää sadantuhannen myydyn kappaleen reippaasti.

Taskarien aineisto on Italiasta, Topolino -lehdestä. Mutta eipä ollut Mikael Agricolan aineistokaan kotimaista. Välimeren rannoilta sekin suomeksi muokattiin.

Katoavat ladot

Pohjois-Pohjanmaan lakeuksien halki kulkiessa silmään pisti latojen väheneminen. Yhä useammalla peltoaukealla ei ollut yhtään latoa. Ja ne jäljellä olevatkin, niistä suuri osa oli korjauksen tarpeessa. Kuten Kärsämäen eteläpuolella ollut kuvien lato.

Ladot ja latomaisemat katoavat, koska rakennuksia ei enää tarvita. Heinä säilytetään nykyään toisin.

Keski-Suomi, kirjallinen iltapäivä

Osana Jyväskylän Talven (ja Kevään) ohjelmaa vietettiin lauantaina Keski-Suomi -iltapäivää. Keski-Suomen museon auditoriossa mietittiin Kirjallisuuden maakuntaa, neljä kirjailijaa puhui työstään ja suhteestaan maakuntaan. Lopuksi julkistettiin Antti Kajanneksen toimittama artikkelikokoelma Keijo Siekkinen, kirjojen keskeltä. Tilaisuutta juonsi Katriina Kajannes.

Lyhyen keskisuomalaisesta kielestä käydyn keskustelun jälkeen keuruulaiset kirjailijat. Eini Joutsijoki esitteli tuoretta Taivaalle unohdettu lentäjä (Vihreä kettu 2013) runokokoelmaansa ja palasi lapsuutensa Pihlajavedelle.

Keuruun museolta oli Orvokki Vääriskoski esittelemässä vasta ilmestynyttä Tällaista elämä oli -julkaisua. Keuruun museon tuottama kirja perustuu Keuruun kansalaisopiston veteraanien tarinapiirin, tarinankirjoittajapiirin ja yksittäisten avustajien ja tukijoiden keräämään ja taltioimaan muistitietoon. Kirjassa paneudutaan 1920- ja 1930-luvulla syntyneiden arkeen ja tavalliseen elämään tarinoiden kautta.

Keuruulaisten jälkeen oli vuorossa kaksi nykyisin Oulussa asuvaa tekijää. Pauliina Vanhatalo puhui ajastaan Jyväskylässä, kirjoittajakoulutuksen vaikutuksesta tulevaan työhönsä. Opiskelijana ja opettajana oleminen nopeutti ja monipuolisti kirjailijaksi tulemista.

Marja-Riitta Vainikkala kertoi kriitikon työstä, jonka hän oli aloittanut 1970-luvun lopulla Keskisuomalaisessa. Nykyisin Kalevaan kirjoittava Vainikkala pohdiskeli, ettei Suomessa voi olla päätoiminen kriitikko. Työstä maksetaan niin huonosti. Toisena kritiikin ongelmana Vainikkala piti huomion keskittymistä muutamiin kirjoihin. Vaikka kaunokirjallisuutta ilmestyy kymmenen nimekkeen päivävauhtia, kaikkien kriitikkojen oletetaan kirjoittavan yksistä ja samoista kirjoista.

Lopuksi Antti Kajannes julkisti uuden toimituksensa Keijo Siekkinen, kirjojen keskeltä (Jyväs-Ainola 2013). Kirjailija Siekkinen oli itsekin paikalla.

Kvaakkin kirjoitettua

Anatidaefobia

Limingan taidekoulun sarjakuvalinja

 

Keittokirja

Huuda huuda