Kati Kovács
Eläimelliset aakkoset aikuisille
WSOY
Yksi ensimmäisistä kerroista, jolloin belgialainen sarjakuvataiteilija Hergé mainitaan suomalaisessa lehdistössä, sattui elokuussa 1934. Tuolloin nimimerkki "V.J." kirjoitti saaneensa belgialaiselta kollegaltaan Paul Werrieltä lahjakappaleen tämän kirjoittamasta Albert I:n elämäkerrasta La légende d'Albert 1er, Roi des Belges (Casterman 1934). Werrie oli vieraillut Helsingissä syksyllä 1933 belgialaisen näyttely- ja turistilaiva Leopoldvillen mukana, ja tutustunut suomalaisten urheilijoiden harjoitusmenetelmiin kollegan opastuksella. Siitä kiitokseksi vuotta myöhemmin ilmestynyt kirja.
Karjalaan (19.8.1934) kirjoittamassa pitkässä Albert I:n elämää esittelevässä arviossa tulee mainituksi myös kirjan kuvittaja.
"Hänen teoksensa on kustantanut Casterman Editeurs (Paris-Tournai) ja antanut sille upean kirjapainollisen asun, käyttäen apunaan taiteilija Hergé'tä, oivallista hienovaraista etsaajaa."
Werrien teosta muuten kuvataan lapsille ja nuorille suunnatuksi "muistelma- ja ylistysteokseksi". Runsaan tietosisältönsä vuoksi kriitikko suositteli sitä vanhemmillekin lukijoille.
Tarkempia tietoja taiteilija Hergén tuotannosta ei tässä yhteydessä tuotu julki, mutta nimi tuli sentään mainituksi.
Jo vuosia sosiaalisessa mediassa on juhlistettu kansainvälistä kirjaviikkoa. Neljä vuotta sitten MTV Uutiset ilkkuivat, että haksahditko tähän some-päivitykseen? Ei sellaista ole olemassakaan.
Olen osallistunut kirjaviikkoon lukuisia kertoja, ja jopa useita kertoja vuodessa. Sanoisin niin, että kansainvälisiä kirjaviikkoja juhlitaan joka viikko jossakin päin sosiaalista mediaa. Kirjaviikko tuntuu todellisemmalta kuin monet virallisten tahojen tai järjestöjen lanseeraamat tapahtumat.
Jos yli kymmenen vuotta juhlittu tapahtuma ei ole olemassa, niin mikä sitten on?
Ja jos tarvitaan jokin virallinen julistus, niin teen sen tässä ja nyt. Nyt on kansainvälinen kirjaviikko. Niin oli viime viikkokin, ja alkava viikkokin on sellainen.
Uutiset kertoivat Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarin Ruth Ginsburgin kuolemasta. Ginsburg oli Bill Clintonin vuonna 1993 nimittämä, ja tuoreeltaan häntä "populaarikulttuurin feministiseksi ikoniksi ja sarjakuvien supersankariksi". Ginsburgin ura oli poikkeuksellinen korkeimman oikeuden tuomarille.
Comic Vine -sivustolla on pidetty kirjaa muun muassa eri sarjakuvahahmojen ja todellisten ihmisten esiintymisistä eri sarjakuvalehtien sivuilla. Ginsburg tuon listauksen mukaan on ollut kymmenessä eri yhdeydessä amerikkalaisissa sarjakuvissa. Määrä ei ole kovin suuri, kuusi kerroista on MAD-lehden ajankohtaissatiireissa. Lisäksi Star Trek -tähti George Takei on maininnut Ginsburgin omaelämäkerrallisessa sarjakuvassa They Called Us Enemy.
Ginsburgin elämästä ja urasta on tehty kaksi sarjakuvalehteä. Toinen on osa laajemmin yhdysvaltalaisia merkkinaisia esittelevää Female Force -sarjaa. Sen kannesta on ylläoleva kuva.
Toinen on Debbie Levyn ja Whitney Gardnerin Becoming RBG, josta viime marraskuussa ilmestyi ensimmäinen numero. Tästä on valmistuttuaan tarkoitus tulla laaja sarjakuvaromaani, tai tarkemmin sarjakuvaelämäkerta.
Enemmän Ginsburg oli oikean elämän supersankari kuin sarjakuvien supersankari.