Sitemeter on kuukahtanut

Tämä on blogin 2998. kirjoitus. Ajattelin tarjota teille 3000. kirjoituksena jotakin erikoista, tavallisuudesta poikkeavaa. En tiedä vielä mitä.

Viime vuosina olen ollut huono seuraamaan blogin tilastoja. Siitä kertonee, että vasta tänään huomasin Sitemeter-laskurin toiminnan loppuneen. Sivusto ei ole kadonnut netistä, mutta se ei enää laske. Olen kuullut laskurin aiheuttaneen ongelmia joillakin sivuilla ja olen harkinnut linkin poistamista omasta blogistani, mutta en vain ole saanut sitä aikaiseksi. Nyt se on poistettu, samoin kuin Blogilistan seurantanappi. Blogilistahan lopetti jo kesäkuun alussa.

Sitemeter on viimeisen kerran noteerannut liikennettä blogissani 25. kesäkuuta. Ainoa laskurin toiminto päivältä väittää, että joku on 0 sekunnissa ladannut Lehmien nimeämisen 199 kertaa. Muutenkin Sitemeter on jo pidemmän aikaa antanut kummallisia tuloksia.

Internetissä infrastruktuuri ja palvelut muuttuvat vauhdilla muuhun maailmaan verrattuna. Muutos on pysyvää.

Historioitsija toivoisi asioihin pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Siksi parin päivän kuluttua tähän blogiin tulee 3000. merkintä.

Kenneth Goldsmithin Teoria

Olen lukenut Kenneth Goldsmithin Teoriaa (2015). Teos ilmestyi viime kuussa ranskaksi ja englanniksi, ja kustantajan aloitteesta se on nyt myös netissä vapaasti luettavissa. Goldsmith on yhdysvaltalainen runoilija ja professori, joka viime aikoina noussut usein otsikoihin. Goldsmithillä on näkyvä aseman tämän vuosisadan runouden ja kirjoittamisen popularisoimisessa. Hän luki radion liikennetiedotteita Barack Obaman Valkoisessa talossa järjestämissä runoiltamissa, piti yliopistossaan kurssin Internetiin kirjoittamisesta – siis sellaisista tavoista, joista kielenhuoltajat yrittävät päästä eroon ja joutui poliittisten syytösten kohteeksi luettuaan erään poliisin ampuman nuoren kuolinsyyraportin runona.

Tähän mennessä olen päässyt Teoriassa sivulle 136. Teoksen fyysisen kappaleen ulkoinen muoto on  tämän vuosisadan kirjoittajille hyvin tuttu. 500 sivua A4 koossa. Aivan kuin kaupasta tulostamista varten ostettu papeririisi.

Tähän mennessä teoksessa on ollut yksi ajatus tai kokemus sivullaan. Ne kuvastavat hyvin Goldsmithin tapaa tuottaa kirjallisuutta.

Teoria alkaa hahmottua.

Kirjoittamisen tulevaisuus on tyhjyyden järjestelemistä.
Kirjoittamisen tulevaisuus on osoittamista.
Kirjoittamisen tulevaisuus ei ole kirjoittamista.
Lukemisen tulevaisuus ei ole lukemista.
Hyvä runo on tylsä. Täydellisessä maailmassa kaikki lauseet olisivat samanlaisia.
Yksilön luovuus on nykyisen kevytkapitalismin perusolettamus enemmän kuin epätavallisen taiteilijan ominaisuus. Tarinoita on kaikkialla.
Emme tarvitse uutta lausetta. Vanhan uudelleenkehystäminen riittää.
Ei ole oikeaa tapaa lukea. On vain tulkintoja ja mahdollisuuksia.
Tieto on kuin pankki. Meidän tehtävä on ryöstää se.
Runoilija on antisankari.
Meidän kirjoituksemme ovat nykyisin identtisiä jo julkaistujen kanssa. Me ainoastaan väitämme niitä omiksemme. Tuolla yksinkertaisella tavalla niistä tulee upouusia.
Valitettavasti luova kirjoittaminen on hyvissä voimissa. Teen parhaani tappaakseni sen.
Helppo on uusi vaikea. On vaikea olla vaikea, mutta vielä vaikeampaa on olla helppo.
Väärintekeminen on etuoikeus, jota voi käyttää tehtyään ensin oikein.
Mitäpä jos poettisuus on lähtenyt runoudesta samaan tapaan kuin Elvis on lähtenyt rakennuksesta? Yleisö taputtaa ja vaatii lisää pitkään sen jälkeen kun runous on poistunut takaovesta limousineen ja Internetiin, uusiin muotoihin, jotka eivät muistuta lainkaan runoutta.
Yksikään sana ei ole neitseellinen, yksikään sana ei ole viaton.

* Kenneth Goldsmith. Theory. Monoskop.

Paisuvat hedelmät

Eilisen sateen jälkeen huomasin, että omenasadosta taitaa tulla runsas.

Heinäkuussa sateen jälkeen

Tannisen talo

Suonenjoen rautatieaema-aukiolla on ilmeisen pitkään tyhjillään ollut Tannisen talo. Albert Tanninen rakennutti uuden kauppansa ja kotinsa vajaat kymmenen vuotta aikaisemmin valmistuneen rautatieaseman lähelle vilkastuneeseen liikepaikkaan vuonna 1898. Tanninen piti kauppaa itse, sittemmin tiloja vuokrasi Osuuskauppa Sisä-Suomi.

Tannisen kauppaa voisi pitää yhtenä alkusysäyksenä Suonenjoen kaupungin synnylle. Valtio loi infrastruktuurin ja kauppias tarttui saumaan.

Suonenjoki kasvoi rautatieaseman ja kirkon ympärille. Sittemmin se jatkoi kasvuaan radan toiselle puolelle ja pian kaupungintalo ja kaupat siirtyivät mukana. Vanhalle puolelle jäi keskuksen synnylle tärkeitä rakennuksia. Kuten Tannisen talo. Vuonna 1988 talossa asui kaksi sisarta, Tannisen lesken perikunta. Vanhempi heistä oli yhtä vanha kuin talokin, toinen hieman nuorempi. Rakennusinventointilomakkeessa kiiteltiin talon säilyneen hienosti alkuperäisessä asussaan.

Harmi ettei sisarusten vielä eläessä päästy sopuun talon myöhemmästä käytöstä. Kaava mahdollistaisi paikalle kolmikerroksisen liiketalon rakentamisen. Sellaista varmaan 1980-luvulla vielä haaveiltiin. Noista ajoista tontin arvo on romahtanut. Samoin kuin naapuritonttienkin.

Tannisen talo on näyttävällä paikalla rautatieasemalle tultaessa. Pian "imagohaitta" on poissa. Rautateiden matkustajalaiturit siirretään uudelle puolelle kaupunkia. Koko vanha puoli kaupunkia tuntuu divarisoituneen. Tannisen talon korjaamalla naapuritonttienkin arvon saisi nousemaan. Vaikka vanha talo alkaa näyttää jo toivottomalta tapaukselta, se ei sitä ole. Hyvin rakennettu hirsitalo kestää vaikka mitä ja kaikki sen osat ovat korjattavissa.