Uumaja muu

Sami Liuhto
Canti di Assisi
ntamo 2017


Nimeän ehdokkaaksi Törkeän virallisen Runo-Finlandian saajaksi tänä vuonna ilmestyneen Sami Liuhdon Canti di Assisin (ntamo). Teoksen takakannessa Maaria Ylikangas kertoo jäävänsä odottamaan, että voisi palkita teoksen korkean profiilin kirjallisuuspalkinnolla. Ajattelin käyttää tarjoutunutta mahdollisuutta, vaikka Törkeän virallinen Runo-Finlandia ei ehkä nimestään huolimatta täytä Ylikankaan määrittelemiä ehtoja. Meitä kriitikkoja on moneen lähtöön.

Canti di Assisi on osoittain Italian Assisissa syntynyt teos. Paikannimenä Assisi houkuttelee ristikkomagiaan, sananeliöihin ja palindromeihin. Niillä Liuhto onkin täyttänyt laajan teoksensa. Sivumäärä on peräti 250. Luku täytyi tarkastaa kustantajan sivuilta, sillä itse kirjassa sivunumerointi ei etene totuttuun tapaan, vaan neljänkymmenen rykelmissä.

Liuhdon teos sopii mainiosti palkittavaksi Suomen satavuotisjuhlinnan yhteydessä. Tähän on sisällöllisetkin perusteet. Teoksen avaavan kokosivun sananeliön keskellä on sana SADAS. Aassa / avaas / sadas / saava / assaa.

Erityisesti Liuhto on ottanut lähtökohdakseen viisikirjaimiset sanat. Niistä on syntynyt sananeliö jos toinenkin. Pienempiäkin teoksessa on, mutta varsinkin kaksikirjaimisilla sanoilla leikittelyssä tie on nopeasti kuljettu loppuun.

Joka sivun ylä- ja alalaidassa kulkee oma tarinansa. Lyhyitä palindromeja on sijoitettu säännöllisesti sananeliöiden joukkoon, samoin kuin lähdeviitteitä. Jaakko Yli-Juonikkaan sikaromaanien sivuille viitataan usein, samoin Mikael Bryggerin kirjoituksiin.

Lomittain ja limittäin sovitetut sanat pitävät hienosti otteessaan. Loppupuolen palindromikieli summaa tekemistä: neliöllä tallon noir / rion nollat ällöilen. Aseemisen kirjoituksen kautta päädytään takaisin sananeliöihin ja sitaatteihin. Viimeisen sanan saa Kafka.

Vahvasta menetelmällisyydestään huolimatta Liuhdon teos huokuu henkilökohtaista kokemista ja tuntoja. Lukija palkitaan perinteiseen tapaan tässäkin runokirjassa, teksteistä avautuu maailma runoilijan kokemaan, yleisinhimilliseen olemiseen. Aina ei tarvitse nähdä suurtakaan vaivaa, esimerkiksi yhdellä sivulla on suuri, käsin kirjoitettu huutomerkillä terästetty v-sana.



* ntamo: Canti di Assisi

Lapin retkiltä

Lokakuun lopulla Aineen taidemuseolla oli Valde Aho myymässä lukuisia teoksiaan. Tuorein julkaisu oli tältä vuodelta, Mediapinnan Suomi 100 runokirjaa -sarjassa julkaistu Runoja Lapin retkiltä.

Aho esitti myyntipöytänsä takaa muutamia runojaan, ja sama lausuttuna esitettäväksi sopiva rytmi on myös Lapin luontoa ja taikaa ylistävissä runoissa. Eiliseen Suomi 100 -valaistuksen teemaan sopii seuraava näyte:

Saanan jylhyys
saivoveden loiske
Kilpisjärven rantaan.

Kesätuuli
tunturikoivun narina
pajulinnun suru.

Lapissa on vaivaiskoivun sitkeys ja maahisten äkkipikaisuus. Luonto on moninaista, ja siitä sopii runoilla monin eri sävyin. Huumoriakin on mukana, Aho kirjoittaa hilvistä ja poloista: ”Jos tet lähettä / laphiin lutkaletkele …”

Nyt meneillään oleva kaamos on Aholle ”väliverho”. Lappi on niille, jotka näkevät ja kuulevat sen läpi.

Näyttelykuvia

Oulun VI Sarjakuvafestivaali on vietetty. Oulun taidemuseolla voi tutustua näyttelyihin 7.1.2018 saakka.

* Kuvia festareilta

* Viestintää twitterissä

Suomi 101

Oulun taidemuseolla on sarjakuva itsenäisen Suomen jokaisesta vuodesta.

Oulun Sarjakuvafestivaali 1.-3.12.2017

Oulun Sarjakuvafestivaali järjestetään tänä vuonna 1.-3. joulukuuta. Päätapahtumapaikkoina ovat Oulun kaupunginkirjaston pääkirjasto ja Oulun taidemuseo.

Comics Effects -näyttelykokonaisuus avautuu Oulun taidemuseolla lauantaina 2.12. Se koostuu Max Anderssonin, Amr Talaatin, JP Ahosen, Kaisa Lekan ja Harri Filpan tuotantoa esittelevistä osakokonaisuuksista. Suomen satavuotista taivalta muistetaan Suomi 101 -osuudessa, johon satayksi suomalaista sarjakuvantekijää on tehnyt sivun itsenäisen Suomen jokaiselta vuodelta. Tekijöille on annettu vuosi ja vapaat kädet sen käsittelyyn.

Uutuutena Oulun Sarjakuvafestivaalilla ovat mestarikurssit. Niitä pitävät Ahonen, Leka ja egyptiläinen residenssitaiteilija Talaat. Viimeksi mainitun opetusta ovat saaneet myös Limingan taidekoulun sarjakuvalinjalaiset.

Lauantaina 2.12. Oulun pääkirjaston ala-aulaan levittäytyy Sarjakuvakeidas. Tarjolla on paikallisten ja kauempaankin tulleiden festivaalivieraiden pienlehtiä ja sarjakuva-albumeja. 

Pääkirjaston tiloissa on on muun muassa islantilaisen Bjarni Hinrikssonin, tanskalaisen Line Høj Høstrupin ja oululaisen Jussi Hukkasen näyttelyt. Näyttelyitä on myös kaupungilla ja naapuritaajamissa. Esimerkiksi Mikko Jylhän Pien väkeä on esillä Kolo barissa ja tanskalaisen Clara Jetsmarkin töitä Asematunnelissa.

Ohjelmaan kuuluu kirjanjulkistuksia ja tekijöiden haastatteluja. Perjantaina on tarjolla laaja kokonaisuus opastusta luovien alojen tekijöille aineettomista oikeuksista. Lauantaina julkistetaan Oulun pohjoismaisen sarjakuvakilpailun voittajat ja jututetaan laajasti festivaalin taiteilijoita. Sunnuntaina käydään keskusteluja sarjakuvataiteesta ja muun muassa Jopen juhlakirjasta.



Toivotan Oulun Sarjakuvakeskuksen puolesta kaikki tervetulleiksi näyttelyihin ja tapahtumiin!


* Ohjelma netissä
* Kvaakissa voi keskustella Oulun VI Sarjakuvafestivaalista